background preloader

Educational Technology and Mobile Learning: PBL – the best teaching method in the 21st century instruction

Educational Technology and Mobile Learning: PBL – the best teaching method in the 21st century instruction
Let me start this article with what Obama says in a speech at the Center for American Progress : “ Let’s be clear — we are failing too many of our children. We’re sending them out into a 21st century economy by sending them through the doors of 20th century schools.” This is a true statement issued from the lips of a political person rather than an educator. There is a profound disconnect between what students are being taught and what the actual world is demanding of them as adults. There is a huge need for a total reformation of school systems and curriculums to better fit in the 21st century education. Today, however, I am introducing you to a teaching ,or better say, instructional method that is called Project Based Learning. Project Based Learning or PBL in short is “ an instructional approach built upon authentic learning activities that engage student interest and motivation. Projects and activities are the keys to a better understanding of PBL. Some features of PBL

Suomalainen koulu kiinnostaa Yhdysvalloissa Sahlberg sai pari viikkoa sitten Yhdysvalloissa sadantuhannen dollarin arvoisen Grawemeyer-koulutuspalkinnon ja hänen suomalaista koulujärjestelmää esittelevää kirjansa käännetään parhaillaan yli kymmenelle kielelle. Yhdysvalloissa suomalainen järjestelmä kouluruokineen ja välitunteineen vaikuttaa eksoottiselta. Yksityisten palveluiden varaan rakennetussa maassa yhteiskunnan rahoittama koulu kuulostaa miltei sosialismilta. - Kyllä tuo on aika yleinen kommentti, jos tällaista järjestelmää lähdetään sinne markkinoimaan. PISA-huumaa ei ole hyödynnetty Sahlbergin mukaan PISA-palkittu suomalainen kouluosaaminen voisi olla houkutteleva vientituote Yhdysvalloissa, mutta hyvää mainetta ei toistaiseksi ole osattu tuotteistaa. - Tässä on toistakymmentä vuotta menty PISA-huumaa, eikä ole kovin pitkälle päästy. Tässä on toistakymmentä vuotta menty PISA-huumaa, eikä ole kovin pitkälle päästy - Yhdysvalloissa on yli 50 osavaltiota, 15 000 koulupiiriä ja 100 000 koulua.

Cheap Smartphones Will be Widespread by 2017, Study Says Most smartphones are hefty investments, each leaving buyers a few hundred dollars in the hole. But that may soon change, as a new study says half of all smartphones will cost less than $150 in only a few years. Conducted by Informa Telecoms & Media, the study predicts that the smartphone market will be split into two extremes: low-end devices and high-end devices, retailing for less than $150 and more than $250, respectively. Pricier phones, however, will find their market share shrinking from 85% of total smartphones sold in 2011 to 33% in 2017, the study says. "As the market develops, the supply chain will increasingly be divided between two camps — the innovators who will continue to introduce new features and high-performance components to the marketplace and followers who will take this innovation to the mass market in later years," say Malik Saadi, principal analyst at Informa Telecoms & Media. In the future, smartphones will also get cheaper. Image courtesy of Flickr, Beshroffline

Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttö yleissivistävän koulutuksen oppilaiden keskuudessa Toteutin syksyllä 2012 kyselytutkimuksen, jolla pyrin kartoittamaan yleissivistävän koulutuksen piirissä olevien oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytöstä. Erityisesti pyrin saamaan mukaan oppilaita, joilla oli opiskelun kautta kokemusta Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytöstä, ja siksi kohdistin kyselyn sosiaalisen median kehittämishankkeisiin osallistuneiden koulujen oppilaille. Vastaajien ikäjakauma oli hyvin laaja, ja vastaajiin kuului sekä perinteiseen lähiopetukseen että verkko-opetuksena toteutettuun etäopetukseen osallistuvia oppilaita. Kyselyssä selvitin oppilaiden Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttötapoja, hyödyntämistä oppimisen tukena sekä palvelujen käyttöä koulussa ja vapaa-ajalla. Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käyttötavat Kyselyyn vastanneet kertoivat olevansa Internetin käytössä aktiivisia ja osaavia. Hyödyntäminen oppimisen tukena Internet-palvelujen ja sosiaalisen median käytön yleisyys

Why Nate Silver Can Save Math Education in America Ian Hill/Thinkstock/Penguin By Nikhil Goyal Call it “The Triumph of Nerds.” Poll statisticians have risen to rock star status. One of the most famous is New York Times’ wunderkind Nate Silver — or as Jon Stewart put it, “Lord and god of the algorithm.” He may be best known for predicting the 44th president, but Silver could be the one man who can save mathematics education in America. Silver, who first gained notoriety for forecasting the performance of Major League Baseball players and for correctly predicted the winner of 49 of 50 states in the 2008 election, can save the tattered reputation of math subjects. For students across the country, there’s clearly an engagement deficit in the subject. He has the potential to telegraph an important message to kids: It’s O.K. to be a math nerd. Across the land, kids hate math. As a result, the potential to love and embrace math is being squandered — perhaps even the future of potential Nate Silvers and Nobel Laureates. Related

Avoinoppikirja.fi | Oppikirjoja avoimella lähdekoodilla! Harvard kotonani - Työelämä Ny­kyi­nen on­li­ne-kurs­si­tar­jon­ta on hou­kut­ta­va jät­ti­mäi­nen ta­va­ra­ta­lo, jon­ka va­li­koi­mis­ta voi ke­rä­tä par­haat pääl­tä, sil­loin kun it­sel­le so­pii. Op­pi­lai­tok­set ul­ko­mail­la ja Suo­mes­sa ovat tar­jon­neet etä­opin­to­ja pit­kään. Maail­mal­la huip­pu­kou­lu­jen opin­to­ko­ko­nai­suuk­sis­ta voi jou­tua mak­sa­maan jo­pa kym­me­niä­tu­han­sia eu­ro­ja – jos­kin pai­kan pääl­lä opis­ke­lu on vie­lä kal­liim­paa. Mut­ta yhä enem­män on tar­jol­la myös il­mai­sek­si. Esi­mer­kik­si ar­vos­tet­tu Mas­sa­chu­setts Ins­ti­tu­te of Tech­no­lo­gy (MIT) tar­joaa ver­kos­sa 2 100 kurs­sin ma­te­riaa­le­ja ja tois­ta­sa­taa vi­deo- ja au­dio­kurs­sia. Ja li­sää tuu­pa­taan kaik­kien ulot­tu­vil­le. Verk­ko­kurs­sien avul­la voi myös poi­mia mo­ti­voi­tu­nei­ta ih­mi­siä tut­kin­to-opis­ke­li­joik­si. Mut­ta mi­ten oma­toi­mi­sia pät­kä­opin­to­jaan kan­nat­taa mark­ki­noi­da työe­lä­mäs­sä? www.coursera.org, www.edx.org,

A Pedagogical Framework For Digital Tools As a consequence of society’s digitization it becomes increasingly important to use technology in education, in primary as well as in secondary education. Students must achieve a number of digital literacies and competences that can enable them to succeed in a world where digital tools are a natural part of everyday life. In order to ensure that students acquire the necessary digital literacies and competences, and to ensure that they can critically think, it is important that they are presented with a range of digital tools and gain an understanding of the tools’ capabilities. This places high demands on the teacher. As a teacher it can be difficult to keep up with the new digital opportunities, and it can be hard to assess which digital tools students should be presented to, and in which contexts it is appropriate to use them in education. The framework is based on a distinction between a monological , a dialogical , and a polyphonic form of teaching. The monological form of teaching

Kurssi loppuu verkkokokeeseen Kun kirjoitan tätä tekstiä, on samalla kurssin koe menossa. Aktiiviset ja mukavat opiskelijat tekevät kurssin koetta yllättävän keskittyneesti. Näppäimistöistä kuuluu mukava pauke ja tiedonhaku on päällä koko ajan. Kurssin koe tehdään vapaalla materiaalilla suoraan verkkoon. Opiskelijoiden täytyy vastata kolmeen varsinaiseen tehtävään ja yhteen lisäpisteitä (mahdollisesti) tuovaan tehtävään. Mielenkiinnolla odotan, millaista palautetta "nettikoe" kerää. Opettajan kannalta nettikokeen suurin haaste on kysymysten asettelu. Euroopan unioni on ollut viime vuosina taloudellisissa vaikeuksissa.a) Mistä talousvaikeudet johtuvat? Mitä sinä vastaisit tähän kysymykseen? Entäs sitten nettikokeen arviointi? Nyt odottamaan kokeita verkkoon. Blogi palaa linjoille jatkossa taas useammin.

issa kasvaa globaali sukupolvi - Lukio.fi Kotikunnan asiat jäävät lukiolaisille globaaleita asioita etäisemmiksi. Maailman asioita on kiinnostunut seuraamaan 80 % lukiolaisista ja niiden hoitoon osallistumaan 48 %. Oman kuntansa asioista on sitä vastoin kiinnostunut 43 % ja niihin osallistumaan vain 26 %. Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veera Svahn lukee tuloksia kahdelta kantilta: ”On upeata, että lukioissamme varttuu tietoverkkojen globalisoima sukupolvi, jolle asioiden fyysinen etäisyys ei estä niistä kiinnostumista ja niihin vaikuttamista. Lukiolaisten identiteetti on tutkimuksen mukaan liikkeessä. ”Eurooppalaisilla ja globaaleilla ilmiöillä on useimmiten paikallinen ulottuvuutensa ja päinvastoin. Tutustu Tulevaisuuden tekijät -tutkimukseen täällä. Tutkimuksen tulokset puhuttivat lukiolaisia Suomen Lukiolaisten Liiton järjestämässä Vaikuttaako vaikuttaa? Lisätietoja:

Väitös: Lukiolaisilla vaikeuksia löytää netistä merkityksellistä tietoa - Internet Nettisukupolvellakin on puutteita tiedonhakutaidoissa, vaikka verkottuminen netissä sujuu. Internetlukemista väitöstään varten tutkinut Carita Kiili havaitsi, että osalla lukiolaisista on suuria vaikeuksia löytää merkityksellistä tietoa netistä. Hakukyselyiden muotoilu, hakukoneiden toiminnan ymmärtäminen, hakutulosten analysointi, tiedonhaun suunnittelu ja sääntely, Kiili luettelee pulmia, jotka näyttävät kasautuvan tietyille opiskelijoille. "Pahimmillaan lähes puolet opiskeluajasta kului tiedonhakuun, jolloin aiheeseen paneutuminen jäi vähemmälle", Kiili kertoo. Taitavat lukijat osasivat esimerkiksi säilyttää aiemmin löytämänsä hyvän lähteen, kun huonommat hakivat niitä yhä uudelleen ja jäivät kiertämään kehää tai päätyivät umpikujaan. Lukiolaisten välillä oli suuria eroja myös nettilähteiden hyödyllisyyden ja luotettavuuden arvioinnissa. Tietojen hakua internetistä pitäisi koulussa opetella mieluummin yhdessä eli vaikka pareittain kuin yksin, Kiili neuvoo.

Väitös: Koululuokka ei ole muuttunut sataan vuoteen "Luokkatila ei ole sadan vuoden aikana muuttunut käytännössä lainkaan", moittii tulevaisuuden fyysisestä oppimisympäristöstä ensi viikolla Turun yliopistossa väittelevä Marko Kuuskorpi. Tavallisin koululuokka on yhä noin 60 neliön kokoinen tila perinteisine pulpettiriveineen, joiden edessä opettaja opettaa liitutauluineen. "Lapsella on oikeus liikkua. Vain luostarikoulussa oppilaat pannaan riviin istumaan hiljaa", Kuuskorpi sanoo. Kuuskorven väitös sisältää oppilaitten ja opettajien haastatteluja oppimisympäristöstä. Mielipiteitä on kyselty Suomen lisäksi Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Tulosten mukaan yksipuoliset ja muuttumattomat tila-, kaluste- ja laiteratkaisut ovat este opetuksen uudistamiselle. Opetustilojen tulisi olla muunneltavia ja joustavia, jotta niissä voitaisiin opiskella yhtä aikaa erikokoisissa ryhmissä ja usean opettajan johdolla. Myös aktiivitaulujen ja mobiililaitteiden pitäisi olla kaikkien koulujen arkea.

My three years of blogging and tweeting For three years, I have made blogging and tweeting the core of my learning. Without a doubt, blogging and tweeting has become the heart and soul of my professional development. Blogging and tweeting has allowed me to shift my learning from an event done to me to a process that I actively own and engage in almost every single day. My professional development is something I create for myself. Twitter provides me with an opportunity to share with others that time and distance would normally not allow me to share with. Blogging provides me the opportunity to put my thoughts, questions and beliefs into words. For the last three years, I've dedicated myself to blogging one piece of content almost everyday. Once I've shared something with others, they are kind enough to engage me with a comment or a tweet, which allows me to reflect and reconsider my thinking even more. In three years, my blog has: over 1300 postsalmost 4000 commentsover 1 million pageviews In three years, my Twitter has:

Nykykoulu eriarvoistaa ja jaottelee oppilaitaan - Mielipide Yli­opis­ton­opet­ta­ja Pek­ka Räi­hä ky­syi kir­joi­tuk­ses­saan (HS Mie­li­pi­de 20. 12.), mi­kä tap­paa op­pi­lai­den mo­ti­vaa­tion ny­ky­kou­lus­sa. Opet­ta­jien am­mat­ti­tai­to Suo­mes­sa on huip­pu­laa­tuis­ta ja ajan­mu­kais­ta. Op­pi­lai­ta ei näh­dä yk­sin­omaan pas­sii­vi­si­na tie­don vas­taa­not­ta­ji­na. Opet­ta­jat yl­lä­pi­tä­vät am­mat­ti­tai­toaan ak­tii­vi­sel­la täy­den­nys­kou­lut­tau­tu­mi­sel­la. Täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen mää­rä voi ja­kau­tua epä­ta­sai­ses­ti opet­ta­jien kes­kuu­des­sa. Kou­lut tar­vit­se­vat voi­ma­va­ro­ja pe­da­go­gi­sen toi­min­nan joh­ta­mi­seen, jot­ta kaik­kien osaa­mi­nen saa­daan ak­tii­vi­seen käyt­töön. Suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ei hyö­dyn­nä riit­tä­väs­ti op­pi­lai­den herk­kyys- ja mur­ros­kau­sia ope­tus­jär­jes­te­lyis­sään. Kou­lus­sa lap­set huo­maa­vat, ke­nen eh­doil­la ope­tus­ta ryh­mis­sä to­teu­te­taan. Kou­lu ar­vioi pää­osin op­pi­lai­den tie­to­puo­lis­ta osaa­mis­ta.

Related: