Hs. Maksuton kouluruokailu näyttää menneisyyden jäänteeltä Maksuton kouluruokailu luotiin Suomessa 1940–70-luvuilla.
Tuo aika oli monin tavoin erilainen nykyisestä. Ensinnäkin, puoli vuosisataa sitten Suomessa ei juuri tunnettu allergioita, vegetarismia, veganismia, islamia, keliakiaa, FODMAPeja ja niin edelleen. Kaikki söivät samaa ruokaa. Suomessa syötiin yhä siksi, että saatiin nälkä karkotettua, ei niinkään makunautintojen vuoksi saati terveyden yksilölliseen optimointiin. Toiseksi, sosialismi oli paljon vahvempi aate. 1970-luvulla luodun peruskoulun unelmana oli, että kaikki suomalaiset lapset oppivat kaikkialla Suomessa samat asiat samalla viikolla. Kolmanneksi, silloin Suomessa vallitsi yhtenäiskulttuuri. Neljänneksi, arvojen kannatus vaihtelee. Arvokysymyksiin ei ole helppoja vastauksia. Siinä missä suomalainen 50 vuotta sitten ehkä kysyi: "Miksi toinen suomalainen olisi toista parempi? Uudesta opsista EI tule zombieta!
Martti Hellström oli jatkanut upeaa ops2016 analyysiaan ja viimeisimmässä kirjoituksessaan hän esitti perustellun, kriittisen huolensa uuden opsin jalkautumisen edellytyksiin (Jotta uudesta opista ei tulisi Zombieta!).
Kirjoitan tähän liittyen muutaman näkemyksen opetussuunnitelman mahdollisuuksista sekä kiintopisteistä, jotka ops-työssä tulisi erityisesti huomioida. Tieto on suhteellista, myös ops-tieto. Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: OPS 2016 tulee - oletko valmis? Päivitetty 29.12.ONNEKSI olkoon Irmeli Halinen & tiimi.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt hyväksytty ja pdf on kaikkin luettavana OPH:n sivuilla. LUIN tänään yleisen osan, lähes 100 sivua. Enkä ollenkaan huonolla mielellä. PERUSTEET on yleisen osan osalta hyvinkirjoitettu ja johdonmukainen, ennen muuta opetusfilosofiansa osalta. Uskallan väittää, että se on parempi kuin vuoden 2004 perusteet. Takkaan sille, että yleisessä osassa on vanhaa didaktista dinosaurusta miellyttävää retroa. Nykyinen kasvatuspsykologiaa puhuva tiedemiespolvi taas on varmasti tyytyväinen siihen, että opetussuunnitelmaperusteiden oppimiskäsitys on selkeästi sosiokonstruktivistinen- vaikka sitä sanaa ei haluta käyttää. Tietokäsitys ei kuitenkaan ole konstruktivistinen.
Toinen ilonoaihe heille on se, että opettajan toimintaa opetuksessa kuvataan pääosin ohjaamisena (ei opettamisena). Perusteiden lapsikuva on hienon realistinenja samalla nostalgisen filantropistinen. Mikä muuttuu? A. B. C. D. E. "Jokaisen peruskoululaisen pitäisi tutustua ohjelmointiin" – Näin yrittäjät uudistaisivat opetussuunnitelmaa. Uudet opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan alakoulussa lukukaudella 2016–2017 ja yläkoulussa viimeistään vuoteen 2019 mennessä.
Parhaillaan opetussuunnitelman perusteita laaditaan paikallisesti eri puolilla Suomea. Kaksi kainuulaista yrittäjää näkee perusopetuksen opetussuunnitelmaan hyvinä lisinä melko erilaisia asioita. Pitkän linjan yrittäjä ja Voicenger Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Laatikainen nostaa esille luovuuden ja ohjelmoinnin, Angry Birds Activity Park Vuokatin toimitusjohtaja Taneli Sutinen puolestaan opetuksen henkilökohtaisuuden, turvallisen kouluympäristön ja kokonaisuuksien opettamisen. Mikko Saari - ajatuksia johtamisesta, opetuksesta ja kasvatuksesta: Ops2016 ja yritysyhteistyö koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi - STEP! askel eteenpäin taas. Muutos on perusolemukseltaan psyykkinen ilmiö.
Tästä ajatuksesta on hyvä aloittaa purkamaan tänä iltana järjestetyn ops-työn sidosryhmäillan muhevaa antia (ks. sidosryhmätyöstä Ops2016 -työ rullaa eteenpäin kuin juna - STEP! Otetaan askel tulevaisuuteen). Tekstissä esitetyt ajatukset ovat pääosin tilaisuudessa käydyn keskustelun antia. Pahoittelen, että en pysty kaikissa kohdin yksilöimään tarkasti, kenen esittämiä ajatuksia tekstissä kuvataan. Sidosryhmäiltaan olivat kutsuttuina opettajien ja rehtoreitten lisäksi elinkeinoelämän edustajia, toisen asteen opettajia, Aikopan edustus sekä kuntapäättäjiä.
Joustava perusopetus. Joustavaan perusopetukseen (JOPO) voivat hakea vähintään 14-vuotiaat 7.–9.
-luokkalaiset, jotka näyttävät jäävän ilman päättötodistusta. Hakijalla on oltava peruskoulua jäljellä vähintään yksi vuosi ja hänen on oltava motivoitunut ja hyödyttävä toiminnallisista työtavoista. Joustavassa perusopetuksessa opiskellaan vuorotellen koulussa ja työpaikalla. Opiskeluun sisältyy myös retkiä, opintokäyntejä ja leirikouluja. Luokassa työskentelee opettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja. JOPO-luokille hakeudutaan kerran lukuvuodessa kevätlukukaudella erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti.
Opettaja, koulukuraattori ja nuoriso-ohjaaja haastattelevat hakijat. JOPO-luokat vuonna 2015-2016 Vuoden 2015 tärkeät päivämäärät 25.2.2015 klo 18 infotilaisuus nuorille ja vanhemmille opetusviraston juhlasalissa, Kaikukatu 2 C, 6. krs 2.–27.3.2015 hakuaika 7.–24.4.2015 haastattelut 4.5.2015 alkaen tieto valinnoista 19.01.2015 14:28. Ops 2016, TVT ja tulevaisuuden koulu. 27.1.2006/72. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) nuorilla alle 29-vuotiaita; 2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 3) sosiaalisella vahvistamisella nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi; 4) nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta; 2 luku 3 luku 4 luku.