background preloader

ePedagogy

Facebook Twitter

Osallista ja innosta, kehottaa Kirsti Lonka opettajia. Hämeenlinnan lyseon juhlasalissa istuttiin juuri niissä asetelmissa, joista Kirsti Lonka ei pidä.

Osallista ja innosta, kehottaa Kirsti Lonka opettajia

Salin ainoa aktiivinen toimija on tiedon jakaja ja muut kuuntelevat passiivisena. – Uuden oppimisen tulisi olla yhdessä tekemistä, ei tiedon siirtämistä, Lonka muistuttaa. Ei vois vähempää kiinnostaa Erityisesti pojat, jotka pelaavat paljon sekä ns. kunnon nörtit kyynistyvät ja tylsistyvät koulussa. Lonka aloittaa kertomalla tuttua tarinaa kouluviihtyvyydestä. Perinteisesti koulua on käyty velvollisuudentunnosta. Tankkaus-oksennus-unohdus Lukiossa 20% koulunkäynnistä on tiedon oksentamista paperille. Mitä järkeä on päntätä tieto, oksentaa se paperille ja unohtaa se? Tutkimukset osoittavat, että aktiivinen tuottaminen on ainut tapa aktivoida aivot. – Tässä voidaan hyvin hyödyntää myös uusia sähköisiä menetelmiä ja sovelluksia, jotka innostavat oppilaita.

Arkiluovuus kunniaan Pieniä oivalluksia voi tapahtua koko ajan, Lonka selvittää. – Oppimisessa ja keksimisessä on paljon samaa. B314. Oppimisen tulevaisuus – digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä. ePooki 24/2014 Näin viittaat tähän julkaisuun Juntunen, J. 2014.

Oppimisen tulevaisuus – digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä

Oppimisen tulevaisuus – digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 24. Hakupäivä 12.10.2015. Tällä hetkellä opiskelevat ovat todennäköisesti töissä vielä 2050-luvulla. Työelämän haasteet Työelämä on jatkuvassa muutoksessa . Tulevaisuudessa elinkeinoelämä toimii yhä enemmän eri toimijoista koostuvissa globaaleissa oppivissa verkostoissa. ⭐Diginatiivit oppijoina. 1 Diginatiivit oppijoina Kai Hakkarainen & Mind the Gap tutkimusryhmä Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto email: Kai.hakkarainen@utu.fi 2 Kirsti Lonka Kasvatuspsykologia Mind the Gap tutkimusverkosto Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehitys ja hyvinvointi Kimmo Alho Aivotutkimus (tarkkaavaisuus ja muistiverkostot Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä oppiminen 3 Älyllisen syttymisen haaste Vaikka suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti koulusaavutustesteissä, he eivät viihdy koulussa Heille on tyypillistä saada korkeat pisteet, mutta kokea tosi alhaista kiinnostusta tieteeseen (OECD) Monet oppilaat kyllästyneitä, vieraantuneita (pojat) ja kokevat riittämättömyyden tunteita ja uupumusta (tytöt) Vain 20% opiskelijoista kokee viikoittaista oppimiselle syttymistä (vrt. ammikset) 5 Millainen kuilu vallitsee diginuorten käytäntöjen ja koulukäytäntöjen välillä?

⭐Diginatiivit oppijoina

Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa. Verkko-tutor. Mitä verkko-oppimisella tarkoitetaan?

Verkko-tutor

Verkko-oppimisella viitataan sellaiseen oppimistoimintaan, joka virittyy ja konkretisoituu verkkoaineistojen, -tehtävien, -keskustelujen, -työskentelyn jne. parissa vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Vuorovaikutuksen luonne voi olla tekninen tai inhimillinen, pääasia on, että se aiheuttaa oppijassa sellaista reflektiivistä toimintaa, joka vaikuttaa oppijan ajatuksiin ja toimintaan. Verkko-oppiminen tarkoittaa siis oppimistoimintaa, jonka ydin on verkossa tapahtuvissa vuorovaikutuksellisissa prosesseissa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna yksilökeskeinen oppimistyöskentely yksin verkkoaineistojen yms. kanssa, ei ole kovin mielenkiintoista. Yksilökeskeisessä oppimisessa vuorovaikutus on aina rajoittunutta, mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö oppiminen voi olla siitä huolimatta laadukasta. Verkko-oppimisen kokemuksellisuus Oppiminen on aina kokonaisvaltaista toimintaa, jota voi tapahtua ilman näkyviä opiskelun tunnusmerkkejä. Dialoginen oppiminen. Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Opetusmetodia keksimässä.

KOULUOPETUKSEN historia on opetusmetodin keksintää.

Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Opetusmetodia keksimässä

Muutaman tuhannen vuoden ajan on etsitty oikeaa tai parasta menetelmää, mutta löydetty sellaista ei ole. Jonkinlaiseksi kompromissiksi on hyväksytty se, että eri tilanteissa ja eri oppilaille ja opettajille eri menetelmät ovat hyviä. Hapuileva etsintä on kuitenkin tuottanut ison joukon erilaisia, uusia työtapoja, mutta löytyykö menetelmien historiallisesta muutoksesta punaista lankaa, jota voisi kutsua kehitykseksi? Tarkastelen kysymystä käyttäen hyväkseni J.F. Herbartin kasvattavan opetuksen keinojen jäsentelyä. Hallinta- opetus- ohjausHerbartin didaktisessa ajattelussa hallinta mahdollistaa opetuksen ja ohjaus täydentää sen kasvatukseksi. Hallinta on ei-pedagogista opetusta. Hallinta oli ulkoista suojelua. Opetus oli tässä jaottelussa tiedon välittämistä ja harrastusten sytyttämistä.

Ohjauksessa koetetiin vahvistaa opittua harjoituksen kautta käytännössä, kunnes ei enää tarvita kasvattajan tukea. Kuinka hallinnan keinot ovat muuttuneet? Untitled. Teaching and Learning Resources / Instructional Approaches. "Effective teaching is not a set of generic practices, but instead is a set of context-driven decisions about teaching.

Teaching and Learning Resources / Instructional Approaches

Effective teachers do not use the same set of practices for every lesson . . . Instead, what effective teachers do is constantly reflect about their work, observe whether students are learning or not, and, then adjust their practice accordingly (Glickman, 1991, p. 6). Instructional Models Models represent the broadest level of instructional practices and present a philosophical orientation to instruction. Models are used to select and to structure teaching strategies, methods, skills, and student activities for a particular instructional emphasis. Which of These 4 Instructional Strategies Do You Use in Your Class ? February 21, 2015 Instructional strategies, according to Alberta Learning, are “techniques teachers use to help students become independent, strategic learners.

Which of These 4 Instructional Strategies Do You Use in Your Class ?

These strategies become learning strategies when students independently select the appropriate ones and use them effectively to accomplish tasks or meet goals.” the strength of instructional strategies is that they determine how teachers can go about realizing their teaching objectives. Instructional strategies are derived from different educational theories. Here some examples of 4 key instructional strategies as identified by Gayla S. Keesse : 1- Direct Instruction This is what some refer to as the traditional method. 2-Interactive Instruction As its name indicates, this strategy consists of creating learning environments conducive to interactions and discussions. 3- Experiential learning One of the seminal works in experiential learning is Dewey’s "Experience and Education".