Fiksusti netissä käyttäen WhatsAppia ja Instagramia Kauttuan koulu. Kari Haakana: Pitkä juttu tekee paluuta. Ajat ovat sittemmin muuttuneet.
Kevyet kannettavat, älypuhelimet ja kosketusnäyttöiset tablettitietokoneet ovat korvanneet pöytäkoneet. Nopeat verkkoyhteydet ovat arkipäivää suurimmalle osalle suomalaisia. Sosiaalinen media ja muut koukuttavat verkkopalvelut ovat totuttaneet meidät verkon jatkuvaan käyttöön. Amazonin ja e-kirjojen läpilyönti on totuttanut meidät lukemaan näytöltä kokonaisia kirjoja.
Ja nyt näyttäisi siltä, että juuri verkon ja tietokoneiden kautta ryhdymme lukemaan erityisesti pitkiä tekstejä. Parin viikon päästä virallisesti lanseerattava ja nimestään huolimatta suomalainen Longplay-palvelu seuraa tiukasti kansainvälisiä journalismitrendejä. Amazonin Kindle Singles (josta New York Times julkaisi hyvän analyysin) on ehkä tunnetuin näistä palveluista. Amazon toimii Singles-palvelun portinvartijana: kuka tahansa ei siis pääse singleä julkaisemaan. Hieman vastaavanlaisia palveluita on Yhdysvalloissa muitakin, muiden muassa Byliner ja Atavist. Maksaisitko neljä euroa yhdestä lehtijutusta? - Kotimaa. Jos maksat nelisen euroa erikoiskahvista, niin maksaisitko saman yhdestä pitkästä ja laadukkaasta lehtijutusta?
Long Playn päätoimittaja Johanna Vehkoo toivoo, että maksat. Tänään aamuyhdeksältä ensimmäisen artikkelinsa julkaisevaan Long Playhin kuuluu kahdeksan nimekästä suomalaista freelance-toimittajaa. Sen toimintaperiaate on julkaista kuukausittain yksi pitkä ja digitaalinen artikkeli, eli single. Ne maksavat 3-6 euroa ja ovat pituudeltaan alkaen 40 000 merkkiä, eli päälle 20 kertaa pidempiä kuin tämä teksti. Long Playn ensimmäinen artikkeli on tutkivan journalistin Hanna Nikkasen kirjoittama, suomalaisen jalkapallon korruptioon uppoutuva teksti. Vehkoo ja toimituskuntaan kuuluva Antti Järvi uskovat, että Suomessa pitkälle ja narratiiviselle journalismille on tilausta, sillä sitä etsivät joutuvat järjestään turvautumaan ulkomaisten medioiden tarjontaan. - Suomessa resursseja tällaiseen journalismiin on Hesarin Kuukausiliitteellä, Suomen Kuvalehdellä ja Imagella.
Ylen hyvä tilaisuus. Lähestymme digiaikaa.
Olen määritellyt käsitteen tarkoittamaan aikaa, jolloin sähköiset kanavat dominoivat lähes kaikkien asioiden kehittämistä. Viestinvälitystä, mediaa, kauppaa ja yritysten toiminnan kehittämistä. Kohta olemme kaikki ainakin periaatteessa yhteydessä toisiimme, ”connected.” Hieman yllättäin Yleisradio on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ylestä on tullut digitalisoituvan median vahvin veturi Suomessa. Säästävätkö kaupalliset mediat itsensä hengiltä?
Maksumuurit saattavat olla mediahistorian suurin munaus. Käynnissä on taloushistorian suurin kädenojennus Yleisradiolle, Amerikkalaisille ja kenelle tahansa joka haluaa ryhtyä mediaksi. Yleisradio voisi siirtää meidät digiaikaan. Digiajan oivaltaminen tarkoittaa kanavista luopumista. Mielipide: Journalismi ei tarvitse tukia, vaan muutoksen hyv ksymist - AfterDawn. Mielipide: Journalismi ei tarvitse tukia, vaan muutoksen hyväksymistä Olen vuosien ajan seurannut Suomessa käytävää, varsin julkista keskustelua journalismista, sen tasosta ja tulevaisuudesta. Viime aikoina keskustelu on vain yltynyt, kun Suomessa on vihdoinkin jouduttu tunnustamaan, että maamme ei ole journalismin kehityksen suhteen mikään erillinen saareke. Keskustelu kulkee tyypillisimmin rataa, jossa katsotaan tilastoista sanomalehtien tilaajamäärien ja tulojen laskua ja tästä vedetään suora johtopäätös sille, että maamme journalismi on kuolemassa.
Esimerkkinä käytetään Yhdysvaltoja, jossa kehitys tässäkin suhteessa on noin viisi vuotta Suomea edellä ja jossa jo useat perinteikkäät sanomalehdet ovat pistäneet lapun luukulle -- joko kokonaan tai paperiversionsa osalta. Sanomalehdet == journalismi? Mielenkiintoisinta mielestäni keskustelussa on se, että käytännössä kaikkea Suomessa käytävää keskustelua kuvaa ajatus siitä, että on vain yksi oikea journalismin muoto, eli sanomalehdet.
10 things every journalist should know in 2013. Here are 10 things every journalists should know in 2013.
This list builds on 10 things every journalist should know in 2012, 2010 and 2009. It is also worth looking back at the previous posts. This year, in addition to making our own points, we have spoken to some key industry figures to include their ideas. 1. It's all about skills, skills, skills Aron Pilhofer, editor of interactive news at the New York Times, has one piece of advice for journalists wanting to get ahead: "Skills, skills, skills, skills, skills, skills.
" "Unfortunately or fortunately, depending on how you look at it, it is just not enough any more to just be able to turn a phrase, or do the traditional kinds of reporting," he told Journalism.co.uk. "And it's even more important now than it ever has been in this shrinking industry to have those kinds of skills. " Steve Herrmann, editor of BBC News online, agrees. "I don't think I can overstate how important that is to us," she added. 3. 4. Watch Out CNN: New Twitter Search Capabilities Will Rule Breaking News. Median toimintaympäristön muutokset. Köyhdyttävätkö vai rikastuttavatko uudet mediat kieltä. Ensimmäinen HS-tabloidi on tässä - Helsingin Sanomat. Lue HS:n ensimmäinen tabloidilehti verkossa - Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat siirtyi tänään tiistaina uuteen aikaan, kun painettu lehti alkoi ilmestyä tabloidikoossa.
Ensimmäisen tabloidi-Hesarin näköisversion voi tänään lukea maksutta verkossa osoitteessa Lehden linja säilyy ennallaan, vain koko muuttuu. Lehden eri osat ovat myös yhä erillisiä, joten lehden voi jakaa osiin eri lukijoiden kesken. Lehti ehti ilmestyä suuressa sivukoossa 123 vuoden ajan. Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden näytenumero julkaistiin 16. marraskuuta 1889. Päivälehti oli koko ilmestymisensä ajan joko joitakin senttejä broadsheet-kokoa suurempi tai pienempi. Lue myös päivän HS:n välissä ilmestynyt lukuopas täältä: KuppiKahvia.com - uutiset.