Tulevaisuuden oppilaitos kulkee opiskelijan taskussa

Yli puolet suomalaisista käyttää Facebookia. Mutta kun siitä tulee osa opiskelua, meneekö kaikki pieleen? Some-kouluttaja Harto Pönkä tietää, että oppilaitoksissa eletään aikamoisessa tilanteessa, kun opetussuunnitelmat takavuosilta kertovat verkon hyötykäytön olevan tiedonhankintaa. Nykyään suuri osa verkossa vietetystä ajasta vietetään sosiaalisessa mediassa. - Ajatus siitä, että vapaa-ajalla tutut palvelut voisivat olla hyötykäytössä oppimisessa, tulevaisuuden työelämässä ja tiedonvälittämisessä, ei ole selvää nuorillekaan, vaikka vapaa-ajalla oltaisiin aktiivikäyttäjiä. Enemmän, paremmin, lisää Pönkä uskoo, että nyt on omaksumisen aika. - Oppilaitokset ja yhteisöt ovat somen käyttämisessä pari askelta jäljessä. Opettajille omalta mukavuusalueelta lähteminen on suuri askel. - Oppiminen on tiedon rakentamista. Verkossa opiskelukaverit voivat olla toisella puolella maapalloa, samoin kuin opettaja kaukana opiskelijoista. omilla laitteilla sekä sovelluksilla. Opettajat avainpaikoilla

Jyrki Kasvi: Lukiovuosi 2016 alkaa ensi syksynä Uudenlaiset ylioppilaskirjoitukset vaativat uudenlaisia valmiuksia, joiden opetus aloitetaan ensi syksynä jo lukion ensimmäisellä luokalla. Jos aloitetaan. Kaikki riippuu siitä, missä Suomen noin 450 lukiosta nuori sattuu opiskelemaan. Erot opettajien osaamisessa, rehtorien asenteissa ja lukioiden laitekannassa ovat suuret. Joissain lukioissa on jo enemmän tietokoneita kuin oppilaita. Ei ihme, että lukioista valmistuvien nuorten tietoteknisissä valmiuksissa on suuria eroja. Korkeakouluissa joudutaan järjestämään tietokoneen käytön peruskursseja osalle opiskelijoista ennen kuin varsinaiset opinnot voidaan edes alkaa. Kuka järjestäisi tietotekniikan peruskurssin abiturienteille ennen ylioppilaskirjoituksia? Kuka järjestäisi tietotekniikan peruskurssin abiturienteille ennen ylioppilaskirjoituksia? Rehtoreiden päänsärkyä ei helpota yhtään, ettei kukaan vielä tiedä, miten tietokoneita vuoden 2016 ylioppilaskirjoituksissa käytetään. Jyrki J.J.

MobilES Verkko ja mobiili ovat muuttamassa opetusta ja oppimista huikeasti Opetushallituksen rahoittama Stadin eKampus -hanke tuo Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksiin täysin uudenlaisia opettamisen ja oppimisen tapoja. Internetin sisällöt ja mobiililaitteet muovaavat opetusta yksilöllisen oppijan ohjauksen suuntaan ja viime kädessä haasteena on tiedon käsitteen päivittäminen. Luokka, jossa opettaja kertoo oppikirjan totuutta pulpetissa kuunteleville oppilaille on kuva koulusta ja opetuksesta, joka ei parhaalla mahdollisella tavalla valmenna nuoria työelämään tai muutenkaan tulevaisuuteen. Hyvinvointivaltion kaikille takaama ilmainen opetus on johtanut tilanteeseen, jossa nuoria pitää erityisesti motivoida oppimisen äärelle. Tietotekniikalla ja teknologialla on uudessa oppimisessa iso rooli, mutta keskiössä on edelleen pedagogiikka, korostaa Stadin eKampus -hankkeen kehityspäällikkö Pasi Silander. - Laitteet eivät ole pääosassa, vaan se, mitä niillä tehdään. Laitteet käyttötarkoituksen mukaan Rahaa laitehankintoihin on mennyt noin 200 000 euroa.

PRESS RELEASES - Press Release - Komissio esittelee koulutuksen uudelleenajattelua koskevan strategiansa Euroopan komissio Lehdistötiedote Bryssel/Strasbourg 20.11.2012 Komissio esittelee koulutuksen uudelleenajattelua koskevan strategiansa Nuorisotyöttömyysaste Euroopan unionissa on liki 23 prosenttia, ja kuitenkin samaan aikaan on avoimena yli 2 miljoona työpaikkaa, joita ei saada täytettyä. Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan koulutuksen uudelleenajattelussa ei ole kyse vain rahasta. ”On totta, että koulutukseen on investoitava enemmän, mutta selvää on myös se, että koulutusjärjestelmiä on modernisoitava niin, että ne voivat joustavammin reagoida nyky-yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin. Koulutuksen uudelleenajattelu edellyttää perustavanlaatuista muutosta: painopiste on siirrettävä oppimistuloksiin eli opiskelijoiden hankkimiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Tausta Nykyisin 73 miljoonalla eurooppalaisella eli noin 25 prosentilla aikuisista on matala koulutustaso. Koulutuksen uudelleenajattelu lyhyesti: