background preloader

Serafiina

Facebook Twitter

-

Soini Puolasta: Euroopan eliitiin on vaikea hyväksyä vaalituloksia. Ulkoministeri Timo Soini pitää selvitystä Puolan oikeusvaltiokehityksestä ylilyöntinä. EU-komissio päätti viime viikolla tehdä arvioinnin siitä, rikkoiko Puolan hallitus oikeusvaltioperiaatetta vaihtaessaan yleisradion johtoa ja perustuslakituomareita. Soinin mielestä EU:n ei olisi pitänyt puuttua asiaan. – Nyt kun ihmiset ovat päästäneet höyryjään, niin jo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin sanoi, että tässä on ollut ylireagointia ja asia olisi voitu hoitaa keskustelemalla.

Niin olisi minunkin mielestäni. Ulkoministeri Timo Soini selitti EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä Puolasta antamiaan lausuntoja. Soini on kirjoittanut blogissaan, ettei EU:n pitäisi sekaantua Puolan sisäisiin asioihin. Suomen hallitus ei ole muodostanut kantaa Puolan tilanteeseen. Soinin mukaan hallituksen sisällä ei ole erityistä erimielisyyttä Puola-linjasta. – Tässä katsotaan asiaa hieman eri kulmista. Soinin mukaan ei ole mitään näyttöä, että Puolassa olisi rikottu oikeusvaltioperiaatetta. Oppositio hyökkäsi budjetin kimppuun – "Vatulointia ja hutilointia" Eduskunta on aloittanut valtion ensi vuoden talousarvion loppukäsittelyn. Oppositio on moittinut muun muassa hallituksen kaavailemia leikkauksia ja niin sanottuja pakkolakeja. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Pia Viitanen sanoi, että budjetista puuttuvat välittömät toimet työllisyyden hyväksi. – Työllisyysmäärärahoja leikataan rajusti.

Koulutus, kansakuntamme lippulaiva, on Suomen historian suurimpien leikkausten kohteena. Kasvua ja työpaikkoja tukevat toimet loistavat poissaolollaan, hän sanoi. Vastaus on: hallituksen työllisyys- ja talouslinjassa ei ole järkeä Viitanen viittasi myös Sleepy Sleepersin kappaleeseen Järkee vai ei. – Vastaus on: hallituksen työllisyys- ja talouslinjassa ei ole järkeä. Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Ozan Yanar luetteli, että budjetissa leikataan muun muassa nuorilta, koulutuksesta ja maailman köyhimmiltä. Stubb kiitteli runsaista siteerauksista – Muualla Euroopassa eletään jo kasvun aikakautta. Sisäministeri Orpo aselakidirektiivistä: Suomi on ehdoton, maanpuolustuksesta ei saa joustaa. Suuri valiokunta vaatii poikkeamaa EU:n aselakidirektiiviin turvatakseen Suomen reserviläistoiminnan.

Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kysymys on Suomelle ehdoton. Orpon mukaan ykkösasia on turvata mahdollisuus käyttää aseita reserviläistoiminnassa. – Olemme täysin ehdottomia maanpuolustuksellisen kohdan osalta. Vapaaehtoinen maanpuolustus on merkittävä osa Suomen maanpuolustusta, ja siksi se pitää turvata. Siinä Suomella ei ole jouston varaa. Muuten olemme valmiita neuvottelemaan, Orpo sanoi. Orpo on toiveikas sen suhteen, että komissio on valmis tulemaan vastaan jäsenmaiden erityiskysymyksissä. Pariisin terrori-iskujen jälkeen EU-komissio on ehdottanut uutta asedirektiiviä, joka kieltäisi yksityishenkilöiltä siviilikäyttöön valmistetut sarjatuliaseita muistuttavat ampuma-aseet. Suomessa kielto on herättänyt vastustusta. Pekkarinen: Hallitusohjelman päivittäminen ehkä kohta tarpeen. Eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan hallitusohjelman päivittäminen saattaa olla kohta ajankohtaista.

Pekkarinen oli tänään perjantaina politiikan erikoistoimittajan Pekka Ervastin haastateltavana Ylen Politiikan avokonttori -verkko-tv:ssä. Ervasti kysyi Pekkariselta ollaanko muun muassa valtiovarainministeriön tuoreen kasvuennusteen myötä nyt tilanteessa, jossa hallitusohjelmaa pitäisi tarkistaa. – Kaukana ei olla siitä, etteikö näin pitäisi tehdä jollakin tavalla, Pekkarinen vastasi. Ei hallitus itsekään ole kaikissa toimissaan oikein onnistunut Hän huomautti, että hallitusohjelman laatimisen aikoihin kasvu- ja työllisyysennusteet tälle ja ensi vuodelle olivat parempia.

Myöskään turvapaikanhakijoista ja heidän aiheuttamistaan kuluista ei ollut vielä tietoa hallitusohjelmaa tehtäessä. – Satojen miljoonien eurojen julkisten menojen kasvu yhtäkkisesti, Pekkarinen perusteli. Kaikissa toimissa ei ole onnistuttu. Pääministeriys voi lyhentää elinikää – samoin käy presidenteille. Presidentiksi tai pääministeriksi valitut näyttäisivät kuolevan nuorempina kuin heidän valitsematta jääneet vastaehdokkaansa. Vaikuttaakin siltä, että virkavuodet kansakunnan johtotehtävissä vanhentavat ennenaikaisesti, yhdysvaltalaistutkijat kirjoittavat.

Yhdysvaltalaisten puolivakavissaan tehty tutkimus julkaistiin British Medical Journalin joulunumerossa, joka on tunnettu leikkimielisistä tutkimuksista. Tutkimuksessa kerättiin tiedot 17 maan presidenteistä, toiseksi tulleista presidenttiehdokkaista sekä kaikista pääministereiksi nimitetyistä vuosilta 1722–2015. Mukana olivat Australia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kanada, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Pääministereitä verrattiin muiden puolueiden johtajiin. Analyysi kattoi 540 ehdokasta, joista 279 oli valittu virkaan ja loput olivat tulleet toiseksi tai jääneet valitsematta. Yhteensä 390 ehdokasta oli menehtynyt analyysin ajankohtana. Ministeri Lindström tyytyväisenä: Presidentiltä vahva tuki hallituksen maahanmuuttolinjalle. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) ei tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheeseen juuri mitään lisäisi. Ministeri on tyytyväinen erityisesti presidentin viittaukseen naiivista maahanmuuttopolitiikasta, jolla Ruotsin pääministeri kuvasi Ruotsin avointa turvapaikkalinjaa. – Se oli todella hyvä puhe.

Ihan kuten presidentti sanoi, ne ihmiset jotka apua oikeasti tarvitsevat, niille apua pitää antaa. Meillä on oma kantokykymme, ja pitää olla realistisia sen suhteen, mihin me pystymme. Presidentti Niinistö painotti puheessaan, että sekä kantasuomalaisten että maahan tulijoiden tekemistä rikoksista on kerrottava avoimesti, jotta huhut ja tunnekuohut eivät yltyisi entisestään. – Mielestäni se oli vahva tuki hallituksen valitsemalle linjalle. Lindström tarttui myös presidentin tiukasti tuomitsemiin vastaanottokeskusten polttopulloiskuihin. . – Siitä on vaikea olla eri mieltä. Puolueet puivat suuria vaalijärjestelmän muutoksia lähiviikkoina – Uudenmaan jaosta ja listavaaleista kiistaa?

Puoluesihteereiden arvioitavaksi lähtee torstaina niin sanottu demokratiapaketti, jota on pohjustettu virkamiestyönä. Se pitää sisällään perusasioita uusien maakuntien järjestäytymisestä kuten miten maakuntavaltuustot valitaan ja minkä kokoisia ovat vaalipiirit. Mukana on myös kysymyksiä vaalirahoituksesta, vaalikelpoisuuden rajoittamisesta ja vaalijärjestelmän uudistamisesta. Myös viime päivinä puhuttanut listavaalikysymys on mukana. Puoluesihteeriryhmää alkaa vetämään suurimman puolueen, keskustan, puoluesihteeri Timo Laaninen. Miten Uusimaa jaetaan? Virkamiehet suosittavat, että maakuntavaaleissa vaalipiiri olis sama kuin maakunta, mutta Uusimaa nousee aivan ilmeisesti puoluesihteereiden pöydässä kiistan aiheeksi.

Timo Laanisen mukaan puolueiden tavoitteena on oltava laaja yksimielisyys niin vaalipiirejä kuin vaalitapaakin koskevissa uudistuksissa. Kansanedustajien vaalikelpoisuus punnitaan Suomessa osallistumisoikeuteen puuttumisen kynnys on ollut korkealla. Sisäministeri: Olen tyytyväinen poliisin toimintaan uutenavuotena. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten poliisi onnistui toiminnassaan uutenavuotena. – Sen suhteen minulla ei ole huomautettavaa, päinvastoin ehkä kiitettävää poliisin toiminnasta, Orpo toteaa Ylelle. Helsingin poliisi tiedotti tänään torstaina, että Helsingin keskustan asematunneliin kokoontui uudenvuodenaattona noin tuhat, mahdollisesti irakilaista turvapaikanhakijaa. Poliisi sanoi poistaneensa paikalta kymmeniä henkilöitä ja ottaneensa kiinni useita. Uudenvuodenaattona poliisi myös pidätti kuusi miestä Aavarannan vastaanottokeskuksessa, rikoksiin kehottamisista epäiltyinä.

. – Poliisilla oli tiedustelutietoa siitä, että uudenvuoden ympärille oli suunnitteilla jotain rikollista. Onko sisäministeriöllä tietoa siitä, onko Suomen tapahtumilla yhteyksiä Saksan tapahtumiin? – Nämä ovat asioita, joita poliisi selvittää ja tutkii, Orpo vastaa ja kertoo, että asioista tiedotetaan tarkemmin, kun tapahtumien kulku on selvillä. Valtiosääntöprofessori kiistää asiantuntijoiden jarruttavan hallituksen kärkihankkeita. Hallituspuolueiden riveistä on pitkin syksyä kuulunut kritiikkiä "kaiken maailman dosentteja" kohtaan – he kun eivät ota huomioon valtiontalouden tilannetta torjuessaan leikkaukset kansalaisten perusturvaan.

Arvostelu on kohdistunut varsinkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemiin asiantuntijoihin. Viimeisin esimerkki on kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen, joka kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä perustuslain kirjoittajien tuudittautuneen pysyviin hyviin aikoihin eivätkä osanneet ennakoida maailman muuttumista.

Yksi perustuslakivaliokunnan pysyvistä asiantuntijoista, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen, on odotetusti toista mieltä. – Perustuslakivaliokunta ottaa kyllä huomioon julkisen talouden tilan, mutta pelkästään se, että hallitus pitää jotain asiaa poliittisesti tärkeänä, ei riitä. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tehdä arvioita poliittisista suhdanteista riippumatta eli toteuttaa johdonmukaisuutta ja pysyvyyttä. Määräaika umpeutui: Useat professorit kieltäytyivät kommentoimasta hallituksen kilpailukykypakettia.

Hallituksen määräaika pakkolakipaketin lausunnoille umpeutui tänään, mutta lisäaika ei tuonut valtiosääntöoppineilta arvioita siitä, ovatko hallituksen kaavailemat esitykset sopusoinnussa perustuslain, kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden kanssa. Alun perin lausuntokierroksen piti päättyä jo joulukuun puolivälissä, mutta aikaa pitkitettiin, koska hallitus halusi kuulla etukäteen myös valtiosääntöoppineiden mielipiteitä. Niitä ei ole kuitenkaan juuri tullut. Valtiosääntöprofessorit vetoavat muihin kiireisiin, joita tutkimus ja yliopisto-opetus heille tuottavat. Emeritusprofessori Mikael Hidén sanoi lauantain HBL:ssä, että hän ei halua lausua esityksistä mielipidettään vain ylimalkaisen lakiluonnoksen perusteella. Myös akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Tuomas Ojanen ovat jättäneet lausunnon antamatta. Hallitukselle jo saapuneista lausunnoista voi päätellä, ettei edes loppiaisen ja helatorstain muuttaminen työpäiviksi onnistu niin vain.