Kansa tykkää: Oppositio ruoskii hallitusta kyselytunnilla, sanan säilä viiltää täysistunnossa Hallituksen grillaaminen eduskunnan kyselytunnilla kiinnostaa opposition lisäksi myös kansaa. Syksyllä katsojia veti eniten 5. marraskuuta hallituskriisin aikaan lähetetty kyselytunti, joka keräsi 353 000 yleisön. Opposition piti päästä kyselemään sotesta, mutta sen sijaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti kantaa Postin työehtokiistaan. Toiseksi seuratuin oli marraskuun 26. päivän lähetys, jolla oli vain tuhat katsojaa vähemmän. Kolmanneksi suosituimmaksi nousi joulukuun 3. päivän kyselytunti, jolla valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) pyysi eduskunnalta anteeksi osakkeiden hallintarekisteristä kertomiaan virheellisiä tietoja. Tällä hallituskaudella kyselytunnit ovat keränneet yhteensä yli 4,7 miljoonaa politiikasta kiinnostunutta suomalaista television ääreen. Netissä eniten katsojia kiinnosti 22. lokakuuta lähetetty kyselytunti ja täysistunto. Täysistunnossa puolestaan käytiin värikästä keskustelua sukupuolineutraalin avioliiton vaatimista lakimuutoksista.
Oikeuskansleri: Stubbin puheet hallintarekisteristä eivät anna aihetta toimenpiteisiin Oikeuskansleri Jaakko Jonkka toteaa, ettei hänellä ole syytä epäillä, että valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) olisi tarkoituksellisesti antanut virheellisiä tietoja hallintarekisteriasiasta eduskunnan kyselytunnilla marraskuun lopussa. Asia ei näin ollen anna aihetta tämän enempiin toimenpiteisiin, Jonkka sanoo tänään maanantaina antamassaan ratkaisussa. Oikeuskanslerinvirastoon oli saapunut useita kanteluja, joissa oli arvosteltu Stubbin eduskunnan kyselytunnilla esittämää lausuntoa. Stubb oli väittänyt, että yhdeksän kymmenestä hallintarekisteristä annetusta lausunnosta olisi ollut sille myönteisiä. Tosiasiassa noin kymmenen prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista oli ollut myönteisiä lakihankkeelle, Helsingin Sanomat uutisoi myöhemmin. Oikeuskansleri katsoo, että lausumien epätarkkuus nopeatahtisessa eduskuntakeskustelussa on sinänsä ymmärrettävää. Stubb on pahoitellut lausuntoaan moneen otteeseen.
Politiikan hullu vuosi 2015 – Analyysi: Usko koetuksella Tunnelma oli kuin Saigonia evakuoitaessa. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) saattohoitohallitus rojahti vaalikauden kalkkiviivoilta maaliin mahalleen. Vaalikuumeinen eduskunta pisti silppuriin hallituspuolueiden suosiollisella avustuksella lakiesityksiä, jotka hallitus oli viimeisinä viikkoinaan saanut kyhätyksi kasaan. Pöytää putsattiin paniikissa ennen vallanvaihtoa. Päättämättömyyden, sekoilujen ja hallituskahakoiden vaalikausi pakotti uskomaan, että sama ei voisi enää toistua. Monet asiat, jotka näyttivät uuden hallituksen vahvuuksilta, ovatkin osoittautuneet sen heikkouksi. Kokoomuksen ongelma ei ole hallituksen politiikka, vaan Alexander Stubb. Selkeä blokkipohja on selkiyttänyt poliittista agendaa, mutta samalla porvarihallitus on jakanut kansakunnan kahtia. Rautatientorin suurmielenosoituksesta hurjistunut ay-liike on ajoi suoraan poliittisen vasemmiston kylkeen. Mikä opposition laariin sataa, on hallitukselta pois. Perussuomalaisten ainoa mahdollisuus oli mennä hallituksen.
Punavihreä oppositio käy keväällä pakkolakien kimppuun Puoluejohtajataistelua käyvä vasemmistoliitto ei ole onnistunut houkuttelemaan kannattajia samaan tahtiin kuin SDP. SDP on Ylen Taloustutkimuksella teettämän mielipidemittauksen mukaan suurin puolue 22,7 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen myöntää olevansa pettynyt. Vasemmistoliiton kannatus on 7,3 prosenttia. Opposition pitää Pekosen mielestä pysyä nyt yhtenäisenä. – Ei oppositio rakoile. Punavihreän opposition kevään ykköstavoite on hallituksen suunnittelemien pakkolakien kaataminen. Välikysymyksissä on eroja Edes punavihreä oppositio ei ole yhtenäinen, kun tarkastelee syksyn välikysymyksiä. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, että hallintarekisteri-välikymys oli puolueelle erityisen tärkeä. – Me olemme aina vaatineet, että päätöksenteko olisi läpinäkyvää ja avointa ja lobbauksesta olisi rekisterit. Ylen joulukuun mielipidemittauksessa vihreiden suosio notkahti hivenen.
