background preloader

2. Apokalyptiikka

Facebook Twitter

Apokalyptiikka ja lähidotus - pohdinnat ja tiivistelmä

Apokalyptiikka ja lähiodotus -linkkejä. Raamattu ja apokalyptiikka. The 4 Horsemen Of The Apocalypse Revealed ( And Seen) Pieleen menneet ennustukset eivät kaada lopunajan liikkeitä - Uskonnot - Ulkomaat - Helsingin Sanomat. Pieleen menneet ennustukset eivät kaada lopunajan liikkeitä Kuten tunnettua, huomenna 21.12.2012 mayaintiaanien niin sanottu pitkä ajanlasku päättyy.

Pieleen menneet ennustukset eivät kaada lopunajan liikkeitä - Uskonnot - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

Lähes yhtä tunnettua on se, että ajanlaskun loppuminen ei suinkaan tarkoittanut mayoille "maailmanloppua". Mikään ei mayojen teksteissä viittaa suoraan siihen, että mayat olisivat uskoneet maailman loppuvan. Alkamassa on vain uusi aikakausi. Taas taitaa käydä niin, että maailmanloppu perutaan. Profeetat ovat ennustaneet maailmanloppuja tuhansia ja tuhansia kertoja.

Kristinuskokin oli aluksi maailmanloppua vimmaisesti saarnaava lopunajan liike. Islamin perustaja profeetta Muhammed hyväksyi Raamatun lopunajan kertomukset lähes sellaisenaan. Maailmanlopun liikkeet eivät nykyäänkään kaadu siihen, että ennustus menee vikaan. Jehovan todistajien perustaja Charles Russell julisti harmageddonin taistelun koittavan vuonna 1914. Ensimmäinen maailmansota sattuikin alkamaan, mutta maailma ei vielä loppunut. Päivämäärä tuli. Loppu voi olla lähellä.


  1. paivisie May 14 2015
    Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen vastaavan näin, kun häneltä kysytään milloin Jumalan valtakunta tulee. • 17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, • 17:21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä." • 17:22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Tulee aika, jolloin te halajaisitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta ette saa nähdä. • 17:23 Ja teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä. • 17:24 Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva. • 17:25 Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi. Tieto sivulta:
  2. idakelavuori May 10 2015
    Lisäilin nuo kolme linkkiä, olivat ainakin minun mielestä mielenkiintoisia :) Tuossa keskimmäisessä linkissä pysty tekemään sellasen testin apokalyptiikasta! :D
  3. jarijaa May 5 2015
    Tässä jotakin lähiodotuksesta:
  4. nuottila May 4 2015
    Apokalyptisia katkelmia (Vanhan testamentin Danielin kirjan ja Uuden testamentin Ilmestyskirjan lisäksi) myös Mark. 13; Matt. 24:1-36, Luuk. 21:5-36, 1. Tess. 4:13-5:6; 2. Tess. 1:4-10, 2:1-12: 1.Kor. 15:20-28
  5. nuottila May 4 2015
    1. Raamatun eskatologiset ( = opit viimeisistä tapahtumista) päälinjat: profeetta ja akopalypsi. (Akopalypsi = Ilmestyskirja, Uuden testamentin viimeinen kirja; voi merkitä myös mitä tahansa huomattavaa ilmestystä; kreikan sanasta, joka merkitsee “ilmestyminen, ilmestys, ilmoitus”.) Molemmat päälinjat ovat syntyneet historiallisina murrosaikoina. Molemmat kirjallisuudenlajit puhuvat ihmisille, joiden maailma on järkkymässä tai jo järkkynyt. Teemana Jumalan tuomion ja armon sana. Tulevaisuudesta puhutaan jumalasuhteen herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Apokalyptisessa julistuksessa on osittain samaa profeetallisen julistuksen kanssa eli ovat ehdollisia jos-niin-ennustuksia. Apokalyptinen kirjallisuus on melko nuorta kirjallisuutta, hellenistiseltä ajalta (300-luvulta eKr. lähtien). Danielin kirja (Vanha testemantti) lähes kokonaisuudessaan apokalypsi (n. 160-luvulle eKr.) Profeettain julistus kohdistuu yksittäisiin historiallisiin tilanteisiin, apokalypsit käsittävät koko maailmanhistorian kulun ja maailmankaikkeuden kohtalon. Salattua tietoa paljastetaan. Apokalypsissa vaikeaselkoista lukusymboliikkaa. Näyt, unet ja niitä tulkitsevat enkelit kuuluvat apokalyptiseen kirjallisuuteen. Lukujen, unien ja näkyjen takana on toinen todellisuus, joka voidaan tulkita kuvien lävitse. Maailmanhistoria jaetaan apokalyptisissa teksteissä toisiaan seuraaviin kausiin (kahdesta neljään). Synnin ja pahan vallan kasvu. Maailma on epäjärjestyksessä, uusi ajan murros. Sota, rutto, nälkä, maanjäristykset ja auringonpimennykset ja muut epätavalliset luonnonilmiöt. Teksteissä esiintyy vastakohtia: hyvä ja paha, valo ja pimeys, messias ja antimessias. Ja vastakohdat käyvät taistelua keskenään. Ihminen voi ainoastaan luottaa, että lopputaistelu päättyy Jumalan voittoon. Kun Jumala voittaa, kuolleet herätetään ja tuomitaan pelastukseen tai kadotukseen ja uusi aika alkaa. (Pihkala 2009, 237-238)
  6. nuottila May 4 2015
    Sakramentit (lat. sacramentum, kreik. mysterion). Antiikin aikana mysteereihin vihittävän (eli mystin) oli koettava mysteeriuskontojen sisältö itse (pathein). Sisältö oli salainen, sitä ei saanut kertoa niille joita ei oltu vihitty mysteereihin. Tiedetään, että osassa näistä mysteeriuskonnoista keskeinen ajatus on ollut elämän täydellinen uudistuminen. Taustalla on vihkimyksessä tapahtuva "kuolema ja ylösnousemus" ja yhdistyminen jumalaan. Pimeyden lävitse valoon. Myöhemmässä kreikan kirelessä mysterion-sana on maallistunut, mutta esim. Vanhan Testamentin Danielin kirjassa sana salaisuus liittyy Nebukadnessarin uneen: siihen on kätketty Jumalan ilmoitus tulevista, Jumalan itsensä määräämistä tapahtumista. Unen "salaisuuden" voi vain Jumala paljastaa. (Pihkala 2009, 212)
  7. nuottila May 4 2015
    Apokalyptisessä maailmannäkemyksessä tapahtumat eivät toistu. Uskoa tiedosta, tietoa uskosta - johdatus dogmatiikkaan -kirjassa Ludwig Wittgensteinin (1947) sanoja lainataksemme: "Ei ole esimerkiksi mieletöntä uskoa, että tieteen ja tekniikan aikakausi merkitsee ihmiskunnan lopun alkua: suuren edistyksen idea on sokaistumista, kuten myös ajatus totuuden lopullisesta tuntemisesta; että tieteellisessä tiedossa ei ole mitään hyvää tai toivottavaa ja että sitä tavoitteleva ihmiskunta lankeaa ansaan. Ei ole suinkaa selvää, että näin olisi. (s. 36)