Kielikello - Vinoviiva. Kielikello 1/2001 Maija Länsimäki Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt.
Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa. Vinoviivan eli ”kauttaviivan” päätehtävä on erotella numeroita, lyhenteitä ja sanoja määrämuotoisissa ilmaustyypeissä. Sitä käytetään murtoluvuissa (3/4) ja ilmaistaessa lyhenteillä mittayksikköjen suhdetta (80 km/t, 24 t/vrk) sekä eräissä numerosarjoissa (Kielikello 3/2000) ja tietotekniikassa, esimerkiksi www-osoitteissa ( Vinoviivalla erotetaan myös runon säkeet, jos niitä ei kirjoiteta eri riveille. Edellä mainitun tyyppisiä vinoviivallisia ilmauksia käytetään tavallisesti vain perusmuodossa. Semmoisissa kansainvälisissä lyhenteissä kuin c/o (englannin care of, ’osoitteessa’) ja M/S (englannin motor ship ’moottorilaiva’) vinoviiva on säilynyt suomessakin (tosin jälkimmäinen voidaan kirjoittaa myös ms). Vanhoissa hautakivissä on sellaisia päivämääriä kuin 19/11 1871. ”Leikkaus ja / tai hormonihoito” 1. 2. 3. Kielikello - Kolme pistettä. Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille. Kielikello 2/2006 Kolme pistettä on välimerkki, joka osoittaa, että lause jää kesken tai että ilmauksesta muuten puuttuu jotain. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä. Myös jonon (esim. peräkkäisten numeroiden jonon) jatkumisen voi osoittaa kolmella pisteellä. Kolmea pistettä voi käyttää myös ilmauksen alussa osoittamassa, että ilmaus ei ala alusta. Hän on laaja-alainen kirjailija, mikä näkyy teosluettelostakin: runoja, näytelmiä, esseekokoelmia...
Kolmen pisteen osoittama ilmauksen kesken jättäminen antaa lukijalle tulkinnanvaraa ja mahdollistaa vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn. . • Kolme pistettä raja-arvon merkkinä Kolmea pistettä käytetään luonnontieteen ja tekniikan kielessä raja-arvojen välillä. Lämpötila on –2...+2 °C. Kotus Blogi - Kolme pistettä. Olemme molemmat huomanneet, että Facebookin tilapäivityksissä ja kommenteissa käytetään koko ajan harvemmin virkkeenloppuisia pisteitä ja muita välimerkkejä.
Välimerkit voivat jäädä uupumaan esimerkiksi tähän tapaan: 5 työpäivän päästä alkais kesäloma [päivitys]mmm… gojimarja-banaanismoothieta [päivitys] saiko Rekku-koira nyt tyttöystävän [kommentti]Vietetään äiti-tytärpäivää shoppailun ja kahvittelun merkeissä, kun mies lähti kalastamaan veljensä kanssa [päivitys] Välimerkit voivat siis jäädä pois jopa sellaisissa useasta lauseesta koostuvissa virkkeissä, joiden lopussa piste tuntuisi luontevalta. Aloimme miettimään, mistä tällainen välimerkkien puuttuminen johtuu ja mitä sillä halutaan viestittää. Ensinnäkin pisteen pois jättäminen luo vaikutelman, että päivitys on pikemminkin keskustelunavaus kuin kuulumisten selostus. Toisaalta välimerkin puuttuminen jollakin tavalla keventää viestiä. Joskus välimerkittömyys luo tulkintaa ironiasta. Kielellä leikittely voi ulottua myös välimerkkeihin. Kielikello - kokolainausmerkki. Kielikello 2/2006 Kokolainausmerkki Kun puhutaan lainausmerkistä, tarkoitetaan kokolainausmerkkiä.
Suomenkielisessä tekstissä käytettävät kokolainausmerkit ovat samanmuotoiset lainatun jakson alussa ja lopussa (”_”). Kirjoissa ja lehdissä käytetään toisinaan myös kulmalainausmerkkiä (»). Myös tämä merkki on samanlainen lainauksen alussa ja lopussa. Eri maissa käytetään erinäköisiä lainausmerkkejä, joten tekstinkäsittelyohjelmien merkistövalikoimissa on useita erilaisia kokolainausmerkkejä.
Lainatun jakson alussa ei siis käytetä käännettyä kokolainausmerkkiä ( ), ylösalaista kokolainausmerkkiä (“) eikä rivinalista kokolainausmerkkiä („). ”Tule mukaan!” Huomaa! Lainausmerkin käyttö suorissa lainauksissa Tavallisimmin lainausmerkeillä osoitetaan, että teksti on suoraa sanasanaista siteerausta puheesta, ajatuksista tai kirjoituksesta.
Jos lainattu teksti päättyy välimerkkiin, loppulainausmerkki tulee sen jälkeen. ”Oletko varma?” Huomaa! ”Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko!” Kielikello - kokolainausmerkki. Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille. Kielikello 3/1998 Suomessa käytettävä puolilainausmerkin muoto on ’, ei ‘ eikä . Merkki ' on nimeltään heittomerkki. Käytännössä puolilainausmerkkiä ja heittomerkkiä ei tarvitse pitää erillään, vaan normaalisti käytetään puolilainausmerkkiä (’); heittomerkkiä (') käytetään lähinnä kirjoituskoneella kirjoitettaessa (kuten lainausmerkkiä "). 1) Puolilainausmerkkiä käytetään lainausmerkkinä kokolainausmerkkien sisällä. Hän kirjoittaa: ”Monet radionkuuntelijat inhoavat ’ninkutusta’.” 2) Puolilainausmerkillä erotetaan sanan sisässä kaksi samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin. Puolilainausmerkki. Kielikello - Puolipiste. Kielikello 3/1997 Salli Kankaanpää Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä.
Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa. Jokainen kirjoittaja tarvitsee välimerkeistä ainakin pistettä ja pilkkua, jotka erottavat sanoja, lauseita tai virkkeitä toisistaan. Sävyjä tekstiin saa kuitenkin enemmän, kun käyttää myös muita välimerkkejä. Koska puolipiste muistuttaa ulkonäöltään kaksoispistettä, on varsin ymmärrettävää, että sitä tulee joskus käytettyä myös kaksoispisteen asemesta. Milloin puolipiste? Puolipisteen tilalla voi periaatteessa aina käyttää myös pistettä, sillä puolipiste yhdistää virkkeen veroisia ilmauksia. Oikein käytettynä puolipiste ilmaisee hienovaraisia merkityssuhteita. Ratkaisuja, joita aktiivisesti odotimme, emme saaneet; sen sijaan saimme sellaisia, joita emme halunneet. Puolipisteen vaihtoehdot.