Hallitus pyrkii petraamaan lepsua lainvalmistelua Paljon kritiikkiä lainvalmistelun heikosta laadusta saanut hallitus pyrkii parantamaan otettaan perustamalla lainsäädännön arviointineuvoston. Perustamisvaiheessa arviointineuvosto keskittyy hallituksen esitysten talousvaikutusten arviointiin, mutta jatkossa arvioinnit voivat koskea myös muita vaikutuksia. Neuvosto ottaa kantaa esitysluonnosten perustelujen kestävyyteen ja esitettyjen johtopäätösten uskottavuuteen. Arviointineuvosto valitsee ne hallituksen esitykset, joista se antaa lausuntonsa. Neuvosto tulee koostumaan puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajasta. Lakien laaduntarkkailija Hallitusohjelmassa perustettavaksi sovitun arviointineuvoston on tarkoitus parantaa erityisesti hallitusten esitysten vaikutusarviointien laatua. Asiantuntijat ovat kritisoineet myös edellisiä hallituksia siitä, että lakeja valmisteltaessa tutkimustietoon pohjautuvat arviot niiden vaikutuksista ovat olleet usein puutteellisia.
Huonoja uutisia hallitukselle – SDP pomppasi kärkeen SDP:n suosio on noussut kesän alle 15 prosentin lukemista yli kahdeksan prosenttiyksikköä. Marraskuussa demareiden nousuvauhti näytti jo vähän hyytyvän, mutta joulukuussa kasvua kertyi taas reippaat 1,7 prosenttiyksikköä. Huhtikuun eduskuntavaalien 16,5 prosentin tuloksesta SDP:n kannatus on noussut yli kuusi prosenttiyksikköä. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan SDP:n nousu kärkeen on ollut odotettavissa. -Se ehkä oli ajan kysymys. Pajusen mukaan puolueiden kannatusluvut saattavat vakiintua syksyn mullistusten jälkeen. -No jotenkin tuntuisi siltä, että tässä on vaalien jälkeen ajettu asemiin ja ehkä nyt on semmoinen vakiintumisen vaihde edessä eli ne asemat ovat löytyneet ja nyt sitten taistellaan niissä. SDP ykkösenä viimeksi toukokuussa 2008 Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puolueiden kannatusarvioissa SDP on ollut suosituin puolue viimeksi toukokuussa 2008, kun puolueessa käytiin puheenjohtajataistelua Eero Heinäluoman vapaaehtoisen luopumisen jälkeen.
Työnantaja lisäisi pakkolait välttävien opettajien työaikaa – OAJ: Perustelut erikoiset Kunta-alan työnantajärjestö haluaisi puuttua siihen, että yli 50 000 peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajaa on säästymässä hallituksen aikomalta lomien leikkaukselta. Jos hallituksen niin sanotut pakkolait toteutuvat, suomalaisten pisimmät vuosilomat lyhenevät 38:sta 30:een päivään. Opettajiin leikkaus ei kuitenkaan juuri vaikuttaisi, koska valtaosalla opettajista ei ole varsinaista vuosilomaa. – Kuntatyönantajat näkevät tämän yhdenvertaisuuskysymyksenä, eli eri henkilöstöryhmiä pitää kohdella yhdenvertaisesti, perustelee neuvottelupäällikkö Hannu Freund KT:stä. Kuntatyönantajat väläyttää, että opettajien työaikaa pitää pidentää pakottavalla lainsäädännöllä. – Helpoin tapa olisi lisätä niin sanottuja opettajatyöpäiviä, eli niitä päiviä jolloin opettajat ovat koulussa vaikka oppilaat eivät ole, Freund sanoo. Kyse on päivistä, joiden aikana opettajat esimerkiksi suunnittelevat yhdessä lukuvuotta. Freundin mukaan työajan lisäys helpottaisi myös opetuksen järjestämistä.
Valtiovalta aikoo pistää jäihin miljardien sairaalasuunnitelmat Suomessa on meneillään sairaalarakentamisen buumi. Kymmenien erikoissairaanhoidon hankkeiden yhteissumma nousee lähes neljään miljardiin euroon. Perusterveydenhuollon suunnitelmat nostavat summaa toisella mokomalla. Ministeriöissä ei ole katsottu hyvällä, että suuria sairaalahankkeita viritellään ympäri Suomea juuri valtaisan sote- ja itsehallintoalueuudistuksen edellä. Ministeri Juha Rehula onkin saarnannut pitkin syksyä ja ympäri Suomea sairaalarakentamisen vapaaehtoisen lykkäämisen puolesta, mutta laihoin tuloksin. – Julkisuudessa ministerit ovat vedonneet päättäjiin näissä asioissa, mutta ehkä tässä tarvitaan lansäädäntötoimenpiteitä. Investointien lykkäysmääräyksiä on aiemmin annettu muun muassa yliopistojen ja puolustusvoimien uudistushankkeiden yhteydessä. – Rakennemuutostilanteissa on yleensä pyritty isoja päätöksiä lykkäämään, jotta saadaan rakennemuutos ensin valmiiiksi. Kuntaliitosta vihreää Kunnat korostavat, että välttämättömät ja kiireelliset hankkeet pitää saada tehdä.