Terveys

Liikunnan määrä ei vaikuta niskakipuihin - Tutka - Tutka. Niskakivuista kärsivien lasten ja nuorten määrä on kasvanut vuodesta 1991 lähtien. Helsingin yliopistossa huomenna tarkistettavan väitöstutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuudella ei ole vaikutusta kivun esiintymiseen. Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhlin väitöstyön mukaan yhä suurempi osa suomalaislapsista ja nuorista kärsii niskakivuista. Alkutilanteessa kivuttomista koululaisista vuoden jälkeen niskakivusta ilmoitti 21 prosenttia ja neljän seurantavuoden jälkeen peräti 43 prosenttia. ”Vaikka liikut paljon tai vähän, niskakipu on sama.” Ståhlin mukaan varsinaisesti liikunnan määrä ei suoraan vaikuta. ”Vaikka liikut paljon tai vähän, niskakipu on sama. Kipujen aiheuttajat psyykkisiä ja geneettisiä Väitöstutkimuksen mukaan kipujen taustalla on sekä psyykkisiä että geneettisiä tekijöitä. Pidempiaikaisia tutkimuksia tietokoneen käytön vaikutuksista lasten ja nuorten kroonisiin niskakipuihin ei ole vielä tehty.

Fyysistä vai psyykkistä? Tietokoneen käytöllä on osa niskakipujen synnyssä. 72171 Syo hyvaa avoin luentomateriaali 09 2014. Väitös: Tunteiden hyväksyminen helpottaa painonhallintaa – tiukka syömisen rajoittaminen ei auta. Sairasen tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään psykologisia toimintoja, jotka selittävät ylipainoon liittyvää syömisen säätelyä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ympäristön vihjeet ruoasta, omat ajatukset ja tunteet sekä tavat reagoida niihin. Yritys rajoittaa syömistä voi lisätä ruokaan liittyviä ajatuksia ja mielihaluja. . – Essi Sairanen – Ruoka saattaa alkaa näyttäytyä jopa entistä houkuttelevampana, jos syömistä rajoitetaan liikaa. Yritys rajoittaa syömistä voi lisätä ruokaan liittyviä ajatuksia ja mielihaluja, Sairanen toteaa. Sairasen tutkimus osoitti, että psykologinen joustavuus ja hyväksyntätaidot helpottavat painonhallintaa. – Yksi näkökulma syömisen säätelyyn on intuitiivinen eli vaistonvarainen syöminen.

Syömiskuri ei edistä painonpudotusta Tutkimuksen mukaan joustavuus ja hyväksyntä vaikuttavat suotuisasti painonhallintaan. Sen sijaan tiukka syömisen rajoittaminen ei edistänyt painonpudotusta. Essi Sairanen väittelee Jyväskylän yliopistossa lauantaina 21. toukokuuta. Your iPhone Is Ruining Your Posture — and Your Mood. Ravitsemussuositukset_2014_fi_web.

Ravitsemus

Hs. Lista on pitkä: masennus, diabetes, astma, allergia, metabolinen oireyhtymä. Vaivoja yhdistää muukin kuin se, että ne ovat suomalaisten kansantauteja. Niiden syntyä saattavat edistää haitalliset suolistobakteerit. Kymmenen viime vuoden aikana on oivallettu, että osasyy monien sairauksien yleistymiseen saattaa piillä suolistossa. Jo noin pariinkymmeneen sairauteen on huomattu liittyvän suolistobakteeriston poikkeavuuksia. Yhteyksiä keksitään todennäköisesti lisää, sillä Turun yliopiston bakteeriopin professorin Pentti Huovisen mukaan suolistobakteerien tutkimuksesta on tullut samanlainen hittitieteenala kuin geeniteknologiasta 1990-luvulla.

Selitystä suoliston aiheuttamille vaivoille on etsitty länsimaisesta elämäntyylistä. Jos kaikki menisi niin kuin luonto on suunnitellut, vauva kylpisi syntyessään äidin bakteereissa ja saisi niitä lisää äidinmaidosta. Kun suoliston bakteeristo vakiintuu parin kolmen vuoden iässä, lopputulos on luonnottoman yksipuolinen. Tarua. Totta. Totta. Totta ja tarua. Naiset jäävät miehiä herkemmin Facebook-koukkuun – ylilääkäri huolissaan suomalaisten riippuvuudesta.

Liikunta

Liikunta. Istumatyö tappaa, vaikka himoliikkuisit vapaalla – Istumisen vähentämiseksi kansalliset suositukset. Istumisen kansanterveydellisiin haittoihin havahduttiin viisi–kuusi vuotta sitten. Tutkimusten valossa istuminen näyttäytyy samankaltaisena terveysriskinä kuin tupakointi tai ylipaino. Paljon istuvalle kertyy helposti ylimääräisiä kiloja ja sitä myötä liuta muita ongelmia: valtimosairauksia, tyypin 2 diabetesta ja lopulta ennenaikainen kuolema. Mutta kuinka monta tuntia istumista päivässä on liikaa? Siihen sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkaisemat istumissuositukset eivät anna yksiselitteistä vastausta. – Tutkimustietoa istumisesta tulee koko ajan niin paljon, että tieto melkein tuplaantuu puolessa vuodessa. Siksi emme halunneet antaa tarkkoja tuntimääriä, sanoo yksi suositusten laatijoista, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Staattisuuden siemen kylvettiin jo toisen maailmansodan jälkeen Yleisenä rajapyykkinä pidetään kuitenkin seitsemän tunnin rajaa, jota päivittäinen istuma-annos ei saisi ylittää.

. – Arki on kokonaisuutena aivan liian passiivista. 10 Simple Things That Will Make You Happier, Backed By ScienceHigher Perspective. You might have seen some talk recently about the scientific 7 minute workout mentioned in The New York Times. So if you thought exercise was something you didn’t have time for, maybe you can fit it in after all. Exercise has such a profound effect on our happiness and well-being that it’s actually been proven to be an effective strategy for overcoming depression. In a study cited in Shawn Achor’s book, The Happiness Advantage, three groups of patients treated their depression with exercise.

The results of this study really surprised me. Although all three groups experienced similar improvements in their happiness levels to begin with, the follow up assessments proved to be radically different: The groups were then tested six months later to assess their relapse rate. You don’t have to be depressed to gain benefit from exercise, though. A study in the Journal of Health Psychology found that people who exercised felt better about their bodies, even when they saw no physical changes: 5. Tutkija: Lämmittelyn idea on ymmärretty väärin - Liikunta - Hyvinvointi - Helsingin Sanomat. Tutkija: Lämmittelyn idea on ymmärretty väärin Heitä on keskuudessamme paljon. Lenkkeilijöitä, kuntosalilla kävijöitä ja palloilijoita, jotka eivät koskaan lämmittele ennen treeniä. Ja ihan hyvin on mennyt.

Onko ennen liikuntaa siis pakko tehdä aikaa vievä lämmittely, jos on selvinnyt vammoitta ilmankin? On, sanoo lämmittelyn ja liiketaitoharjoittelun vaikutuksia kymmenen vuotta tutkinut UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Pasanen. "Tutkimusten mukaan urheilu ilman lämmittelyä nostaa ihan oikeasti loukkaantumisriskiä. Varsinkin intensiivisissä harjoituksissa on lihasrevähdysten ja nyrjähdysten riski, jos hermosto ja lihaksisto eivät ole vielä mukana nopeissa liikkeissä", Pasanen sanoo. Niin, hermosto. "Ensisijainen tarkoitus on saada hermosto hereille. Siksi lämmittelyssä olisikin tärkeää tehdä sellaisia liikkeitä, joita tulevassa liikuntasuorituksessa tehdään. "Lämmittely on oikeiden liikeratojen ja kehon hallintaa. Rento vs. tiukkis – joustava ja rajoittava syöminen vertailussa – Lindblad | Lihastohtori. Kiinnostaako sinua päästä kesäksi rantakuntoon keinolla millä hyvänsä ja kyyneliä säästämättä vaikka jääpuikko takapuolessa?

Vai haluatko mieluummin muuttaa elämäntapasi mahdollisimman pysyvästi, mutta samaan aikaan tavoitteesta riippuen sopivan rennosti? Itse suosin melko tiukkaa, mutta samaan aikaan kuitenkin joustavuutta tarjoavaa monipuolista ruokavaliota urheilullista kondista tavoitteleville. Valitettavan usein tiukkaa ja joustavaa ruokavaliota kannattavat leirit taistelevat toisiaan vastaan ja molemmat ymmärtävät toisensa väärin. Tällä kertaa sain blogiin vieraaksi painonhallintaan ja urheiluravitsemukseen erikoistuneen ravitsemusterapeutti, PT Petteri Lindbladin. Moi kaikille lukijoille! Ääripäät kiehtovat. Äärirennot. Ok, yllä kuvaamani esimerkit ovat aika ääripäitä. Tässä siis ruokaan suhtautumiseltaan toisen ääripään porukka. Ei, Patrik Borg ei todellakaan tarkoita rennolla painonhallinnalla tätä. Äärirajoittajat.

Mikseivät liian äärimmäiset ruokavaliot ehkä toimikaan? Polven ja selän vaiva syntyy usein jalan virheasennosta. Pekka Aho Jalkaterän ja nilkan virheasennot voivat heijastua kipuina selässä asti. Fysioterapeutti Mauri Laukkanen tutkii jalan liikerataa. Milla Sallinen teksti Miila Kankaanranta kuvitusPolvea kolottaa, selkää vihloo.

Hetkellinen apu voi löytyä hieronnasta, naprapaatilta tai joskus jopa leikkauspöydän kautta, mutta onko itse kivun syypää hoidettu? Usein syyllinen löytyy sieltä, mistä liikekin saa alkunsa: jalkapöydistä ja nilkoista.Jalkojen virheasennot ovat yleisempiä kuin uskommekaan. Fysioterapeutin vastaanotolle tulevat pohtivat usein, ovatko he aiheuttaneet virheasennot itse liian pienillä kengillä tai huonosti tukevilla tossuilla.- Ei virheasentoa voi laittaa pelkästään kenkien piikkiin, kyllä siinä on perimällä iso merkitys. Mitä aikaisemmassa Katse alas Jalka jaetaan kolmeen osaan; etu-, keski- ja takaosaan. Seistessämme jalkapohjan painon tulisi jakaantua tasaisesti kolmen eri pisteen päälle.

Pronaatio ja supinaatio ovat jalan luonnollisia liikkeitä. Nilkan Jalan holvien Ylipronaatio Mikä. Nuku nuorena, jos mielit pysyä välkkynä vanhana. Hyvät yöunet nuorena ja keski-ikäisenä edesauttavat oppimista ja muistamista. Sen sijaan ihmisen vanhetessa nukkumisen vaikutus tiedollisiin toimintoihin hiipuu selvästi. Tiedetään, että iän myötä unen määrä vähenee ja laatu heikkenee. Yhdysvaltalaiset tutkijat halusivat selvittää, voiko nuorena nukutuilla pitkillä öillä vaikuttaa vanhenemisen tuomiin muutoksiin muistissa ja ajattelussa. Tarkasteluun otettiin yli 200 unen ja psyykkisten toimintojen yhteyttä käsittelevää tutkimusta alkaen vuodesta 1967. Kävi ilmi, että varastoon nukkuminen tosiaan kannattaa: esimerkiksi hyvät unet keski-ikäisenä ennakoivat parempia kognitiivisia toimintoja miltei kolme vuosikymmentä myöhemmin.

Jos ihminen elää vaikkapa 85-vuotiaaksi, hän on saattanut nukkua yhteensä lähes 250 000 tuntia – toisin sanoen yli 10 000 vuorokautta. . – Joskus ihmiset väheksyvät unta kutsumalla sitä menetetyksi ajaksi. Texasilaisessa Baylorin yliopistossa tehty tutkimus on julkaistu Perspectives on Psychological Science -lehdessä. Sadattuhannet suomalaiset saattavat kärsiä matala-asteisesta tulehduksesta - Hyvinvointi - Päivän lehti - Helsingin Sanomat. Sa­dat­tu­han­net suo­ma­lai­set saat­ta­vat kär­siä ma­ta­la-as­tei­ses­ta tu­leh­duk­ses­ta. Se on yh­tey­des­sä muun muas­sa ma­sen­nuk­sen, dia­be­tek­sen ja syö­vän puh­kea­mi­seen. Se ai­heut­taa syö­piä ja ve­ri­suo­ni­tau­te­ja. Si­tä saat­ta­vat po­tea jo­pa sa­dat­tu­han­net suo­ma­lai­set. Sil­lä on pe­lot­ta­va ni­mi­kin: ma­ta­la-as­tei­nen tu­leh­dus. On vain yk­si on­gel­ma. Se ei tun­nu mil­tään, ei­kä si­tä tut­ki­ta lää­kä­ris­sä. Mis­tä tie­tää kär­si­vän­sä tu­leh­duk­ses­ta? Ma­ta­la-as­tei­nen tu­leh­dus ei ole sai­raus.

Kun tu­leh­dus jat­kuu vuo­si­kau­sia, ke­hon toi­min­ta häi­riin­tyy: esi­mer­kik­si ve­ri­suon­ten sei­nä­mät tuk­keu­tu­vat hel­pom­min, ja so­luis­sa ta­pah­tuu mu­taa­tioi­ta. "Ma­ta­la-as­tei­nen tu­leh­dus on se­li­tys­mal­li, jo­ka va­lot­taa si­tä, mik­si epä­ter­veel­li­si­nä pi­de­tyt elin­ta­vat ovat hai­tal­li­sia", sa­noo ma­ta­la-as­tei­ses­ta tu­leh­duk­ses­ta väi­tel­lyt lää­kä­ri Tiina Ahonen.

Neu­vot ovat iki­van­ho­ja.