background preloader

Linkit

Facebook Twitter

Hyväntekeväisyys varhaisessa kirkossa - Teologia.fi. ”Köyhät teillä on luonanne aina”, toteaa Jeesus vanhimmassa säilyneessä evankeliumissa (Markus 14:7). Kuten muissakin uskonnoissa, myös kristinuskossa on alusta pitäen ollut sosiaalisesti järjestäytynyttä huolenpitoa Kari Syreeni vähempiosaisista. Köyhistä, sairaista ja leskistä huolehtiminen on yllättävänkin usein esillä varhaisissa kristillisissä dokumenteissa.

Sitä perusteltiin uskonnollisesti ja sitä varten kehittyi jo varhain erityisiä toimintamuotoja työntekijöineen. Köyhäinhoito ei siis ole kirkon uskonnolliseen elämään kuulumatonta ”maallista” toimintaa, vaan osa uskonnon käytännöllistä harjoittamista. Toki varhaiset kristityt tulivat huomaamaan, että avun tarvitsijoita on moneksi - almuja annettaessakin piti varoa huijareita. Varhaiskristillisen hyväntekeväisyyden juutalainen tausta Hyväntekeväisyys on tavallista eri uskonnoissa, myös sekulaarissa yhteiskunnassa. Lähimmäisrakkauden muotoja ja rajoja Kristityt eivät kuitenkaan olleet auttamishalussaan välttämättä sinisilmäisiä.

Uusi ratkaisuesitys diakonivirkaan | Kirkonkellari. Kamu. Diakonian merkitys kristinuskon leviämiselle Heikki Räisänen Tutkimuksessa vallitsee yksimielisyys siitä, että sellaiset puolet kristittyjen elämässä, jotka nykytermein voimme lukea diakonian piiriin, olivat erittäin tärkeitä kristinuskon leviämiselle Rooman valtakunnassa ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana. On hyvin tunnettua, että kristityt alusta alkaen pitivät tärkeänä köyhien ja kärsivien auttamista. Tähän kehottivat sekä evankeliumit että apostolien kirjeet. Itse asiassa puutteenalaisesta lähimmäisestä huolehtiminen oli vanhastaan ollut kunnia-asia jo juutalaisuudessa ja ylipäänsä itämaisessa perinteessä. Diakonian historian esitykset puhuvat köyhien (etenkin orpojen, leskien, vankien ja muukalaisten) sekä sairaiden organisoidusta auttamisesta kristillisissä seurakunnissa (ollen tässä yhteydessä usein erityisen kiinnostuneita diakonin viran kehityksestä).

"Pakanat menettelivät aivan päinvastoin . Julianus ei kirjoita nimenomaan epidemioista. Kirkon hallintouudistus kaatui diakoninviran horjuttamisyritykseen | Kirkonkellari. Etusivu » 2015 / 6 Vaalit 2015, Artikkeli Arvio: 3.9/5 (7 ääntä annettu) Kuva: Aarne Ormio /kirkon kuvapankki Kirkolliskokous hylkäsi esityksen seurakuntarakenteen uudistamiseksi. Pitkään valmisteltu esitys kirkon uudeksi hallintomalliksi kaatui määräenemmistösäädökseen. Esitystä vastustettiin keskustelussa erityisesti kahdesta syystä. Esitystä vastaan nousivat erityisesti Porvoon ja Oulu hiippakuntien edustajat.

Äänestystuloksen julkistamisen jälkeen sosiaalisessa mediassa yksi keskeisistä teemoista oli se, että miksi valmistelukoneisto ei karsinut ehdotuksesta diakoninviran aseman muuttamista. Äänestystulos herättää kysymyksen valmisteluprosessin luonteesta. Kysymys diakoninviran pakollisuudesta seurakuntatasolla on monille diakonia-alan toimijoille erittäin merkittävä seikka ja asian avaaminen erilaisille ja arvaamattomille trendeille oli arveluttava avaus, joka valmistelussa pyrittiin piilottamaan kehittämis- ja joustavuuskeskusteluun. Esitystä vastaan äänestivät:Guttorm Veikko. Diakonia toimii lähellä ihmistä | Yleisöltä | Mielipide.

Diakoniatyön vahvuus on se, että pystymme tarjoamaan mahdollisuuden kohdatuksi tulemiseen. Ihmiselle annetaan tilaisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Toisen ihmisen tapaaminen kasvokkain voi nousta yksinäiselle viikon kohokohdaksi. Kirkon diakoniatyön antama apu on merkittävää. Diakoniatyöntekijöiden ammattitaito ihmisten kohtaamisessa on korkeatasoista. Ihmisen kohtaaminen Jumalan luomana ja arvokkaana yksilönä luo arvopohjan sille, mitä diakoniatyössä tehdään. Evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö on syyskuun alussa ilmestyneen kirkon taloustilastojen mukaan jakanut vuonna 2013 diakoniatyön avustuksia 8,3 miljoonalla eurolla. Diakoniatyöntekijät ovat ottaneet vastaan jokaisen ihmisen, joka kätkeytyy tuon suuren rahamäärän taakse. Kirkon diakoniatyössä on tällä hetkellä noin 1300 diakonian virkaa. Diakonian virkojen määrä on nyt jo pudonnut. Valtion, kuntien ja yritysten kiristyneet taloustilanteet ovat johtamassa samaan kuin edellisten lamojen aikana.

Liisa Rintakallio. Cyprianus Kuolemantaudista. Vuonna 252 tai 253 Karthagoon levisi tappava kulkutautiepidemia. Keisari Deciuksen toimeenpanema kristittyjen vaino oli päättynyt vuoden 251 keväällä, mutta yleisesti odotettiin uusien vainojen olevan vielä tulossa. Näiden koettelemusten keskellä Cyprianus laati kirjoituksen Kuolemantaudista (De mortalitate), jossa hän neuvoo kristittyjä, kuinka näiden tulisi suhtautua elämässä kohdattaviin onnettomuuksiin ja kuolemaan. Alla on Tomi Vuolteenahon laatima suomennos tästä kirjoituksesta. Latinankielisestä alkutekstistä on käytetty M. Simonettin toimittamaa editiota, joka on julkaistu teoksessa Corpus Christianorum, Series Latina III A: Sancti Cypriani episcopi opera. Pars II. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 21. 22. 23. 24. 25. Viitteet ja selitykset Useissa antiikin lähteissä kerrotaan siitä eri puolilla Rooman valtakuntaa riehuneesta tappavasta kulkutautiepidemiasta, jonka saavuttua Karthagoon Cyprianus kirjoitti tämän tutkielman.

Diakoniatyöntekijöiden liitto: Kirkon uudistuminen ei saa tapahtua karsimalla diakoniatyön ammattiosaajista | Kirkonkellari. Etusivu » Uutiset Arvio: 3.6/5 (7 ääntä annettu) Diakoniatyöntekijöiden liitto julkaisi yhdessä Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton kanssa teesit kirkon ja diakonian parhaaksi. Teeseissä otetaan kantaa mm. kirkon virkaratkaisuun, vapaaehtoisuuteen, diakoniatyön asemaan ja diakoniatyön johtamiseen. Teeseissä ehdotetaan, että kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi ei voisi enää tulla valituksi kirkon virkaan vihitty henkilö.

Viran tulisi olla jatkossa kolmisäikeinen ja viralla tulisi olla jatkossa johdonmukainen edustus kirkolliskokouksesssa, kirkkohallituksessa ja tuomiokapitulissa. Kirkon uudistumiseen liitolla on selkeä kanta. 1. Diakonia vaarassa – Kotimaa24. Tänään keskiviikkona kirkolliskokouksessa alkaa odotettu keskustelu seurakuntarakenneuudistuksesta. Kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan muutoin mallikkaaseen lausuntoon on haudattuna kivi, joka voi murtaa kirkon jäsenten keskuudessa arvostetuimman työmuodon eli diakonian. Suomen evankelisluterilaisen kirkon aarre on seurakuntadiakonia. Missään toisessa luterilaisessa kirkossa ei seurakuntadiakonialle ole yhtä vahvaa toiminnallista asemaa (diakonian hallinnollisessa asemassa ja teologisessa statuksessa toki on toivomisen varaa). Suomalainen seurakuntadiakonia kukoistaa, koska sillä on suhteessa muiden maiden luterilaisiin kirkkoihin paremmat resurssit.

