Luetko kirjoja? Voit saada lähes 2 elinvuotta lisää - Terveys - Ilta-Sanomat. Lukeminen rauhoittaa ja vähentää stressaantunutta mieltä ja masentuneisuutta.
Se lisää hyvän olon tunnetta ja herkistää mielikuvitusta. Nyt lukemisen on todistettu myös lisäävän elinikää. – Tänä vuonna huolella tehdyn amerikkalaisia edustavan väestötutkimuksen mukaan kirjojen lukeminen pidentää 12 vuoden aikana elinkaarta keskimäärin 23 kuukaudella verrattuna henkilöihin, jotka eivät kirjoista piittaa, toteaa dosentti-neurologi-tietokirjailija Markku T. Hyyppä Tutkimuksessa yli 3 600 yli 50-vuotiasta jaettiin kolmeen ryhmään: yli 3,5 tuntia viikossa ja alle 3,5 tuntia viikossa lukeviin sekä ei-lukeviin. Hyyppä on tutkinut kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitystä terveydelle ja kirjoittanut mm. kirjan Kulttuuri pidentää ikää. Lukemisen terveysvaikutuksia on tutkittu etenkin Englannissa, Israelissa ja Yhdysvalloissa. . – Jo vuonna 2008 israelilaiset tutkijat osoittivat, että päivittäin lukevat 70 vuotta täyttäneet miehet elivät pitempään kuin kirjoja karttelevat veljensä. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa.
Suomalaiset ovat aina rehvastelleet lukutaidollaan, ja hyvästä syystä.
Taitojen suhteen komeilemme edelleen kansainvälisessä kärkikastissa, mutta lukemisen ilo ja kiinnostus lukemiseen ovat katoavaa kansanperinnettä. Neljäsluokkalaisista tytöistä enää runsas kolmannes ja pojista vain 15 prosenttia pitää lukemisesta paljon. Suomalaisten kymmenvuotiaiden lukemismotivaatio on kansainvälisessä vertailussa toiseksi kehnoin. Synkemmäksi käy, kun ikää tulee. Yläkouluiässä – jolloin tytöt ovat lukutaidossa jo puolitoista vuotta poikia edellä – lukeminen lopahtaa monelta kokonaan. Lukutaidon rapistuminen vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Lukemattomuus tyhmentää Lukemisen ja kirjallisuuden tutkijat, opettajat ja armeijakunnat muita huolestuneita aikuisia osaavat lennosta listata, mitä vähäisestä lukemisesta seuraa.
Tuntuu siltä, että lukemisen arvostus on ohutta, vaikka se antaa meille äidinkielenTutkija Päivi Heikkilä-Halttunen – Tukevatko aikuiset lukemisen kulttuuria? Runous tuo slowfoodia arkeen - Elämä. Kun Sara työkaverit lähtevät puolilta päivin lounaalle, hän saattaa lähteä ”runotunnille”. ”Menen vaikka Hakaniemen halliin, juon kahvin ja luen.
Saan pysäytettyä hetken itselleni”, Salomaa sanoo. Salomaa on 29-vuotias sosiaalipolitiikkaan suuntautunut yhteiskuntatieteiden maisteri. Työkseen hän hoitaa viestintää ja markkinointia Kansan Sivistysrahastossa. Runot ovat Salomaalle arjen mindfulnessia, hyggeä ja luontaista downshiftaamista. Lukemisesta on hyötyä terveydelle, todistavat tutkimukset – lue viisi tapaa, joilla kirja edistää hyvinvointia - Hyvinvointi. Käpertyminen hyvän romaanin kanssa lukulampun alle on monelle paras tapa paeta kaamosta ja stressiä.
Tutkijat ovat löytäneet yhä enemmän näyttöä siitä, että lukemisesta on hyötyä myös terveydelle, kertoo Medical News Yalen yliopiston tutkijat että vanhemmat, jotka lukevat lapselleen enemmän kuin kolme ja puoli tuntia viikossa, kuolevat seuraavan 12 vuoden aikana 23 prosenttia pienemmällä todennäköisyydellä kuin ne aikuiset, jotka eivät lue. Tutkijat eivät kyenneet kuitenkaan osoittamaan syy-seuraus-suhdetta lukemisen ja pidemmän iän välillä.
He viittasivat kuitenkin aiempiin tuloksiin, joiden mukaan lukeminen voi vahvistaa aivosolujen välisiä kytkentöjä ja vähentää riskiä sairastua hermosolujen rappeutumiseen. Tutkimuksissa on löydetty ainakin nämä viisi tapaa, joilla lukeminen edistää terveyttä. 1. Stressillä on tutkimusten mukaan yhteys 60 prosenttiin kaikista Se voi lisätä riskiä sairastua esimerkiksi aivoverenkierron häiriöihin 50 prosentilla ja sydänsairauksiin 40 prosentilla. Tutkimus: Lukeminen pidentää elinikää - Hyvinvointi. Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea – "ovat vain lipsahtaneet luokalta toiselle" Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan suomalaisten lasten eriarvoistumisesta.
Erot repeävät jo varhain ja näkyvät esimerkiksi lukutaidossa. "Joka kahdeksas suomalainen 15-vuotias poika ei osaa lukea. Pojissa on paljon niitä, jotka on vain päästetty lipsumaan käsistä, vaikka lukutaito ei riitä seuraavalle vuosiluokalle. " Lukutaidottomuus koskee niin kanta- kuin maahanmuuttajaväestöäkin. Kannattaa lukea fiktiota – etenkin korkeakirjallisuus lisää empatiakykyä - Elämä. Ääneen lukeminen kehittää lasta – "Vanhemmat eivät ymmärrä, miten tärkeästä asiasta on kyse" - Kulttuuri. Erityisopettaja: Ennen lukutestin huono tulos kertoi lukihäiriöstä, nyt siitä ettei lukeminen maistu. Yläkoululaiset pärjäävät joka vuosi heikommin lukutesteissä.
Erityisopettaja huutaa vanhempia apuun. lukutaito 10.10.2016 klo 18:09päivitetty 11.10.2016 klo 09:24 Erityisopettaja Tiina Vitka Kokkolan Kiviniityn yläkoulusta tekee 7. -luokkalaisille joka syksy lukutestejä. Moni nuori ei enää lue, siinä syy. – Vielä parikymmentä vuotta taaksepäin, jos näin lukuseulassa, että jollakin oli lukemisessa hitautta, melkein tiesin, että nyt kannattaa tehdä lukitestaukset, koska taustalla on oikeasti lukihäiriö, että se on neurologista. Joka kymmenennen suomalaisnuoren lukutaito on PISA-tutkimusten mukaan huono, ja pojilla tulos on vielä tätäkin heikompi. Nyt tämä näyttää siltä, että hyvin monella ongelmat liittyvät vähäiseen lukemiseen.erityisopettaja Tiina Vitka – Hidas lukunopeus näkyy sanavarastossa, oppimiseen voi jäädä aukkoja, luetun ymmärtäminen on vaikeampaa kaikissa teksteissä, jopa matikan sanallisissa tehtävissä.
Äidinkielen tunti alkaa lukuhetkellä. Tutkimus: Hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus, jossa verrokkiryhmä luki ennalta-arvattavaa viihdekirjallisuutta. kulttuuri 5.10.2013 klo 10:04päivitetty 5.10.2013 klo 10:17 Hyvä romaani kehittää lukijansa aivoja aivan toisella tavoin kuin silkaksi viihteeksi luettu kirjallisuus, kertoo tuore yhdysvaltalainen tutkimus.
Sen mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä. Newyorkilaisen New School of Social Research -yliopiston väitöstutkimuksessa verrataan kahdenlaista kirjallisuutta. Vaikka jotkut koehenkilöistä sanoivat, etteivät pidä korkeakirjallisuudesta, se ei heikentänyt heidän tuloksiaan tunteiden tunnistamisessa. Tällaisen kirjallisuuden maailmoja kansoittavat hahmot, joilla on tekemisilleen selittämättömiä motiiveja. Lue romaani, tajuat muita. Ihminen-palsta Teksti: Mikko Puttonen Joulun parhaat jatkot ovat perinteisesti sohvalla.
Hyvä niin. Ahkera lukija oppii paljon. Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley.