TAIPUMINEN

Finnish verb kirkua conjugated in all tenses. Conjugate another Finnish verb Active Present minä kirunsinä kiruthän kirkuume kirummete kiruttehe kirkuvat Perfect minä olen kirkunutsinä olet kirkunuthän on kirkunutme olemme kirkuneette olette kirkuneethe ovat kirkuneet Imperfect minä kiruinsinä kiruithän kirkuime kiruimmete kiruittehe kirkuivat Pluperfect minä olin kirkunutsinä olit kirkunuthän oli kirkunutme olimme kirkuneette olitte kirkuneethe olivat kirkuneet Potential minä kirkunensinä kirkunethän kirkuneeme kirkunemmete kirkunettehe kirkunevat Potential perfect minä lienen kirkunutsinä lienet kirkunuthän lienee kirkunutme lienemme kirkuneette lienette kirkuneethe lienevät kirkuneet Conditional minä kirkuisinsinä kirkuisithän kirkuisime kirkuisimmete kirkuisittehe kirkuisivat Conditional perfect minä olisin kirkunutsinä olisit kirkunuthän olisi kirkunutme olisimme kirkuneette olisitte kirkuneethe olisivat kirkuneet Imperative Present (sinä) kiru(hän) kirkukoon(me) kirkukaamme(te) kirkukaa(he) kirkukoot.

Taivuttamisen vaikeuksia [Nykyajan kielenopas] Mistä taivutusongelmia syntyy?

Suomen kielelle on erityisen ominaista se, että sa­nois­ta käytetään monia erilaisia muotoja. Monet asiat, jotka muissa kielissä ilmaistaan erilaisilla apu­sanoil­la tai sanajärjestyksellä, ilmaistaan suomessa taivutuspäätteillä. Mutta joskus taivutuksessa syntyy ongelmia, jopa kiistoja. Ongelmia aiheuttavat etenkin vaihtoehtoiset taivutusmuodot, esim. ”maiden” ja ”maitten” lyhenteet, tunnukset ja koodit, esim. ”RUK:ssa”, ”RUKissa” vai miten? Taivutusongelmia aiheuttavat etenkin tilanteet, joissa sana on kirjoitettu lyhenteellä, nume­roil­la tai muulla poikkeavalla tavalla.

Etenkin sivistyssanat aiheuttavat usein taivutusongelmia. Erikoisuutena voidaan mainita sana ”Thaimaa”, joka usein taivutetaan ikään kuin se olisi kokonaisuudessaan vieras nimi, siis esim. ”Thaimaaseen”. Sanakirjojen tiedot taivutuksesta Taivutusmuotojen muodostaminen Yleiskielen sanan taivutusmuodon muodostamisen ongelmaan löytyy yleensä vastaus Kielitoimiston sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja. Haku sanakirjasta: taipua. Joukahainen: aloitus. Tarkkuutta taivutuksiin! Sukunimien taivutusohjeita.

Suurin osa suomenkielisistä sukunimistä taipuu tavallisten sanojen tapaan – tästä kannattaa lähteä liikkeelle.

Jos vielä arveluttaa, avuksi voi ottaa Kielitoimiston sukunimiluettelon, josta löytää hankalimpien sukunimien taivutuksen. Peukalosääntö: taivuta tavallisesti Etunimet taipuvat useinkin eri tavoin kuin vastaavat yleissanat. Sukunimi sen sijaan taipuu kuin vastaava tavallinen sana, jos suomen kielessä sellainen on. Lumme : Lumpeen, Turku : Turun, Kangas : Kankaan Tutun mallin mukaan taivutetaan myös nimiä, jotka eivät tarkoita mitään mutta jotka muistuttavat rakenteeltaan jotakin suomenkielistä sanaa.

Jalvanti : Jalvannin (englanti : englannin), Ruuttu : Ruutun (luuttu : luutun), Arkko : Arkon (harkko : harkon) Sama pätee myös nimiin, joiden lopussa on suomenkielinen johdin, kuten -nko, -rto, -kko, -nki. Tarkkuutta taivutuksiin! Etunimien taivutusohjeita. Yleensä suomalaisten etunimien taivuttaminen onnistuu ongelmitta, mutta jotkin nimityypit aiheuttavat päänvaivaa muita useammin.

Tässä muutamia etunimien taivuttamiseen liittyviä perusperiaatteita. Altti taipuu maltin tapaan – Miika toisin kuin siika Jos suomenkielisessä nimessä on tuplakonsonantti kk, pp tai tt, taivutusmuotoihin tulee yksinäinen k, p tai t – aivan kuin tavallisissa sanoissakin. Taivutetaan siis Altille, Veikolle ja Sepolle samoin kuin maltille, peikolle ja hupulle. Tämä koskee myös suomen kieleen vakiintuneita ja mukautuneita vierasperäisiä nimiä, kuten Anette ja Birgitta (Anetelle, Birgitalle). Toisaalta jos nimessä on yksinäinen konsonantti k, p tai t, se ei muutu taivutusmuodoissa samoin kuin tavallisissa sanoissa. Käytännössä siis eri nimien taivutusasut voivat olla samannäköisiä – Mikko ja Miko taipuvat samalla tavalla, niin myös Mirkka ja Mirka.

"Poikkean illalla Iltalla" Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita. Suomenkielisten paikannimien taivutus on visaista, koska oikeaa taivutusta ei voi päätellä pelkästään itse nimestä.

Samannäköisetkin nimet saattavat taipua eri tavoin, esimerkiksi Liminka : Limingassa mutta Puolanka : Puolangalla. Ohjeena onkin noudattaa paikallisten omaa taivutuskäytäntöä. Paikallisten pakeille ei taivutusasioissa sentään tarvitse lähteä – lue vinkit tietolähteistä jutun loppupuolelta. Ensin kuitenkin lyhyt katsaus siihen, millaiset asiat paikannimien taivutuksessa vaihtelevat. Sisä- vai ulkosija – Mynämäessä vai Mynämäellä? Tavallisimmin paikannimien taivutuksessa mietityttää valinta sisä- ja ulkosijojen välillä. Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Aina taivutukseen ei saa mitään vinkkiä itse nimestä; esimerkiksi Torittu-nimen oikea taivutus vaihtelee sen mukaan, liikutaanko keskusteluissa Oriveden Toritussa vai Padasjoen Toritulla. Tarkkuutta taivutuksiin! Vierasnimien taivutusohjeita. Vieraatkin nimet tulee taivuttaa...

Moni arastelee vieraskielisten nimien taivutusta. Näin voisi ainakin päätellä siitä, miten usein näkee virheellistä kaksoispistetaivutusta: Erisnimien ja vieraiden sanojen taivutus [Nykyajan kielenopas] Nimien taivutuksen perusteet Erisnimien taivutus on useimmiten on­gel­ma­ton­ta.

Jos ihmisen sukunimi tai ta­va­ra­mer­kin nimi on ”Karhu”, niin tätä sa­naa taivutetaan aivan kuten yleis­nimeä ”karhu”. Erisnimet tuottavat kuitenkin tai­vu­tus­on­gel­mia. Joitakin nimiä ei jostain syystä haluta taivuttaa kuten vastaavaa yleis­kie­len sanaa. Lisäksi monen vieraan nimen loppuosa sopii huonosti suo­men kielen taivutus­jär­jes­tel­mään. Usein väitetään, että ihmisellä on oi­keus määrätä nimensä tai­vu­tuk­ses­ta. Saako nimen haltija määrätä taivutuksen? Joitakin nimiä on taivutettu yleisten sääntöjen vastaisesti vain sen takia, että niiden kuuluisat kantajat ovat niin halunneet.

Kielikellon 1/1991 artikkelissa Kenpä Sutta pelkäisi? Sekaannuksia on aiheuttanut kielenopetus ja -ohjailu, jossa on väitetty, että nimen­hal­ti­jal­la on oikeus määrätä nimestään. Suppeankin vaihtelun salliminen on epäkäytännöllistä ja häiritsevää. Kuinka ”Varpunen Jouluaamuna” taipuu black metalliksi? Nyt siihenkin on olemassa vastaus. Helsinkiläinen black metal -yhtye Dark Archive on päättänyt päivittää tunnetun joululaulun ”Varpunen Jouluaamuna” hieman synkempään ja raskaampaan muotoon ja voit kuunnella lopputuloksen tästä: Kaoottista Joulua 2012 Hyvää joulua!

Kaaoszine keräsi joulupyhien viihdykkeeksi yhteen muutaman jouluvaikutteisen kappaleen. Mukaan on mahtunut niin ikivihreitä klassikoita, kuin hiukan rankempaakin tavaraa. Lue lisää kuunnellaksesi toimituksen joululaulut. Kategoriassa "Artikkelit" Raskasta Joulua -kiertue löytänyt viimein tiensä ihmisten sydämiin Tämän vuoden Raskasta Joulua -kiertue rantautui muun muassa Espoon Metro Areenalle, jonne etukäteen järjestetyt bussikuljetukset toivat raskaiden joulusävelten ystäviä.

Kategoriassa "Liveraportit" Valavuori taipui anteeksipyyntöön: Epäonnistuin nyt pahasti - Koripallo - Muut lajit - Sport. VALON TAIPUMINEN. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Ilmakehän optiset ilmiöt: Ilmiöt. Taittuminen. Valo taittuu aineiden rajapinnoissa. Kummallinen kynä. Ihmeellinen kolikko. Äänen taipuminen. Untitled. Untitled. Ihisääni taipuu moneksi.