Kirkkojärjestyksessämme todetaan yksiselitteisesti, että ”seurakunnassa tulee olla kirkkoherran, kanttorin ja diakonian virka” (KJ 6:1). Hallintovaliokunnan esityksessä todetaan ilman laajempia perusteluita, että säädös voitaisiin tarvittaessa purkaa. Heikura.pdf. Diakonivirka-esityksen p piirteet ja usein kysytyt kysymykset maaliskuu 2015. Diakonivirka-uudistus - Diakonia | Sakasti.evl.fi - Suomen ev.lut. kirkko. Kirkkohallitus esittää, että kirkkoon perustetaan uusi diakonivirka hengelliseksi viraksi papinviran rinnalle. Uusi diakonivirka korvaisi nykyisen diakonian viran, ja lisäksi siihen vihittäisiin kirkon kasvatuksen ja lähetyksen tehtävissä toimivia. Kanttoreita ei tässä vaiheessa esitetä uuden viran piiriin. Esityksen mukaan diakonivirka on kristilliseen sanomaan perustuvien lähimmäisenrakkauden, kasvatuksen, lähetyksen ja sielunhoidon tehtäviä varten. Virkaan vihittävältä edellytetään virka- tai työsuhdetta virkaan sopivissa tehtävissä seurakunnassa tai kirkon hallinnossa.

Vihityllä olisi kirkon jäsentä laajemmat oikeudet hoitaa jumalanpalveluselämää omalla työalallaan. Uudistusta on valmisteltu kirkossa useiden vuosikymmenien aikana. Esitys on kokonaisuudessaan ladattavissa oheisesta linkistä. KKH esitys - Uusi diakonivirka (pdf) (pdf)Diakonivirka-esityksen pääpiirteet ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (pdf) Piispainkokous antoi lausunnon esityksestä kokouksessaan 14.4.2015. Diakonia on evankeliumin julistamista teoilla - Mielipide. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala kirjoitti kolumnissaan Turun Sanomissa jo 7.1.2014: ”Kirkolla ei ole varaa olla auttamatta, koska koko kristillisyyden pointti on suunnata usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen. Kirkon tehtävä ei ole tuottaa palveluita vaan palvella. Siinä on vissi ero”. Kirjoitus oli kritiikkiä Raumalla toteutettuun ratkaisuun muuttaa kirkon diakonia maksulliseksi kirkkoon kuulumattomille. Tässä olen Kallialan kanssa samaa mieltä.

Olemme nyt kristinuskon ytimessä ja vastaamme siihen, mikä on kristillisen kirkon todellinen tehtävä. Meiltä tullaan kysymään Jeesuksen kertomuksen mukaan oikeita tekoja (Matt. 25), ja nämä teot ilmentävät mielestäni myös ”oikeata” uskoa. Emme voi kuitenkaan rakastaa Jumalaa jota emme ole nähneet, jos emme rakasta lähimmäistämme jonka olemme nähneet (1. Kirkon diakonia on evankeliumin julistamista teoilla. Diakonia määritellään kristillisen kirkon viralliseksi laupeudentyöksi. Diakonia toimii lähellä ihmistä | Yleisöltä | Mielipide. Seurakuntarakenneuudistus jäähylle | Kirkonkello. Toukokuun ensimmäisenä viikkona Turun kristillisen opiston käytävät heräsivät jälleen eloon, kun kirkolliskokous kokoontui Räntämäkeen sorvaamaan lakipykäliä ja rustaamaan mietintöjä.

Tällä kertaa oli jo etukäteen selvää, että istuntoviikolla tehtiin koko nelivuotiskauden suurimmat päätökset. Seurakuntarakenneuudistuksen lisäksi käsittelyssä oli vuosia varrottu diakonaattiuudistus ja edustaja-aloite tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista kirkkoon. Lobbausviestit näiden ja muiden viikon teemojen ympärillä tihenivät kevään mittaan. Autuas määrävähemmistö Jos tämän viikon pohjalta pitäisi tehdä analyysia kirkon uudistuskyvystä,optimistiakin kylmäisi. Kirkon kriisistä ja jäsenkadosta on keskusteltu aina uskonnonvapauslain hyväksymisestä asti eli pian sadan vuoden ajan.

Muutosta kuitenkin tarvitaan, ainakin hallinnon rakenteissa. Neuvottelemalla eteenpäin? Kirkolliskokouksen päätöksentekoa täytyy joustavoittaa. Katri Korolainen kirkolliskokousedustaja.