Siperiaan on muodostunut 7000 isoa kaasukuplaa, jotka voivat purkautua milloin tahansa - Tekniikanmaailma.fi. Tiedemiehet ovat löytäneet jopa 7000 ”kaasukuplaa” Siperian maaperästä Venäjällä, kertovat Siberian Times ja uutistoimisto TASS.
Määrä on paljon suurempi kuin aiemmin on luultu. Viime vuosien aikana Pohjois-Siperiaan maaperään on syntynyt joukko suuria kraatereita. Tiedemiehet uskovat, että kraaterit ovat syntyneet tällaisten maanpinnassa muhivien kaasukuplien räjähdyksistä. Kuplien uskotaan syntyvän siitä, että ilmaston lämpenemisen vuoksi sulamassa olevasta ikiroudasta vapautuu metaania. Tutkija Aleksei Titovski sanoo Siberian Timesissä, että tällainen töyssy maaperässä on aluksi kupla, mutta kun se purkautuu, ilmaan pääsee valtavasti kaasua. Titovskin mukaan käynnissä on selvityksiä ja tutkimuksia siitä, millaisen uhkan kuplan muodostavat ja kuinka suuri kupla on vaarassa purkautua. Viime vuonna tehdyissä analyyseissä paljastui, että maan alla olevissa kaasutaskuissa metaania on jopa 1000-kertainen määrä verrattuna ilmakehässä olevaan keskimääräiseen määrään. Päivitys 22.3. This 2-Minute Video Is the Best Thing I’ve Ever Seen About Nature. I Could Rewatch It Endlessly!
Mexico Fights Pollution With 60,000 Meters Of Vertical Gardens. Lähintä naapuritähteä Proxima Centauria kiertää planeetta. Pieni kiviplaneetta kiertää Auringon lähintä naapuritähteä Proxima Centauria.
Eksoplaneetta on nimetty Proxima b:ksi. Ensimmäisen kerran on maan ulkopuolinen planeetta havaittu näin läheltä. Planeetan massa on noin 1,3 kertaa suurempi kuin Maan. Planeetta kiertää emotähtensä noin 11 päivässä. Planeetan pinnan lämpötila on alueella, jossa vesi voisi säilyä nestemäisessä muodossa. Proxima Centauri on punainen kääpiötähti vain hieman yli neljän valovuoden päässä aurinkokunnastamme.
Vaikka tähti on lähellä, se ei näy paljaille silmille. Mullistavasta eksoplaneetan löydöstä kertoi tiedelehti Nature ja Euroopan eteläinen observatorio Eso. Lähilöydön teki tähtitieteilijä Guillem Anglada-Escudé ryhmineen. Anglada-Escudé seurasi Proxima Centauria vuoden 2016 alkupuoliskolla Harps-spektrografilla, joka on osa Eson 3,6-metristä kaukoputkea. Seuranta oli osa Red Pale Dot -kampanjaa. Tähtitieteilijät pystyivät mittaamaan huojuntaa niin sanotun Dopplerin siirtymän avulla.
M-tähdet ovat pitkäikäisiä. Etelämanner hajoamassa ja sulamassa. Tuoreessa Geophysical Research Letters -julkaisussa on brittitutkijoiden artikkeli, missä he kertovat löytäneensä lähes 8000 tuoretta järveä Etelämantereelta.
Nämä vastikään sulaneet jäätikköalueet löytyivät laajassa katselmuksessa, missä tutkijat kävivät läpi tuhansia vuosien 2000 ja 2013 välisenä aikana otettuja satelliittikuvia ja suuren määrän säähavaintoja Etelämantereen itäosassa sijaitsevasta Langhovden jäähyllystä. Jäähylly on meren päällä, kiinteästi kosketuksessa mantereella olevaan jäähän oleva paksu jäälautta. Tämä on saanut nimensä jäälautan vieressä, mantereella olevasta Langhovdevuoristosta. Itse jäähylly on varsin suuri, kooltaan yli 50 000 neliökilometriä, eli vastaa kooltaan Tampereen eteläpuolella olevaa Suomea. Se sijaitsee Kuningatar Madin maalla, siis samoilla seuduilla Etelämannerta kuin suomalainen tutkimusasema Aboakin, mutta maan aivan toisella puolella. Yleensä tätä aluetta Antarktikasta on pidetty paikkana, minne ilmaston lämpeneminen ei ole juuri vaikuttanut. Venus oli ehkä muinoin asuttava.
Naapuriplaneetta Venuksella velloi ehkä muinoin matala meri.
Planeetan pintalämpötilat olivat sellaisia, että Venuksella olisi hyvinkin voinut elää. Näin todistelee Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tietokoneella tehty mallinnus Venuksen muinaisesta ilmastosta. Mallinnus ulottui yli kahden miljardin vuoden taa. ”Venuksen mennyttä ilmastoa ja sen ilmaston tulevaisuutta voi mallintaa samoilla työkaluilla, joilla tutkimme ilmastonmuutosta maapallolla nyt”, sanoo ilmastotutkija Michael Way. Hän tutkii ilmastoa Nasan Goddardin avaruustutkimuskeskuksessa New Yorkissa. ”Tulokset osoittavat, että Venus on saattanut olla hyvin erilainen paikka kuin nykyään.” Tutkijat kertovat mallinnuksesta Geophysical Letters -tiedelehdessä. Venus muistuttaa nykyisellään helvettiä.
Ilmastotutkijat ovat pitkään pohtineet, että Venus muodostui samanlaisista ainesosista kuin maapallo. Nasan Pioneer-luotaimen tuloksista 1980-luvulla pääteltiin, että Venuksella ehkä joskus oli valtameri. Kuinka suuri Suomi on ja muita karttojen kummallisuuksia. Eräs mielikuvakarttojen automaattinen vääristäjä on perinteinen maailmankartta.
Kun pallomainen planeetta piirretään millaiseksi kaksiulotteiseksi kuvaksi tahansa, jotain vääristyy aina. Useimmiten uhrina ovat napojen lähellä sijaitsevat kohteet, jotka venyvät suhteessa suuremmiksi kuin päiväntasaajan tienoilla olevat paikat. Tämän huomaa vaikkapa TheTrueSizessa hiissaamalla Suomea pohjoisesta etelään, tai pyöräyttämällä kalvoa hieman kenolleen alalaidan kompassista. Pelkästään kääntämällä Suomi paikallaan ylösalaisin on jo ihan opettavaista. ScribbleMapsin tai FreeMapToolsin etäisyyslaskimilla huomaa, kuinka myös etäisyydet ja suunnat vääristyvät karttaprojektioissa. Tietokonepelit havainnollistavat projektioiden vääristysefektejä interaktiivisesti. Sivuhuomautus: Jos lähdit lukemaan juttua otsikon pohjalta, tietääksesi Suomen pinta-alan tarkan suuruuden, niin on pakko tuottaa pettymys: Sitä ei nimittäin tiedetä tarkkaan, ainoastaan minimi- ja maksimiarviot tiedetään.
Der Spiegel: Lähintä tähteä kiertää asuinkelpoinen planeetta. Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoo, että aivan Auringon naapurustosta on löytynyt maankaltainen eksoplaneetta.
Lehden saamien tietojen mukaan se kiertäisi Proxima Centauri -tähteä, ja vieläpä sen elämän vyöhykkeellä – eli sopivalla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä, elämän perusraaka-ainetta. Nimettömiin lähteisiin nojautuva juttu lupaa Euroopan eteläisen observatorion tutkijoiden julkistavan löytönsä elokuun lopulla. ESOn edustajat eivät suostuneet kommentoimaan asiaa suuntaan tai toiseen uutistoimisto AFP:lle. Proximan kiertolaisista on saatu aiemminkin vihiä, mutta havainnot ovat aina olleet hyvin epävarmoja.
Planeetan tämänkertainenkin todistaminen oli Der Spiegelin tietojen mukaan myös ESOn laitteiden erotuskyvyn rajoilla. Noin lähellä Maata oleva minkä tahansa kaltainen eksoplaneetta olisi jo itsessään upeaa. Proxima Centauri on Aurinkoa lähinnä oleva toinen tähti. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja raportoimme uusista tiedoista mahdollisimman pian.