”TTIP-sovun syntyminen tänä vuonna on mahdotonta” – HS kertoo mistä vapaakauppaneuvotteluissa on kyse. Saksan talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel tyrmäsi sunnuntaina TTIP-nimellä tunnetut kauppaneuvottelut epäonnistuneiksi, eivätkä tutkijatkaan ole enää toiveikkaita niiden loppuun saattamisesta tämän vuoden aikana.
EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2013 lähtien, ja vastustus on ollut ärhäkkää niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. HS keräsi yhteen olennaisimmat tiedot TTIP:n tämänhetkisestä tilanteesta sekä siitä, mistä vapaakauppaneuvotteluissa ylipäätään on kyse. Mitä tarkoitetaan vapaakauppasopimuksella?
Vapaakauppasopimus on kansainvälinen sopimus, jolla valtiot sopivat keskinäisen kauppansa ehdoista. Valtiot siis käytännössä määrittelevät, millä ehdoilla tavaroita ja palveluita viedään maasta ja päästetään maahan. Sopimisen kohteena ovat perinteisesti olleet tullimaksut sekä liiketoiminnan sääntelyyn liittyvät muut asiat. Kattavimmat kauppasopimukset on tehnyt Maailman kauppajärjestö WTO 160 jäsenmaansa kesken. Mitä tarkoittaa TTIP? Kun olot paranevat, yhteistyö muuttuu helposti kilpailuksi. Topeliuksen Suomi on purkutalkoiden kohteena. ”Meillä ei ole enää varaa pitää koko maata asuttuna.”
Näin todetaan nykyään usein. Edessämme on yhtä suuri rakenteellinen muutos kuin 1960-luvun maaltamuutto, mutta keskustelu jää iskulauseiden tasolle. Aluepolitiikan käsitteeseen liittyy nykyisin lähes pelkästään kielteisiä mielleyhtymiä. Se nähdään kasvukeskusten lypsämisenä ja kuihtuvien seutujen tekohengityksenä. Kirjailijan työni vuoksi teen puhujamatkoja kauas kasvukeskusten ulkopuolelle. Onko Euroopan pakolaiskriisi historiallinen? Eurooppalaisittain kyllä, globaalisti ei. Onko Euroopan pakolaiskriisi historiallinen?
Puolittuiko maailman köyhien määrä oikeasti? Köyhyyden rajanveto on mielivaltaista. Puolittuiko maailman köyhien määrä oikeasti?
Köyhyyden rajanveto on mielivaltaista Vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli YK:n mukaan noin 1,9 miljardia ihmistä, mutta vuonna 2015 enää 836 miljoonaa. Sademetsän asukkaat opettivat tiedenaiselle intuitiota ja asioiden jakamista – ”Nyt tuntuu oudolta, kun Euroopassa joku ostaa evästä eikä jaa sitä” Sademetsän asukkaat opettivat tiedenaiselle intuitiota ja asioiden jakamista – ”Nyt tuntuu oudolta, kun Euroopassa joku ostaa evästä eikä jaa sitä” Aina kun ihminen mielletään luonnosta erilliseksi, Pirjo Kristiina Virtasen korvaan särähtää.
Hänen tutkimilleen Amazonian intiaaneille oli selvää, että kaikki elollinen kehittyy tiheässä yhteydessä. Intiaanit tarkkailivat esimerkiksi eläinten äänistä säätä ja metsän muutoksia. Puut ja kasvit nähtiin ravintoa ja asumistarpeita tarjoavina kumppaneina, Helsingin yliopiston tuore alkuperäiskansojen apulaisprofessori Virtanen, 41, kertoo.
Kansallisuusaate on joustavin poliittinen aate koskaan, mutta käpertymällä historian ulkomuseoksi Suomi kuihtuu pois. Tunnetun talousprofessorin arvio suomalaisista: Ylikoulutettuja alisuorittajia. Juttu on julkaistu alun perin 13.4.2014.
Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja pääomaköyhyys. "Suomeen tarvittaisiin enemmän sellaisia kuin Antti Herlin ja Björn Wahlroos", sanoo Holmström. Thomas Moren Utopia on 500 vuoden ajan innoittanut yhteiskunnallisia ajattelijoita, uskonlahkoja, hippejä, kommunisteja ja tieteiskirjailijoita. Kuka Englantilainen kirjailija, retorikko ja valtiomies.
Syntyi 1478, kävi Englannin parhaat koulut. Pidettiin lapsinerona. Valmistui 1494 Oxfordin yliopistosta. Meni naimisiin kahdesti. Kehitysoppi kompastui lähtötelineisiin - Seurakuntalainen. NÄIN MEITÄ VEDÄTETEÄÄN. Osa 3. Diabetes. Kirjoitettu 12.10.2016 Oswald Spengler (1880-1936) oli nuoruuden ajan mielifilosofini ja visionääri, jonka kirja (Länsimaiden perikato) kolahti ja vaikuttaa edelleen kaikessa siinä, millä tavalla edelleenkin hahmotan maailman.
Spengler, jos kukaan, näki mitä on tulossa, kuten Kiinan nousun ja Länsimaiden hyytymisen. Miksi asiat ovat kuin ovat, ehkä vastaus löytyy Spengleriltä. Lainaan tässä yhden hänen ajatuksistaan samaisesta kirjasta, joka oikeastaan kuvaa, miksi asiat ovat mitä ovat. Rasismi: neljä väärinymmärrystä. Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne vaatii rasismin käsitteen ymmärrystä.
Rasismin käsitteen määrittelystä kirjoitin toisen jutun. Määrittely ei kuitenkaan ratko kaikkia pulmia. Yhtä tärkeää on ymmärtää, millainen käsite rasismi on, ja miten se on yhteydessä moraaliin. Rasismiin liittyy neljä väärinymmärrystä, joita esiintyy sekä rasismin puolustajilla että sen vastustajilla. Ensimmäisen väärinymmärryksen mukaan kaikki puhe ihmisryhmien välisistä eroista on rasismia. Tämä ei pidä paikkaansa. Jotkut käsitteet ovat normatiivisia. Ravitsemussuositukset ovat epätieteellisiä ja virheellisiä - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen.
Maa-ja metsätalousministeriön alainen Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) antaa Suomessa ns. virallisia ravitsemussuosituksia, joita päivitetään muutaman vuoden välein.
Suositukset ovat yhteispohjoismaisia, mutta ne perustuvat valtaosin amerikkalaisiin ohjeisiin. VRN:n jäsenet väittävät suositusten perustuvan tieteellisiin tutkimuksiin. Väite ei pidä paikkaansa, ilmenee uudesta meta-analyysista. Kaiken kukkuraksi Kalifornian yliopiston tutkijat ovat nyt paljastaneet, kuinka sokeriteollisuus on lahjonut Harvardin yliopiston tutkijoita vääristelemään tutkimusta, joissa vähäteltiin sokerien (hiilihydraattien) haittoja ja liioiteltiin rasvojen ja kolesterolin vaarallisuutta. Suomessa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmilla on likeiset yhteydet sokeriteollisuuteen ja Coca-Colaan. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa annettiin vuosina 1977 ja 1983 kansalliset ravitsemussuositukset, joiden tavoitteena sanottiin olleen sydäntautien ehkäiseminen rasvan syöntiä vähentämällä.
Lopetetaan tieteestä puhuminen. Lopetetaan tieteestä puhuminen Tutkimustiedon arvostuksen lasku yhdistetään siihen, että tieteellisen metodin tuottama tieto asetetaan julkisessa keskustelussa yhä useammin samalle tasolle kokemuksien kanssa. Oikeastaan, juuri tämä vastakkainasettelu luo ongelmia. Ei nimittäin ole kahta kilpailevaa tapaa rakentaa luotettavaa tietoa. Ihminen rakentaa tietoa aina tieteellisen metodin kautta. Robotit ja tekoäly uhkaavat työpaikkoja – ”Koneet ovat pian ihmistä parempia liki kaikessa” - Digitalisaatio. Robotit ja tekoäly uhkaavat työpaikkoja – ”Koneet ovat pian ihmistä parempia liki kaikessa” Tekoälyn ja robottien nopea kehitys uhkaa aiheuttaa suurtyöttömyyttä, kertoo talouslehti Financial Times (FT). Älykkäät koneet voivat lehden mukaan pian korvata ihmistyöntekijöitä talouden joka alueella, todettiin viikonvaihteessa pidetyssä tiedetapahtumassa Washingtonissa Yhdysvalloissa. ”Lähestymme aikaa, jolloin koneet voivat olla ihmisiä parempia liki jokaisessa tehtävässä”, kertoi tietojenkäsittelytieteiden professori Moshe Vardi Ricen yliopistosta FT:n mukaan. ”Yhteiskunnan täytyy kohdata tämä kysymys, ennen kuin se on edessämme: jos koneet pystyvät tekemään liki kaiken ihmisten tekemän työn, mitä ihmiset tekevät?”
"Viidennes ihmisistä uskoo lähes mihin tahansa" – Esko Valtaoja ehdottaa kuukauden sometaukoa. Tieteenvastaisuus on aina muodissa – ainakin tietyissä piireissä, uskoo Esko Valtaoja. Ei kukaan rakasta tietoa silloin, kun se on omia, vahvoja luuloja vastaan. 14 syytä: Miksi uskomme yksisarvisvalmentajaa? - Suomen Psykologiliitto ry. Näin somehuhusta tulee "totta" – tarkastelussa kolme vastamedian uutista. Hs. Hs. Tieto ja usko – erottamattomat. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs.