Mediakoulu Medialla on keskeinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Media toimii vuorovaikutuksen välineenä ja usein peilinä identiteetin kasvulle. Tulisi olla jotain ja kuulua johonkin. Maailma on käden ulottuville mahdollisuuksineen. Mediavälitteinen kulttuuri luo koululle haasteita ja mahdollisuuksia. Media elää lapsen mielessä ja kielessä koulussakin. Tämän sivuston tarkoituksena on tarjota välineitä median luomiseen, ymmärtämisen ja arviointiin sekä median käyttöön oman havainnoinnin ja oppimisen apuna.
Etusivu - KenGuru Koulun tavoitteet Koulun tavoitteilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka koostuu koulun visiosta ja sen eri osa-alueista. Tässä osiossa tutustutaan koulun toiminnan eri tavoitteisiin, tieto- ja viestintätekniikan käytön visioon sekä koulun kehittämishalukkuuteen. Siirry osioon >> Pedagogiset käytännöt Tämän päivän koulussa oppilaat hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja nykyteknologiaa työskennellessään yhdessä todenmukaisten tehtävien ja ongelmien parissa. Siirry osioon >> Opettajayhteisö Opettajayhteisö työyhteisönä on muuttunut koko koulun mukana intensiivisten teknologiahankkeiden ja -kokeiluiden myötä. Siirry osioon >> Työskentelykulttuuri Koulun yhteisellä työskentelykulttuurilla tarkoitetaan arkityössä näkyviä yhteisiä ja systemaattisia tietotyön toimintatapoja. Siirry osioon >> Tietotekniset ratkaisut Tietoteknistyvässä koulussa vaaditaan uudenlaista teknistä sekä siihen linkittyvää pedagogista osaamista. Siirry osioon >> Johtajuus Siirry osioon >>
Mediakasvatus Lapset ja nuoret elävät mediakulttuurissa Lapset ja nuoret elävät mediakulttuurissa. Mediakulttuurilla tarkoitetaan median merkityksen valtavaa lisääntymistä ihmisten arjessa ja kokemusten muuntumista mediavälitteisiksi. Mediakulttuuri on täynnä vaikuttimia, jotka osaltaan saavat lapset ajattelemaan ja toimimaan tietyin tavoin. Media on osa todellisuutta, joka muotoilee ymmärrystä, näkökulmia ja todellisuudelle annettuja merkityksiä. Mediakulttuuri tarjoaa kasvuun moninaisia aineksia, mutta vain vähäisesti suuntaviivoja siihen, millaiset valinnat tukevat hyvinvointia, edistävät yhteiskunnallista osallisuutta ja kehittävät eettistä asennetta toisia kohtaan. Vanhemmat tarjoavat tärkeän viitekehyksen lapselle ja nuorelle mediakokemusten jäsentämisessä.
Koodi2016 | Miten ohjelmointia opetetaan? Luet Koodi2016:n verkkoversiota. Olemme halunneet tarjota oppaan koko sisällön selaimella ja älypuhelimilla luettavana tekstinä, josta on helppo halutessaan leikata ja liimata sisältöä muualle. Jos kaipaat visuaalisesti näyttävämpää esitystä – ja vaikket kaipaisikaan – kannattaa tutustua myös oppaan näköisversioon! Tämä osio antaa käsityksen siitä, miten ohjelmoinnin opetusta voi lähestyä peruskoulussa. Tässä osiossa lähestytään ohjelmoinnin opettamista peruskoulussa kahden pääharjoituskategorian kautta. Jotta opettaja ja oppilas ymmärtäisivät, miksi esitellyt leikit tai verkkoharjoitukset auttavat oppimaan ohjelmoimaan, on syytä käydä läpi, mistä niin kutsutussa ohjelmoinnillisessa ajattelussa on kyse. Ohjelmoinnillinen ajattelu on hiukan hapuileva suomennoksemme englannin kielen termistä computational thinking. Ongelman palastelua osiin tarvitaan arkielämässä ja ohjelmoinnissa. Huomionarvoista on, että listatut taidot eivät ole ainoastaan ohjelmointiin liittyviä. Kaavojen tunnistaminen
Opetusmateriaalit | Tieto haltuun -hanke Tiedonhallintataitojen opetus Tälle sivulle on koottu hankkeessa syntyneitä tiedonhaun opetusmateriaaleja. Tampereen kaupungin opettajat löytävät lisää aineistoa Moodlen sivulta Tiedonhaku (Heidi Eriksson). Kaikki aineisto on jaettu CC-BY-SA lisenssillä, eli niitä voi jakaa, käyttää ja muokata vapaasti, kunhan muistaa käyttää samaa avointa lisenssiä. Tiedonhaun työkalupakki, eli alustus tiedonhaun taitoihin Googlen tehokäyttö Valokuvia opetukseen Muu materiaali Prinsessapojat ja parrakkaat tytöt Lapset käyttävät digipelejä luovasti Kuvassa: Peleistä keksitään omia leikkejä. Arvaamisleikissä hahmolle vaihdettiin vaatteita ja muut miettivät, mikä oli muuttunut. Kuva: Marleena Mustola Tyttöjen meikkaamis- ja pukeutumispelejä hallitsevat vaaleanpunaisen ja violetin eri sävyt, luonnottomat naisvartalot ja japanilaisesta peleistä tuttu söpöjen hahmojen nettiestetiikka. – Lapsille suunnatut digitaaliset meikkaamis- ja pukeutumispelit ovat suureksi osaksi sukupuolittuneita, aihetta tutkinut filosofian tohtori Marleena Mustola Jyväskylän yliopistosta kertoo. Leikki ei noudata ennakkoasetelmia Marleena Mustola tutkii lasten näkökulmia digitaalisiin peleihin osana päiväkoti-ikäisten iPadien käyttöä koskevaa tutkimusta. – Pelasin 6-vuotiaiden lasten kanssa päiväkodissa. IPad ei passivoi, päinvastoin – Myös peli, jossa naishahmolle pystyi pukemaan parran ja susinaamarin, huvitti lapsia ja sai heidät miettimään, mistä syystä Punahilkan susi halusi pukeutua mummoksi, Mustola kertoo. Lisätietoja:
Mediakasvatuskeskus Metka ry tarjoaa kasvattajille tukea ja materiaalia mediakasvatustyöhön sekä lapsille ja nuorille mahdollisuuksia mediataitojen harjoitteluun, niin itse mediaa tekemällä, kuin sitä eri tavoin tutkimallakin by pekka_mertala Mar 19