Society

Jyrki Kasvi: Projektipöhö imee Suomen mehut. Ennen projektin alkua se pitää suunnitella; Ilman yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa projektille on turha yrittää saada rahoitusta. Jokainen hakemus ei tietenkään tärppää eli hakemuksia on kirjoitettava monta. Esimerkiksi yliopistoissa jopa kolmannes tutkijan työajasta voi kulua rahoituksen hankkimiseen. Tilastoissa ja raporteissa nämä tunnit eivät näy, sillä ne kirjataan edellisiin projekteihin tehdyksi työksi. Toki myös hankkeiden valmisteluun voi saada julkista rahaa, kunhan kirjoittaa ensin projektisuunnitelmankirjoitussuunnitelman. Tutkijakoulutukseen tarvitaankin ehdottomasti kaikille pakollinen 'Projektirahoitus ja luova raportointi' -opintokokonaisuus. Projektiryhmien kokoukset ja raporttien kirjoittaminen voivat viedä valtaosan projektien varsinaisista työtunneista. Kuinka paljon aikaa jää varsinaiseen tutkimukseen ja kehitykseen? Miksi näitä kalliilla hankittuja tietoja ei hyödynnetä, on suomalaisen innovaatiojärjestelmän suuri mysteeri.

Jyrki J.J. Suomi on työryhmien luvattu maa. Lähes päivittäin kuulemme asetetuista työryhmistä tai työryhmien valmistuneista mietinnöistä. Yle Uutiset vertaili ministeriöiden asettamien työryhmien määrää viiden viime vuoden aikana. Tilastoissa johtaa valtiovarainministeriö, joka asetti vuosina 2008-2012 yhteensä 293 työryhmää. Häntäpäässä on ulkoasiainministeriö, joka asetti vastaavassa ajassa 16 työryhmää. Luku kertoo ministeriöissä asetetut työryhmät.

Ministeriöiden virkamiehet istuvat usein lisäksi mukana muiden ministeriöiden työryhmissä. Työryhmien lisäksi ministeriöt asettavat komiteoita, toimikuntia, lautakuntia, neuvottelukuntia, selvityshenkilöitä ja niin edelleen. Kaikki työryhmät eivät välttämättä löydy valtioneuvoston hankerekisteristä. Valtiovarainministeriöllä käynnissä 123 työryhmää Hankerekisterin mukaan valtiovarainministeriö johtaa paitsi asetettujen työryhmien lukumäärässä myös tällä hetkellä käynnissä olevien työryhmien määrässä. Työryhmät voivat olla edullisia - tai kalliita OKM on pyrkinyt vähentämään työryhmiä. Jyrki Kasvi: Leikitään tuottavuutta. Euroopan velkakriisi on peittänyt näkyvistä sen, että Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta, työn määrän kasvu, on loppunut. Työikäisten suomalaisten määrä on kääntynyt laskuun, eikä nouse ainakaan pariin vuosikymmeneen. Työvoiman väheneminen tarkoittaa kansantalouden supistumista, ellei Suomessa tehdyn työn tuottavuus kasva vähintään yhtä nopeasti kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Käytännössä kansantalouden pieneneminen tarkoittaa suomalaisten elintason laskua, sillä vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske. Sen sijaan eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa ainakin seuraavat 20 vuotta. Ei ihme, että tuottavuudesta on saarnattu viime vuosina niin paljon. Tuottavuus on hyvin yksinkertainen yhtälö: työn tulos jaettuna työn määrällä. Käytännössä tuottavuuden nousu tarkoittaa, että samalla määrällä työtä tehdään entistä enemmän tuotetta tai palvelua.

Tuottavuuden parantaminen ei kuitenkaan välttämättä aina paranna työn kannattavuutta. Jyrki J.J. Thoughts on work, productivity and change. Everybody seems to “know” that the only way a worker can produce more and be more productive is by working longer hours or by working harder. This has led to the view that the key management responsibility is for the performance of the people. This, however, is too narrow a definition. The way we should think today is that the key responsibility is for the application and performance of knowledge.

The industrial firm is a conservative institution. The task today is asking: “If we did not do this already, would we go into it knowing what we know now and knowing what technologies and new tools have become available?” Workers in industrial-age firms were used to and comfortable with the rules that limited the scope for their initiative. In contrast to consumers being content with limited choice, today more and more offerings are made specifically according to the unique requirements of the individual customers. Productivity is not about doing more but about learning more. Like this: Rahalla rakennettu: Näin hyvinvointivaltiosta tuli hirviö. Why Work Doesn't Happen At Work & 14 Other Talks That Challenge Convention. Seth Godin: “How to get your ideas to spread”:Best for: EntrepreneursEverybody’s favorite marketing sage knows a thing or two about ideas, both good and bad.

To him, what matters now is not how great a product or innovation is, but to what degree you can capture busy people’s attention with it. That being the case, weird and even bad ideas are preferable to pretty good ideas. If you want out-of-the-box thinking, this is the talk for you.Graham Hill: “Less stuff, more happiness”:Best for: ShopaholicsWait, less stuff? Yes, the founder of sustainability news outlet Treehugger.com makes a run at the 70-odd years of American consumerism culture with this short talk about getting small in your life. This is a cross-post from onlinecollegescourses.com; Why Work Doesn’t Happen At Work; image attribution flickr user nist6ss. Démocratie liquide : la révolution dont la France a besoin. Uudet poliittiset hahmot. Sininen kirja - Pekka Himanen - final A5. Mikä on Pekka Himasen agenda? Sinisen kirjan ydinteesit | Frank Martela. Miten ’tuhansien murheellisten laulujen maassa’ saa parhaiten kaivettua verta nenästään?

Pekka Himanen todellakin osaa tämän taidon: Nimeä tulevaisuusraporttisi “Kukoistuksen Käsikirjoitukseksi” ja Helsingin Sanomissa teostasi käsitellään otsikolla ’Paskanpuhuminen 2.0.‘ Uusin raportti on nimetty maltillisemmin Siniseksi kirjaksi, mutta sitä seurannut vihamielinen kohu on entistäkin suurempi. Tämänkertaisen kritiikin kärki on kohdistettu rahoituksen epäselvyyksiin, koskien erityisesti Suomen Akatemialta ohi normaalien hakukanavien saatua 150.000 euroa. Monet tutkijat käyttävät kuukausia hakemustensa valmisteluun saadakseen osansa tästä tiukasti kilpaillusta tiederahasta. On ymmärrettävää, että he ovat närkästyneitä virallisten kanavien ohitse tulevasta tilauksesta.

Tulevaisuuden kannalta parasta tällä hetkellä olisi pitää huolta, että maksetuille rahoille saataisiin mahdollisimman paljon vastinetta. Toiseksi Himanen kiinnittää huomiomme työhyvinvointiin. Miten tästä eteenpäin? Wsoy. Kansalaisaloite-verkkopalvelu on nyt käytössä - Suomi.fi. Etusivu - Kansalaisaloitepalvelu. Otakantaa.fi. Yllätetään yhteiskunta. Oivallus: Millaista on työ tulevaisuuden Suomessa? Hs. Seit­se­män vuot­ta sit­ten Paa­vo Jär­ven­si­vu opis­ke­li kaup­pa- kor­kea­kou­lus­sa ja shop­pai­li lo­mil­laan Pa­rii­sis­sa. Nyt hän saar­naa ku­lu­tus­kult­tuu­ria vas­taan ja väit­tää, et­tei ta­lous­kas­vua tar­vi­ta. Riit­tää jo se lä­ti­nä ta­lous­kas­vus­ta.

Se on niin 2010-lu­kua. Ta­lous­kult­tuu­rin tut­ki­jal­la Paavo Järvensivulla on pa­rem­pi re­sep­ti suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan me­nes­tyk­sel­le: Unoh­de­taan ka­tu­maas­tu­rit! Ke­nia­lai­set tuo­re­pa­vut! Vii­kon­lop­pu­mat­kat au­rin­koon! Elä­mä on lä­hi­met­sän lu­meen tal­lau­tu­neis­sa jä­nik­sen jäl­jis­sä ja pak­kasil­lan si­ni­ses­sä het­kes­sä. "Pak­ko ol­la", 30-vuo­tias Paa­vo sa­noo pu­na­vuo­re­lai­ses­sa ra­vin­to­las­sa ja ti­laa kas­vis­piz­zaa. Vie­lä seit­se­män vuot­ta sit­ten Paa­vo Jär­ven­si­vu oli kuin ku­ka ta­han­sa suo­ma­lai­nen nuo­ri.

Pyö­rä unoh­tui tal­vek­si han­keen, pöy­tä­laa­tik­ko täyt­tyi van­hen­tu­neis­ta kän­ny­köis­tä. Niin hä­nel­le it­sel­leen­kin kä­vi – ei­kä ih­me. Mitä hyötyä kutsumuksellisesta työstä on? Erään helsinkiläisen pubin seinällä oli sitaatti edesmenneeltä huippukoomikko George Carlinilta. Se kuuluu näin: Kas, vihaatko työtäsi? Miksi et heti sanonut? Sitä varten on olemassa tukiryhmä. Sen nimi on JOKAINEN. Tämä kuvastaa hyvin vielä 1900-luvulla vallinnutta asennetta työtä kohtaan. Tosiasiassa silloin, kun ihminen tekee itsessään palkitsevaa työtä, seuraukset hyvinvoinnille ovat dramaattiset.

Mutta kutsumus ei ole hyväksi vain työntekijälle. Mistä oman kutsumuksen sitten löytää? Bob Dylan sanoi kerran, että menestyksekäs ihminen on sellainen, joka herää aamulla ja menee illalla nukkumaan – ja tekee siinä välissä niitä asioita, joita haluaa. Teksti on ote tällä viikolla julkaistavasta uutuuskirjastani Upeaa työtä! Kutsumuksellisen työn arvostamisesta | Upeaa työtä. Olin viime syksyllä luennoimassa Kuopiossa kutsumuksellisesta työstä. Luennon jälkeen eräs osallistuja tuli juttelemaan. Hän kertoi siitä, miten oli aikanaan tehnyt erittäin kutsumuksellista ja palkitsevaa siivoojan työtä. Ongelmana oli kuitenkin, että työyhteisön ylenkatse nakersi työmotivaatiota.

Vaikka siivoojan työ itsessään oli kivaa, siitä ei ”saanut pitää”. Samanlaisen tarinan kertoi minulle toisen luennon jälkeen viikko sitten eräs opettaja. Tämä on kuitenkin ihan päätön ajattelutapa. Teimme filosofikollegani Frank Martelan kanssa taannoin tutkimusraportin ammattiosaajien hyvinvoinnista. Tästä syystä onkin ihan älytöntä, että ihmisten ennakkoasenteet johtavat siihen, että työstään aidosti nauttivat ihmiset eivät saa näyttää sitä ulospäin. Onkin korkea aika alkaa antaa todellista arvoa niille onnekkaille siivoojille, opettajille, trukkikuskeille – ja myös papeille, taiteilijoille ja tutkijoille – jotka todella tekevät sitä, mitä rakastavat kaikkein eniten.

Lisää työhyvinvointia aidolla innostuksella | Upeaa työtä. Kutsumustyötä arvostetaan aivan liian vähän. On itse asiassa ihan älytöntä, että monilla aloilla ajatellaan, ettei työstä saisi pitää. Ensinnäkin, itsessään motivoiva työ lisää ihmisten hyvinvointia dramaattisesti. Ja toisekseen, niin tekee myös positiivinen viestintä. Positiivinen tunneviestintä lisää merkittävästi työhyvinvointia. Psykologian professori Barbara Fredrickson havaitsi, että kukoistavimmillaan ihmiset kokevat vähintään kolme positiivista tunnetta jokaista negatiivista tunnetta kohti.

Avioliittotutkija John Gottman havaitsi puolestaan, että pitkäikäisimmissä avioliitoissa tunneilmaisujen suhde oli peräti viisi positiivista yhtä negatiivista kohti. Matemaatikko Marcial Losada sai puolestaan selville, että menestyksekkäimmissä johtoryhmissä positiivisten ja negatiivisten tunneilmaisujen suhdeluku oli hulppea 6:1! Moni suomalainen vierastaa kuitenkin tekopirteää naminami-viestintää, ja syystäkin. Aidosta innostuksesta. Jos teet kutsumustyötä, älä pelkää näyttää sitä muille. Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan. Vuonna 2005 Applen toimitusjohtaja Steve Jobs piti kuuluisan puheen Stanfordin ylioipston valmistujaisissa. Puheessan Jobs sanoi näin: Työ on suuri osa elämääsi, ja ainoa tapa olla todella tyytyväinen työhösi on tehdä upeaa työtä. Ainoa tapa tehdä upeaa työtä on tehdä työtä, jota rakastat. Jos et ole löytänyt sitä vielä, jatka etsimistä – äläkä tyydy vähempään. Kuten kaikissa sydämen asioissa, tiedät heti, kun löydät sen. Ja kuten kaikissa upeissa suhteissa, tämäkin vain paranee vanhetessaan.

Jatka siis etsimistä – älä tyydy vähempään. Minusta on aivan älytöntä, että kulttuurimme pitää työtä välttämättömänä pakkona, joka pitää raataa pois, jotta saat vuokran maksettua. Uudessa kirjassani Upeaa työtä! Kutsumus ei kuitenkaan yksin riitä – jollainhan se vuokrakin pitää saada maksettua. Kirjan kolmas osa käsittelee työnhakua. Lopuksi, kaikkien meidän kutsumuksemme eivät kohtaa olemassaolevia työmarkkinoita. Työsi on parhaassa tapauksessa yksi elämäsi parhaimmista rakkaustarinoista. _ammattiosaajan_hyva_elama_nakoisjulkaisu_1painos2012.pdf. "L'absence de reconnaissance au travail démotive les salariés" [Express Yourself] Reconnaître le travail bien fait ou le bon service rendu n'est pas automatique.

Nombreux sont les employés qui souffrent aujourd'hui d'un manque de reconnaissance et ne l'attendent plus de leur hiérarchie. Si ce sentiment de manque est dommageable, le besoin de reconnaissance est très personnel et les effets de la reconnaissance par conséquent très variés. Dans une société qui met en valeur la personne la plus vue, la plus connue, la plus écoutée, la plus médiatique, le citoyen est incité à vivre davantage au dépend du regard des autres, faisant de la reconnaissance un moteur d'engagement très puissant.

Du simple "merci" appris de nos parents à la promotion que le manager accorde à son collaborateur, la reconnaissance prend des formes très diverses. C'est un geste gratuit, simple et bref qui manifeste la double attention du "donneur d'ordre" à celui qui fait : une première attention au travail effectué; une seconde attention à la personne qui l'a exécuté. Addiction au travail: êtes-vous accro au boulot? PSYCHOLOGIE - Vous vous shootez aux heures sup'? Même en vacances, vous avez besoin de votre dose de travail? Le soir comme le week-end, vous avez du mal à lâcher votre téléphone et votre ordinateur portable, ou au contraire vous travaillez peu mais accordez une importance démesurée à la qualité de ce vous produisez?

Mauvaise nouvelle. Vous êtes peut-être un "workaholic" qui s'ignore. Workaholic? Le terme est barbare, galvaudé, passe partout aussi. Pourtant, cette addiction au travail qui touche les deux sexes est bel et bien une réalité, souvent difficile à cerner. Stress, épuisement professionnel, maladies, conflits familiaux, dépression des proches, le workaholic est un individu aussi dangereux pour les autres que pour lui-même, mais aussi pour son entreprise. Alors comment le reconnaître? Identifier le workaholisme La notion divise les chercheurs qu'ils soient psychologues ou psychiatres.

Le rôle ambigu de la famille Les origines du comportement workaholic sont toutes aussi variées. Ala yrittäjäksi – työpaikkasi sisällä! | Ville Peltola | Älykäs työ. Kadehditko koskaan yrittäjiä? Tuntuuko oma työsi puuduttavalta ja tylsältä? Oletko harkinnut alkamista yrittäjäksi – oman työpaikkasi sisällä? Yritysten sisäiselle yrittäjyydelle on olemassa hyvä sana englanniksi - intrapreneurship. Hyvää suomennosta en ole tälle vielä kuullut. Usein puhutaan myös yritysten sisäisistä startupeista. Aihe ei ole uusi. Sony Playstation, Google Gmail ja monet muut esimerkit kertovat yksilöiden ja tiimien yrittäjämäisestä asenteesta kasvattaa ideasta innovaatio yritysten sisällä, usein vastustuksesta huolimatta.

Yritysten sisäiset yrittäjät kokoavat parhaillaan rivejään myös Suomessa. Intrapreneurship aiheesta on myös juuri valmistunut erinomainen julkaisu Aalto-yliopiston opiskelijaryhmän toimesta. Oman kokemukseni ja mielipiteeni mukaan intrapreneurship kiteytyy loppujen lopulta asenteeseen. 1. - MAIN. Yrittämisen logiikka. About these ads Tykkäätkö? Jaa Tykkää tästä: Tykkää Lataa... This entry was posted in Nya vindar , Sälää . Bookmark the permalink . Vastaa Seuraa Get every new post delivered to your Inbox. Liity 1 362 muun seuraajan joukkoon Powered by WordPress.com %d bloggers like this: Martti Lutherin kanssa bisselle. Einsteinin neuvoa kannattaisi kokeilla - Johanna Korhosen kolumnit - Kulttuuri. Toiselle puolelle. Digitaalinen Helsinki 2027; seuraavat viisitoista vuotta - Suomi Elää Älystä.

Kilpajuoksu aikaa vastaan - Etusivu - TIEKE. How to Fix Your Soul - Umair Haque. Elämä on teos | VilleTolvanen.com. La vie en 2013, un casse-tête ? Can Micro-Donations For Content Creators And Nonprofits Create A New Online Economy? Does your organization swarm? Power Is In The Network Not The Person. Joukkoistaminen. Vieraskynä: Sosiaalinen media avaa työn ja oppimisen kanavat | Psycon Oy. Yhteisölliset yritykset – perusteita ja mahdollisuuksia. Knowmad Society - Welcome. Blogs. Redesigning the future of education in Knowmad Society: Our next steps.