background preloader

Lehdet

Facebook Twitter

Näissä riehoissa ei taantuma paina. Ei näy taantuma, kun kansa ryntää kaupan alennusjuhliin. Useiden tavaratalojen myyntiennätykset menivät rikki SOK:n 3+1 -syyskampanjassa. Keväällä taas Stockmann kasvatti Hullujen Päivien liikevaihtoaan kymmenen prosenttia viime vuodesta. Ei tunnu taantuma – tai sitten kauppa osaa vetää oikeista naruista. Kaupan myyntiriehojen näkyvyys ja kuuluvuus ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ja kun kuluttajat kiristelevät kukkaroitaan, hinnalla houkuttelevista kampanjoista tulee tavallista tärkeämpiä liikevoiton kerryttäjiä. Klassikkoesimerkki ovat Hullut Päivät, joita on pyöritetty vuodesta 1986 lähtien. Stockmannin mukaan erikoispäivien osuus myynnistä on ”merkittävä”. Yhtiön kuukausittain julkistamat myyntitiedot kuitenkin antavat suuntaa siitä, minkä kokoluokan kampanjasta on kyse. Tänä vuonna tavaratalojen liikevaihto oli maaliskuussa 60,3 miljoonaa euroa ja toukokuussa 63,7 miljoonaa euroa – ja huhtikuussa 94,9 miljoonaa euroa.

Vahvistuukokampanjavetoisuus? Ei suunnitelmiayhteiskampanjasta. Talvivaaran tilanne huolettaa sijoitusyhtiötä. Talvivaara ilmoitti torstaina, että rahoitustilanne on heikentynyt ennakoitua enemmän matalan tuotannon, nikkelin huonon hintakehityksen ja vesiongelmien vuoksi, ja yhtiö arvioi kaikkia rahoitusvaihtoehtoja. Kaivosyhtiön suurin omistaja seuraa tarkasti Talvivaaran kriisitilannetta ja tekee arvioita tilanteen kehittymisen pohjalta. - Talvivaaran kehitys on ollut erittäin heikkoa ja se on meidän salkussamme huonoimmassa päässä. Pohdimme jatkuvasti vaihtoehtoja kaikkien salkkuyhtiöiden osalta, sanoo Solidiumin sijoitusjohtaja Hanna Masala. Päätöksiä Talvivaaran kohdalla tehdään yksi kerrallaan. Masalan mukaan mitään avointa piikkiä ei ole. - Jos rahoitustarpeita ja pyyntöjä ilmenee, niin otamme niihin kantaa yksi kerrallaan.

Ongelmat ylijäämävesien kanssa jatkuvat Kaivosalueella on varastoituna nyt kuusi miljoonaa kuutiota ylijäämävesiä, joista osa kipsisakka-altailla. Jos Talvivaara ei pysty täyttämään ympäristöluvan ehtoja voi niskaan tulla uhkasakko. Pitäisikö oppimateriaaleja jakaa? Opettajien keskuudessa on virinnyt vilkas keskustelu siitä, pitäisikö itse tuotetut opetusmateriaalit viedä avoimesti verkkoon. Avoimuutta puolustetaan sillä, että avoin jako parantaisi kaikkien mahdollisuutta päästä käsiksi hyviin aineistoihin ja ideoihin.

Aineistot myös saattaisivat kehittyä liikkuessaan opettajalta toiselle. Opettajat tekevät opetuksensa tueksi muun muassa luentorunkoja, videoita ja diaesityksiä. Vastustajat puolestaan ihmettelevät, minne on unohtunut ajatus opettajien tekijänoikeuksista. Vaikka jakaminen perustuisikin vapaaehtoisuuteen, voi se OAJ:n mukaan ennen pitkää johtaa käytäntöön, että kaikkien opettajien pitäisi jakaa materiaaliaan avoimesti ja ilmaiseksi. Mitä mieltä sinä olet, pitäisikö opettajien tuottama materiaali olla avoimesti verkossa, jossa kaikki voisivat sitä käyttää tai tarkastella? Lue lisää aiheesta Anne Ronkaan tai Vesa Linja-Ahon blogeista. Talousuutiset | Taloussanomat. Helsingin Sanomat.

Kainuun Sanomat. Ylä-Kainuu.