Tampereen kauppakamarilehti. Sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten innovaatiotoiminnassa on Suomessa hitaasti yleistymässä, mutta sen mahdollisuuksia ei vielä laajalti ymmärretä.
Koska uusia välineitä ei ole kokeiltu, ei myöskään osata arvioida niiden hyötyjä liiketoimintaan. Yksinkertaisimmillaan sosiaalista mediaa voi hyödyntää kuuntelemaan, mitä asiakkailla on sanottavaa yrityksen tuotteista ja palveluista. Vaikka yritys itse ei edes olisi sosiaalisessa mediassa läsnä, yrityksen asiakkaat ja loppukäyttäjät tyypillisesti keskustelevat siellä yrityksen tuotteista ja palveluista, esimerkiksi erilaisilla keskustelufoorumeilla tai Twitterissä. Tämä tieto on minkä tahansa yrityksen kerättävissä. On lisäksi olemassa erilaisia sosiaalisen median analytiikkapalveluita, jotka keräävät tiedon yrityksen puolesta ja analysoivat esimerkiksi keskustelujen sävyn.
Seuraava, vähän reippaampi askel, voi olla esimerkiksi palautteen ja ideoiden kerääminen asiakkailta erilaisia sosiaalisen median välineitä ja alustoja hyödyntäen. Suomen B2B-yritykset pahasti jälkijunassa – Somen tehokäyttö toisi potkua bisnekseen. Useiden tutkimusten mukaan Suomi on digitalisaatiokehityksessä jälkijunassa verrattuna moniin muihin maihin.
Näin kertovat esimerkiksi Harvard Business Review sekä 2015 Digibarometri. - Tämä kuvastaa hyvin tilannetta myös sosiaalisen median osalta: yritykset ovat odottavalla kannalla ja monet maat ovat menossa nopeasti kehityksessä ohi, toteaa väitöstutkija Jari Jussila Tampereen teknillisestä yliopistosta. Jussila selvitti sosiaalisen median käyttöä business-to-business (B2B) –yrityksissä. Hyötyjä muun muassa innovaatiotoimintaan löytyi runsaasti. Uudenlaiset web-työkalut ja sosiaalinen media mahdollistavat ja lisäävät yrityksen ulkopuolella olevan hajautuneen tiedon hyödyntämistä. Sosiaalisen median välineet myös lyhentävät tuotekehitykseen kuluvaa aikaa. Jukka Huhtamäki on Twitter: "Thank you for your insight on the role of #relationalcapital in company growth, @samzetterberg, @obinkhorst, @kallelat of @surveypal"
Tampereen teknillinen yliopisto. Jari Jussila (vas.) on yksi suomalaistutkijoiden some-edelläkävijöista.
Hän toimii somessa aktiivisesti omalla nimellään. Hän ja Olli Pirttilä vakuuttavat, että hyvät sisällöt kiinnostavat aina, eikä somessa julkaistavan materiaalin tarvitse olla maailmaa mullistavaa eikä edes loppuun saakka viimeisteltyä. Tärkeintä on aito läsnäolo, innostus ja aktiivisuus. Tutkimukselta odotetaan vaikuttavuutta, mutta laadukaskaan tutkimus ei vaikuta, ellei siitä viestitä. Näkyvyys vaikuttaa myös tutkijan uraan, joten tiedeviestinnän hallitseminen on keskeistä. TTY:n tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi on jo vuodesta 2010 auttanut yrityksiä sosiaalisen median hyödyntämisessä liiketoiminnassa.
Perinteisesti tutkimustietoa on jaettu ja jaetaan rajatuilla tieteellisillä foorumeilla. . – Yksittäisen tutkijan näkökulmasta tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa voi lisätä merkittävästi tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, jota yhä enemmän mitataan ja seurataan osana tutkijan urakehitystä, Jussila kertoo. Measuring Innovation Ecosystems with Big Data. Yritykset saivat tietoa big datasta ja Kampusareenasta - Tampereen teknillinen yliopisto. TTY-viikko jatkui tiistaina yritystapahtumilla.
Aamupäivän ohjelmassa oli TTY yritysaamupäivä ja iltapäivällä TTY tutuksi yrityksille. Jo perinteeksi muodostunut Tampereen teknillisen yliopiston teemallinen yritysaamupäivä loi tällä kertaa läpileikkauksen teollisuuden big data -teemaan liittyvään tutkimukseen TTY:llä. TTY:n tutkimusryhmät esittelivät big data -osaamistaan napakoilla tietoiskuilla. Keynote-puheenvuoron piti Martti Tuulos Nokia Networksista. Vuosittainen TTY tutuksi -tapahtuma esitteli, mitä yhteistyömahdollisuuksia ja palveluja Tampereen teknillinen yliopisto ja kampuksen keskelle syksyllä 2015 avattava Kampusareena tarjoavat yrityksille. Konecranes joukkoistaa suunnittelua · Summa. Kauko Ollila Nostolaitevalmistaja Konecranes joukkoisti erään nostotaljansa ketjun kulumisentunnistimen suunnittelun.
Se käytti hyväkseen Grabcadia, joka on verkossa toimiva työryhmille suunnattu, pitkälti avoimen lähdekoodin periaatteilla toimiva tuotekehitysalusta ja yhteisö. – 2.10.2014 08:05 Kirjanmerkki Jaa Tampereen teknillisen yliopiston syyskuinen raportti ”Teollisten yritysten joukkoistaminen” keskittyy varsin vähälle huomiolle jääneeseen joukkoistamisen (crowdsourcing) osa-alueeseen, teollisten b-to-b-tuotteiden kehittämiseen. It-ja some-sanastosta tutulla joukkoistamisella tarkoitetaan tehtävän ulkoistamista yrityksen omalta työntekijältä ulkopuoliselle, ennalta määrittelemättömälle ihmisjoukolle avoimen kutsun kautta. Nettitietokirja Wikipedia on kaikkien tuntema joukkoistamisen ilmentymä. Raportti näkee ilmiön kehittyvän pian yksinkertaisista kuluttajia palvelevista toiminnan malleista kohti erikoistunutta osaamista vaativien tehtävien joukkoistamista.
Tutkimus paljasti yllätyksen pelaajista. Ekosysteemi luo pohjaa innovaatioille ja uusille menestystarinoille. 2000-luvun alkupuolella Nokia oli matkapuhelinmarkkinoiden dominoiva toimija.
Nokian vahva markkinaosuus perustui vuosien aikana saavutettuun tekniseen osaamiseen, jopa tekniseen ylivoimaan. Applen iPhone ja sitä seuranneiden uuden sukupolven matkapuhelinten lanseerausten myötä Nokian markkina-asema lähti laskuun vaikka puhelimet olivatkin laskun ajan teknisesti kilpailukykyisiä. Syy markkinaosuuden laskuun oli kuluttajien käyttötottumuksen muutoksissa, jossa puhelin ei ollut enää vain yksinkertainen kommunikaatioväline, vaan sen käyttötavat laajenivat mm. viihteen puolelle. Poiketen aikaisemmasta toimintatavasta, nämä lisäominaisuudet eivät kaikki olleet laitevalmistajien tuottamia vaan erillisten kumppaniyritysten valmistamia tuotteita. Liiketoimintaekosysteemistä oli tullut merkittävä kilpailullinen tekijä matkapuhelinmarkkinoille. Liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit ovat hankalia sekä koordinoida että mitata. Tutkimus: Joukkoistaminen voi mullistaa teollisuuden. Joukkoistaminen (engl. crowdsourcing) on toimintaa, jossa tavallisesti yrityksen omilta työntekijöiltä ulkoistetaan rajattuja tehtäviä ulkopuoliselle, ennalta määrittelemättömälle ihmisjoukolle.
Viime vuosina joukkoistaminen on jatkuvasti yleistynyt myös Suomessa ja näkyy suurelle yleisölle muun muassa erilaisina joukkorahoitusprojekteina. Yrityksille joukkoistaminen voi olla avuksi esimerkiksi tuotekehityksessä, konseptoinnissa, ideoinnissa tai rahoitustarpeissa. Tampereen teknillisen yliopiston NOVI-tutkimuskeskus on juuri julkaissut tutkimusraportin, jonka aiheena on joukkoistaminen erityisesti teollisten yritysten näkökulmasta. Tarkoituksena on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa joukkoistamisen uusista mahdollisuuksista teollisille yrityksille sekä joukkoistamisen arvonluonnista.
Tutkimus: Joukkoistaminen voi mullistaaa teollisuuden. New era of Business Analytics MindTrek - Mindtrek 2014. Raportti: Joukkoistaminen sopii myös b2b- ja teollisuusyrityksille. Ali Consulting – Joukkoistamisen seuraava aalto iskee teollisuuteen. Kati Järvi: Analysing Business Ecosystems. Innovointi on kontaktilaji - Tampereen teknillinen yliopisto. Stanfordin yliopiston mediaX-ohjelman johtaja Martha G.
Russell ja projektipäällikkö Jukka Huhtamäki TTY:ltä ovat mukana monitieteisessä verkostossa, joka tutkii ihmisten välisten suhteiden vaikutusta innovaatioekosysteemien kehitykseen. Poliittisten päätöksentekijöiden ja rahoittajien on vaikea tietää, tekevätkö he oikeita asioita edistääkseen innovaatioiden syntymistä. Siksi Innovation Ecosystems Network (IEN) -tutkimusryhmä kehittää mittareita, joilla eri maiden ja toimialojen innovaatiopanostusten vaikutuksia voidaan arvioida. DIGILE Business Forum 2014. Crowds Renewing Value Creation – Crowdsourcing, Crowdfunding, Crowdworking, CrowdEVERYTHING.
Digile Business Forum 11.9.2014 on Livestream. SPEED project reveals secrets of ecosystems - Tampere University of Technology. Tekes-funded project aims to increase the understanding of ecosystem structure, functionality, and performance.
Joukkoistamalla pystytään vaativaan tuotekehitykseen teollisuudessa - Tampereen teknillinen yliopisto. Teollinen joukkoistaminen on joukkoistamisen uusi aalto. Se voi tuottaa teollisuusyrityksille merkittävää kilpailuetua, ja on lähitulevaisuudessa keskeisessä asemassa teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn kehityksessä, selviää Tampereen teknillisen yliopiston äskettäin julkaisemasta raportista. Novi tietojohtaminen tutkimuskeskus – Tampere University of Technology. Joukkoistamalla pystytään vaativaan tuotekehitykseen teollisuudessa. Teollinen joukkoistaminen on joukkoistamisen uusi aalto. Se voi tuottaa teollisuusyrityksille merkittävää kilpailuetua, ja on lähitulevaisuudessa keskeisessä asemassa teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn kehityksessä, selviää Tampereen teknillisen yliopiston äskettäin julkaisemasta raportista.
TTY/Intelligent Information Systems Laboratory (IISLab) » Blog Archive » SPEED – projektissa kaivetaan ekosysteemien saloja julki. Friday, 28.02.2014 - 14:40 Parhaillaan käynnissä oleva SPEED-hanke (Systemic paths of ecosystem evolution dynamics) tutkii ja kehittää malleja yksilöistä, yrityksistä ja muista organisaatioista koostuvien liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien analyysin tueksi. Tekes-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ekosysteemien rakenteesta, toiminnallisuudesta ja kehityksestä.
Ekosysteemit koostuvat monimuotoisesta ja jatkuvasti kehittyvästä joukosta toimijoita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisten suhteiden kautta. Ekosysteemien synnystä ja kehittymisestä on hyvin vähän tietoa olemassa eikä dynaamisten ekosysteemien tutkimiseen ole olemassa vakiintunutta menetelmää. Ekosysteemeissä mukana oleville toimijoille syntyvän lisäarvon mittaaminen on haasteellista, koska etenkin ekosysteemien dynaamisten ilmiöiden mittaamiseen tarvittavat indikaattorit ovat hyvin rajalliset. Lisätietoja: Projektitukija Jukka Huhtamäki, jukka.huhtamaki@tut.fi. 2014_teema_hankekorit_hankkeet.pdf. Ekosysteemin puute voi aiheuttaa yritykselle vakavaa haittaa - Uutiset - www.lut.fi.