Suomeen saapui puolitoista vuotta sitten neljä toiveikasta irakilaista – Mitä heille tapahtui? Vuosi sitten tammikuussa HS:n valokuvaaja Jukka Grö kuvasi neljä irakilaista turvapaikanhakijaa Kouvolan Rekolan vastaanottokeskuksessa. Yasir, Hasan, Mustafa ja Ahmed olivat asuneet Rekolassa nelisen kuukautta ja he olivat toiveikkaita tulevasta. Mitä heille kuuluu nyt? He tulivat syksyllä 2015 suurin piirtein samaa reittiä Turkin, Kreikan, monen Keski-Euroopan maan ja Ruotsin Haaparannan kautta Suomeen. Jokainen heistä sanoo samaa: Suomen maine ihmisoikeuksia kunnioittavana maana veti puoleensa. Rekolaan he päätyivät koukattuaan Kotkaan, jonne matkalla kohdattujen tovereiden puskaradio heitä houkutti. Niinpä he jättivät turvapaikkahakemuksen Kotkan poliisilaitoksella.
Yasir Al-Taie: ”Tuli big bang” 31-vuotias irakilainen istuu yhdellä huoneen neljästä sängystä ja kertoo tarinaansa, pitkästä ja monipolvisesta matkastaan Euroopan halki. ”Elämäni on tuhoutunut. Hän keräilee itseään pitkän tovin itkun keskeltä. ”Big bang. Hs Perheen yhdistäminen on hyvä investointi. ”Perheenyhdistäminen on hyvä investointi” – Siirtolaisjärjestön johtajan mukaan maahanmuuttokeskustelussa keskitytään liikaa kielteisiin asioihin Turvapaikanhakijoiden perheiden yhdistäminen on yhteiskunnalle järkevää politiikkaa, sanoo kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n pääjohtaja William Lacy Swing. ”Olemme vahvasti perheenyhdistämisen puolesta.
Se johtaa perheen ja yhteisön vakauteen ja auttaa sujuvampaa kotoutumista. Uskon, että perheenyhdistäminen on hyvä investointi”, Swing sanoi HS:n haastattelussa sunnuntaina Helsingissä. Yhdysvaltalaisen Swingin johtama IOM (International Organization for Migration) on 165 jäsenvaltion järjestö, joka pyrkii edistämään hallittua siirtolaisuutta. Suomen hallitus päätti alkuvuodesta kiristää perheenyhdistämisen sääntöjä.
Swing ei ottanut kantaa Suomen linjan yksityiskohtiin. ”Ilman perhettä ihmiset ovat onnettomampia ja antavat pienemmän panoksen. ”Siirtolaisuus ei ole ongelma, joka ratkaistaan. ”Jos teemme tämän oikein, kaikki voivat hyötyä. Hs Hollantilaisen poliitikon oikeudenkäynti - kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Hollannin äärioikeiston ykkösääni Geert Wilders oikeuteen kiihottamisesta marokkolaisia vastaan – ei aio osallistua ”poliittiseen oikeudenkäyntiin” Bryssel Hollannissa alkaa tänään maanantaina oikeudenkäynti, jossa maan suosituimpiin kuuluva poliitikko, äärioikeistolainen Geert Wilders on syytettynä marokkolaisten vastaisen vihan lietsomisesta.
Vapauspuoluetta johtava Wilders ilmoitti viime perjantaina avoimessa kirjeessään, että hän ei aio mennä paikalle ”poliittiseen oikeudenkäyntiin”, jonka ennakoidaan kestävän noin kolme viikkoa. ”Jos puhetta aletaan tuomita Hollannissa, kyse ei ole enää vapaasta maasta – vaan diktatuurista”, Wilders kirjoitti ja vakuutti, että häntä ei kukaan hiljennä.
