Osallista ja innosta, kehottaa Kirsti Lonka opettajia. Hämeenlinnan lyseon juhlasalissa istuttiin juuri niissä asetelmissa, joista Kirsti Lonka ei pidä.
Salin ainoa aktiivinen toimija on tiedon jakaja ja muut kuuntelevat passiivisena. – Uuden oppimisen tulisi olla yhdessä tekemistä, ei tiedon siirtämistä, Lonka muistuttaa. Ei vois vähempää kiinnostaa. B314. Oppimisen tulevaisuus – digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä. ePooki 24/2014 Näin viittaat tähän julkaisuun Juntunen, J. 2014.
Oppimisen tulevaisuus – digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 24. ⭐Diginatiivit oppijoina. 1 Diginatiivit oppijoina Kai Hakkarainen & Mind the Gap tutkimusryhmä Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto email: Kai.hakkarainen@utu.fi 2 Kirsti Lonka Kasvatuspsykologia Mind the Gap tutkimusverkosto Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehitys ja hyvinvointi Kimmo Alho Aivotutkimus (tarkkaavaisuus ja muistiverkostot Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä oppiminen 3 Älyllisen syttymisen haaste Vaikka suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti koulusaavutustesteissä, he eivät viihdy koulussa Heille on tyypillistä saada korkeat pisteet, mutta kokea tosi alhaista kiinnostusta tieteeseen (OECD) Monet oppilaat kyllästyneitä, vieraantuneita (pojat) ja kokevat riittämättömyyden tunteita ja uupumusta (tytöt) Vain 20% opiskelijoista kokee viikoittaista oppimiselle syttymistä (vrt. ammikset) 5 Millainen kuilu vallitsee diginuorten käytäntöjen ja koulukäytäntöjen välillä?
Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa. Verkko-tutor. Mitä verkko-oppimisella tarkoitetaan?
Verkko-oppimisella viitataan sellaiseen oppimistoimintaan, joka virittyy ja konkretisoituu verkkoaineistojen, -tehtävien, -keskustelujen, -työskentelyn jne. parissa vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Vuorovaikutuksen luonne voi olla tekninen tai inhimillinen, pääasia on, että se aiheuttaa oppijassa sellaista reflektiivistä toimintaa, joka vaikuttaa oppijan ajatuksiin ja toimintaan. Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Opetusmetodia keksimässä. KOULUOPETUKSEN historia on opetusmetodin keksintää.
Muutaman tuhannen vuoden ajan on etsitty oikeaa tai parasta menetelmää, mutta löydetty sellaista ei ole. Jonkinlaiseksi kompromissiksi on hyväksytty se, että eri tilanteissa ja eri oppilaille ja opettajille eri menetelmät ovat hyviä. Hapuileva etsintä on kuitenkin tuottanut ison joukon erilaisia, uusia työtapoja, mutta löytyykö menetelmien historiallisesta muutoksesta punaista lankaa, jota voisi kutsua kehitykseksi?
Tarkastelen kysymystä käyttäen hyväkseni J.F. Herbartin kasvattavan opetuksen keinojen jäsentelyä. Untitled. Teaching and Learning Resources / Instructional Approaches. Which of These 4 Instructional Strategies Do You Use in Your Class ?