Oikeusjuttu liittyy Wildersin vuoden 2014 esiintymisiin, joissa hän lupasi pitää huolen siitä, että Hollannissa olisi jatkossa vähemmän marokkolaisia. Wilders on luvannut Hollantiin omaa Nexit-kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. ”Hurraa briteille! Hs Jari Tervo: Häpäisemme humanistisen ja kristillisen perinteemme. ”Häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme” – Jari Tervo sanoi Kirjamessujen avajaispuheessa Suomen olevan matkalla helvettiin Kirjailija Jari Tervo käytti tilaisuutensa suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan ruotimiseen, kun hän avasi Helsingin kirjamessut torstaina. Puheessaan Tervo ruoski ensin Euroopan unionin, sitten perussuomalaiset poliitikot ja lopuksi pääministeri Juha Sipilän. Puhe alkoi räväkällä väitteellä: ”Suomessa on tänä syksynä rauhallista, lukuun ottamatta törkeää natsiväkivaltaa.
Elämme sellaisia aikoja, että noin omituinen lause on tarkka kuvaus isänmaastamme”, Tervo sanoi. ”Miksi täällä Suomessa on nyt niin rauhallista? Turkkia Tervo kuvaili diktatorisesti hallituksi maaksi, jossa tehty epäonnistunut vallankaappausyritys on mahdollistanut pieksämiset, kymmenientuhansien ihmisten vangitsemisen ja presidentin yksinvallan sementoinnin. ”Euroopan Unioni ostaa Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Osansa saavat myös poliitikot. ”Ellei elä myötä, ei elä ollenkaan.” Hs Jani Toivola homoseksuaali ja tummaihoinen. Keskustelu oli kuumentunut heti. Kello osoitti kymmentä vaille kuutta illalla, kun kansanedustaja Jani Toivola ei enää jaksanut kuunnella vaitonaisena. Hän nousi seisomaan eduskunnan täysistuntosalin kuudennelta riviltä ja sanoi: ”Hyvin harvoin käytän tässä salissa omaa esimerkkiä, mutta ajattelen, että tämä on ehkä semmoinen kohta, missä haluan tuoda myös henkilökohtaisen elämän tähän saliin. Minä olen itse homoseksuaali mies ja olen alle kolmevuotiaan tyttären yksinhuoltajaisä.
Elettiin viime kuun kahdeksatta päivää, ja Toivola edustajakollegoineen väitteli aito avioliitto -liikkeen kansalaisaloitteesta, joka tavoittelee tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista. Ensimmäisinä äänessä olivat olleet perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kansanedustajat. Silti Toivola hämmentyi kuullessaan vastapuolen kommentin omaan puheenvuoroonsa. Heidi Piiroinen / HS Jani Toivola tunnetaan näyttelijänä ja juontajana, ja nyt hän on myös esikoiskirjailija. Sulje hetkeksi silmäsi. Pilkkaisitko Estonian uhrien omaisia tai Karjalan evakkoja? Suomalainen nettipuhe sairastui ihmisarvon kieltämiseen - Vihapuhe.
”Lopeta se somalien perseennuoleminen.” Näin tiuskaisi puhelimeen kiukkuinen mieslukija helmikuussa 1996 ja löi luurin korvaani. Hän oli lukenut aamuisen kirjoitukseni, jossa toivoin suomalaisilta malttia Somalian pakolaisten kanssa. Olin juuri palannut juttumatkalta Somaliasta ja todennut kirjoituksessani, että tilanne oli siellä lohduton, eikä pakolaisten palauttamista maahan voinut vielä edes harkita, vaikka Suomen viranomaiset tuolloin niin tekivät. Taistelut uhkasivat jälleen kiihtyä ja nälänhätä pahentua. Vihainen puhelu jäi mieleen siksi, että se oli miltei ainoa matkaltani saama palaute parin julman kirjeen ohella. Voi niitä viattomuuden aikoja. Puhelu palasi mieleeni tällä viikolla, kun menin katsomaan turvapaikanhakijoita koskevan juttuni synnyttämää keskustelua HS.fin sivuilta. Johtopäätös keskustelusta – ja kaikesta muusta, mitä netistä joutuu nykyään työnsä puolesta lukemaan – on se, että suomalaisten yhteisesti jakama nettitila on sairastunut.
Koska lipsumme väärään suuntaan. Näin hihamerkeistä kirjoittaneesta Helena Erosesta tuli pakolaisten ymmärtäjä - Kotimaa - Nyt. Vuonna 2012 Helena Eronen oli otsikoissa lähes kaikissa Suomen medioissa. Tuolloin hän oli James Hirvisaaren (ps) eduskunta-avustaja, ja kirjoitti kipakan blogiteksin. Siinä kysyttiin, pitäisikö ulkomaalaistaustaisilla olla hihamerkki, josta selviäisi etninen tausta. Syntyi iso äläkkä, jota kutsuttiin hihamerkkikohuksi. Erosta pidettiin rasistina, eikä hän itsekään sitä suoraan kieltänyt. Kohu päättyi Erosen lähtöön avustajan paikalta. Nyt Eronen kohahduttaa taas: Hän on kääntänyt kelkkansa ja hyökkää rasisteja vastaan. Keskiviikkona hän kirjoitti Facebookissa rasismista.
Päivityksessään Eronen haukkui lyttyyn kaikki ne, jotka ovat yrittäneet saada hänet mukaan ryhmään, jonka nimi on Lahjoitan kinkun vastaanottokeskukseen. Ilkeilysivusto saa Erosen haistattamaan porukalle pitkät. Mulla on myötätunto Syyriasta paenneiden puolella, koska he ovat paenneet jotain sellaista, mitä te vellipöksyt ette edes pysty kuvittelemaan. Pitää soittaa ja kysyä, mitä on tapahtunut. "Se on totta. Hs Turvapaikanhakijoiden lähtömaat. Miksi turvapaikanhakijoita on tullut Eurooppaan juuri tänä vuonna ennätyksellisen paljon? Vastaus koostuu monien samanaikaisten osatekijöiden summasta. Turkin ja Syyrian rajalla olevien pakolaisleirien tilanteen on kerrottu huonontuneen, eikä Syyrian sodan jatkumisen vuoksi paluuta kotimaahan ole luvassa. Talvi heikentää entisestään huonoissa oloissa olevien asemaa, joten moni hakee turvaa vielä kun on lämmintä.
Siirtolaisten rohkaisemisesta on syytetty Saksaa ja sen avointa maahanmuuttopolitiikkaa. Turvallisuustilanne Syyriassa, Afganistanissa ja Irakissa – maissa joista tulee eniten turvapaikanhakijoita Eurooppaan – on näyttänyt paikoin yhä synkemmältä. Suomeen, toisin kuin muualle Eurooppaan, syyrialaisia tulee vähän. Syyriassa sota jatkuu edelleen verisenä. Afganistanissa puolestaan ääri-islamistisen Taleban-liikkeen iskuissa on kuollut tänä vuonna yli sata prosenttia viime vuotta enemmän siviilejä. Valoa ei näy Irakinkaan taisteluissa. Miksi valtaosa turvapaikanhakijoista on miehiä? Hs Turvapaikanhakijat. Oppivatko maahanmuuttajat suomea? Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että mitä lähempää oppija tulee sekä kielellisesti että kulttuurisesti, sitä nopeampaa kielen omaksuminen on", toteaa opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.
Tästä syystä vironkieliset oppivat suomea nopeasti, koska he tulevat sekä kielellisesti että kulttuurisesti hyvin läheltä. Samoin venäjänkieliset oppivat suomea suhteellisen nopeasti. "Vaikka lähtökielenä venäjä ei helpotakaan suoraan suomen oppimista, on venäjässä kuitenkin olemassa esimerkiksi enemmän käsitteitä samanlaisille ilmiöille kuin suomessa verrattuna moniin Afrikasta tai Aasiasta tulevien lähtökieliin.
Venäjänkieliset tulevat myös enemmän samantyyppisestä koulukulttuurista, mikä myös helpottaa oppimista", Nissilä sanoo. "Ulkomaalaisten suomen kielen oppimisen kannalta on tärkeää, että he saavat kielikontakteja suomalaisten kanssa juuri suomen kielellä. Raiskaavatko ulkomaalaiset? Vievätkö maahanmuuttajat suomalaisten naiset? NytPitääkö suvaitsemattomuutta suvaita? Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksen yhteydessä. Uusimme sen keskustelun palatessa samaan aiheeseen. "Jos nyt kerran on suvaitsevainen, niin luulisi suvaitsevan vähän erilaisetkin mielipiteet. " Jos olit internetissä viime viikolla, törmäsit luultavasti tämäntapaiseen lauseeseen, luultavasti jonkinlaisen äärimielipiteen ryydittämänä.
"Ähäkutti, sainpas sinut ansaan, laskettelen tässä nyt menemään, etkä voi suvaitsevainen mitään", näppärä foorumisti tavallaan toteaa. Onko näin? Kysytään filosofilta: "Jos haluat hienon latinankielisen ilmauksen, niin se on plurium interrogationum", sanoo Markus Neuvonen. Asia on selvä: hän on filosofi. "Tämä on kysymys, johon sisältyy jo valmiiksi oletus. "Jos ajattelee asiaa vähänkään tarkemmin, huomaa, että oikea kysymys on, kuinka paljon suvaitsemattomuutta pitää sietää.
" Ja kun nyt alettiin filosofoida, ei voida välttyä muutaman nimen tiputtamiselta. Kestäkää hetki. Vaatimus on röyhkeä ja tekopyhä. Kyllikin siskot haastaa Soldiers of Odinin katupartiot rakkauden sanomalla. Joensuu Soldiers of Odin katupartiointi on aiheuttanut voimakkaita vastareaktioita. Valkoisen Suomen puolesta taistelevan ryhmän vuoksi netissä on allekirjoitettavana adressi Joensuu vapaaksi pelosta. Yksi sosiaalisessa mediassa leviävä vastakampanja on Kyllikin siskojen katupartiointi. Kyllikin siskot aloittaa partioinnin perjantaina Joensuussa. Ryhmän iskulause on "Kaikkihan myö kiukutellaan, jos on syöty huonosti taikka eletty eineksillä.”
Niina Ruuska kirjoittaa Facebookissa kerhon tarkoituksen olevan turvallisuuden tunteen edistäminen. Kyllikin siskot kertovat olevansa isänmaallinen, äidinkieltä ja sen murteiden rikkautta arvostava sekä valkonietoksisten talvien Suomen puolesta puhuva yhteisö. Kerhon tarkoituksena on luoda hyvää henkeä ja auttaa kaikkia ihmisiä. Kerholaiset kertovat puhuvansa tärkeitä sanoja ääneen kuten ”Kiitos”, ”Sieltähän se bussi jo tullee”, ”Onko kaikki ok” ja ”Mie voin auttoo sinnuu sen rollaattoris kanssa”.
Ryhmän nimi viittaa Kalevalan Kyllikki-hahmoon. Rasismista pitää puhua koulussakin | Oppiminen. Mitä tekemistä rasismilla on oppimisen tai opettamisen kanssa? Mikä on rasismia ja mikä on kansallista kulttuuria - ja kuka siitä päättää? Tätä pohdittiin myös Japan Prize kilpailussa, kansainvälisellä oppimisen median kilpa-areenalla. Japan Prize kilpailun kansainvälinen tuomaristo valitsi maailman parhaaksi oppimisen ohjelmaksi vuonna 2015 rasismia käsittelevän dokumentin Our Colonial Hangover (Zwart als Roet). Dokumenttielokuvassa pohditaan, tulisiko hollantilainen Musta-Pekka-hahmo (Zwarte Piet, englanniksi Black Pete) nähdä viattomana jouluperinteenä vai siirtomaakauden rasismijuhlien krapulaysköksenä?
Ei liene sattumaa, että rasismi on juuri nyt polttava aihe useissa maissa. Kokenut dokumentaristi Sunny Bergman toteuttaa ryhmänsä kanssa elokuvan aikana kutkuttavia sosiaalisia kokeita ja saa katsojan viihtymään ja nauramaan. Our Colonial Hangover haastaa katsojan osallistumaan opintoretkelle omaan itseen: yhtäkkiä nauru tarttuu kurkkuun… mitä ajattelinkaan? Ohjelman logo Design Ah! Suvakki ja mokuttaja kurkistavat suomalaisen rasismin historiaan | Historia. Tiedän, että tämän kirjoituksen otsikko on harvinaisen ärsyttävä ja epäkorrekti. Kyllähän te tunnette nämä kukkahattutädit, jotka täysin kritiikittömästi hyysäävät maahanmuuttajia, mokuttajat eli mokkakikkelin perässä juoksevat monikulttuurisuusideasta humaltuneet naiset sekä suvakit eli suvaitsevaiset vajakit.
Nämä nimikkeet minä Seija Aunila ja toimittaja Eve Mantu saimme, kun aloimme käsitellä ohjelmissamme suomalaista rasismia ja ennakkoluuloja. Meitä yleläisiä toimittajia haukutaan siitä, että me tarjoamme mokutusta verorahoilla ja vouhkaamme rasismista. He ovat oikeassa. Miksi me ennakkoluuloja ja rasismia käsittelevien ohjelmien takia emme olekaan enää toimittajia, vaan kritiikittömiä hyysääjiä? Oman alan asiantuntijuuden katoaminen rasismia käsittelevässä keskustelussa ei koske yksinomaan meitä toimittajia, vaan myös tutkijoita. Tutkijoilla oma lehmä ojassa "Suvaitsevaisessa" diskurssissa vallitsee tietynlainen kaksoisajattelu "yleistä mielipidettä" koskien.
Näin luovuin vihasta: tähtikoomikko kertoo maahanmuuttovastaisuutensa tarinan - Maahanmuutto. Viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi blogikirjoitus, jonka takana oli televisiosta tuttu koomikko Iikka Kivi. Kirjoituksessa hän kertoo oman tarinansa siitä, miten hänestä tuli maahanmuuttovastainen –ja miten hän lopulta luopui siitä. Kiven blogikirjoitus ”Miten minusta tuli suvakki?” Levisi laajalle – Kivi on omalla alallaan pieni julkkis. Hän voitti Ylellä nähdyn Naurun tasapaino -koomikkokisan toisen kauden vuonna 2014. Nyt hän on ammattikoomikko, joka kiertää jatkuvasti Suomea.
Haastattelimme Kiveä kirjoituksesta, ja kokosimme yhteen kahdeksan huomiota, jotka hän matkallaan teki. 1 Maahanmuuttovastaisuuden ”löytäminen” muistutti jossain määrin uskoon tulemista. Blogissaan Kivi kirjoittaa, kuinka maahanmuutto- ja rasismikeskustelussa kiinnitetään aivan liian vähän huomiota kokemukseen, joka ”yhtäkkisesti saa ihmisen suhtautumaan vieraaseen kulttuuriin ja sen edustajiin lähtökohtaisen negatiivisesti”. Haastattelussa hän tarkentaa kirjoittamaansa. Iikka Kivi keikalla: Hs: Rasismi. Ketään ei pidä syyttää rasistiksi, koska rasismi voi tarkoittaa mitä tahansa.
Näinhän monet rasistit kieltävät rasistisuutensa. Käsite onkin epämääräinen. Saivartelu sanan merkityksestä ei kuitenkaan tarjoa piiloa yhdellekään rasistille. Jos puhuu ja käyttäytyy kuin rasisti, on rasisti. Rasismi-sana on suomen kielessä yllättävän uusi. Rasismi-sanan merkitystä sumentaa sen laajeneminen tarkoittamaan melkeinpä mitä tahansa syrjintää ja sortoa. Suomen laki ei tunne sanaa rasismi. Rikoslaki tuntee rasistisen motiivin rangaistuksen koventamisperusteena. Erikseen on säädetty rangaistavaksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:10 ja 10 a).
Ehkä olisi syytä hylätä sana rasismi ja palata puhumaan rotusorrosta, jonka suomalaiset ymmärtävät paremmin. Rasismi ei ole juridiikkaa eikä biologiaa, vaan aatteellinen suuntaus. Rasismin kaava on aina sama. Rasistit esiintyvät mielellään kansalaisten enemmistön nimissä.