11.8. Ammatillisen koulutuksen reformista kehittämisohjelma ja sääntelyn purkamista. Ammatillisen koulutuksen reformista kehittämisohjelma ja sääntelyn purkamista Puolet suomalaisesta työvoimasta on saanut ammatillisen koulutuksen.
Nykyisin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta puolet suuntautuu työikäisille aikuisille. Vahva ammatillinen koulutus on työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä. Merkittävä osa ammatillisesta koulutuksesta on suunnattu työnantajien tarpeisiin henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin tueksi. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää välttämättömänä, että näin on jatkossakin. Elinkeino- ja työelämän tarpeisiin vastaamisen rinnalla ammatillisella koulutuksella on vahva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tehtävä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nykyisten ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tilalle tulee uusi palvelukokonaisuus, jota opiskelijan ikä tai asema työmarkkinoilla ei enää määritä. Normeista tulosohjaukseen. 6.8. ”Uusi ammatillisen koulutuksen laki voimaan vasta 2018”, ministeri Grahn–Laasonen pahoitteli Jyväskylässä - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.
Ministeri Sanni Grahn–Laasonen tervehti ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajia Jyväskylässä.
Ministeri innostu koulutuksen toteuttajia, asian omistajia, päätetyn ammatillisen koulutuksen reformin valmisteluun. Ministeri toivoi paikalla olleelta selkeää listaa toiveista, ideoista ja ehdotuksista. Sanni Grahn-Laasonen totesi, että ammatillisen koulutuksen seuraavan kahden vuoden yhteensä 270 miljoonan säästöt ovat totta. Tavoite kehittää samaan aikaan uudenlaista ammatillista koulutusta vaatii myös tästä syystä uuden lain. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. ”Tämän hetken aikataulun mukaan uusi ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna 2018”, ministeri pahoitteli.
6.8. AMKE, SAJO ja Aikuiskoulutuksen johtajat kokoontuvat Jyväskylässä - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. -Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti nykyiset ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus ja ammatillinen työvoimakoulutus kaikki katoavat, arvioi AMKE:n toimitusjohtaja Petri Lempinen.
Niiden tilalle pitää rakentaa uusi koulutustarjonta, joka selviytyy pienemmällä julkisella rahoituksella. Kaiken perustana tulevat olemaan osaamisperusteiset tutkinnot sekä opiskeleminen ja oppimisen arviointi työpaikoilla. -Tulevaisuudessa meillä voi olla yksi tapa osaamisen näyttämiseen ja arvioimiseen, joka palvelee kaikkia opiskelijoita. Koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen byrokratiaa tullaan purkamaan osana Sipilän hallituksen talkoita sääntelyn purkamiseksi. Tutkintoihin tarvitaan joustavuutta, jotta työelämän tarpeisiin voidaan vastata nopeasti.
5.8. Tammilehto ammatillisen koulutuksen ylijohtajana - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Kuva: Markus Pentikäinen Mika Tammilehto toimii ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajana opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Hän jatkaa yksikön johtajan työtään aiempaa suuremmissa saappaissa. Ministeriön sisällä ammatillinen koulutus on nyt oma osasto yleissivistävän ja korkeakoulutuksen rinnalla. Uuden osaston tehtäviin kuuluu koko ammatillinen koulutus valmistavista koulutuksista aikuiskoulutukseen. 3.7. AMKE Lempinen Ilman tavoitetta reformi jää rahoituksen leikkaamiseksi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoitus on vahvistaa koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
Kuulostaa hyvältä, sillä puolella suomalaisesta työvoimasta on ammatillinen koulutus. Valitettavasti reformin sisällöstä on vähän muuta tietoa kuin roisit rahoituksen leikkaukset. Ammatillisen koulutuksen reformi tarvitsee tavoitteen, muuten siitä tulee vain säästöpäätösten välikappale. Vaalikaudella 2007–2011 Suomi toteutti yliopistouudistuksen, jonka tavoitteena oli parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yliopistojen haluttiin reagoivan paremmin toimintaympäristön muutoksiin ja vahvistavan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Uudistuksen valmistelu alkoi jo edellisen hallituksen aikana vuoden 2005 lopulla, kun opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti useita selvityksiä yliopistolaitoksen uudistamiseksi. OECD julkaisi toukokuussa 2010 analyysin yhteiskunnallisen uudistuksen menestystekijöistä.
25.6. AMKE: Terveiset Riiasta - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Julkaistu 24.6.2015 Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ministerit kokoontuivat Riiassa juhannussunnuntaina ja maanantaina.
Ministerien yhteisen tahdonilmauksen, ns. Riga Declaration, kärjet kokouksesta ovat vapaasti käännettynä seuraavat: 1) Työpaikalla tapahtuva oppiminen kaikissa muodoissaan, erityisesti oppisopimustyyppisessä koulutuksessa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on elintärkeää vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, vahvistaa erinomaisuutta ja innovointia, siirtyä osaamisperusteisuuteen ja käyttää yhteisesti sovittuja eurooppalaisia työkaluja ja periaatteita ammatillisessa koulutuksessa.
Ministerikokouksen keskusteluissa erityisesti oppisopimuskoulutus nousi kovasti esiin, erityisesti saksalaistyyppisesti toteutettu oppisopimuskoulutus. Itse pidän nuorisotakuun toteuttamista oppisopimuksen avulla kovin vaikeana, ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli täällä Suomessa osana nuorisotakuuta. 22.6. AMKE: EU:n opetusministerit haluavat lisää oppimista työpaikoille - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen ovat kärkilinjauksia EU.n opetusministereiden Riian kokouksesta 22.6.2015.
Suomea kokouksessa edusti ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Riian päätöslauselmissa ministerit korostavat, että kaikilla on oltavat pääsy tutkintoon johtavaan koulutukseen, joka tuottaa työelämän edellyttämää osaamista ja elinikäisen oppimisen taitoja. EU:n lisäksi OECD on korostanut tuoreessa Skills Outlook raportissa perustaitojen merkitystä työllistymiselle. Koulutuksen keinoja tarvitaan, sillä EU-maissa on yli 5 miljoonaa nuorta työtöntä.
Nuoret ovat kolme kertaa todennäköisemmin työttömänä kuin aikuiset. EU:n linjaukset ovat samansuuntaiset kuin Suomen tuore hallitusohjelma, mutta Suomessa koulutukseen kohdistuu merkittäviä rahoituksen leikkauksia. Julistuksista vaikuttavuuteen. 9.6. Kalvot Ammatillisen koulutuksen reformi hallitusohjelmassa koulutuksen järje… 9.6. Lempinen Amke: Seinistä säästämällä lopetetaan ammattioppilaitokset - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Ammatillisen koulutuksen rahoitus supistuu 22 % vuosina 2014–2018.
Edellisten ja uuden hallituksen päättämien leikkausten yhteisvaikutus on 440 miljoonaa euroa. Lisäksi vähenevä työvoimakoulutus heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. ”Seinistä säästämällä” edessä on luopuminen kaikista ammatillisen koulutuksen tiloista, sillä rahoitus vähenee enemmän kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjät maksavat tiloista ja laitteista. Vaihtoehtoisesti vuonna 2017 voimaantuleva 190 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa 1000 henkilötyövuotta, 19 000 opiskelijapaikkaa ammattiopistoissa tai koko oppisopimuskoulutuksen lakkauttamista Suomesta. 9.6. Amke: OKM kansliapäällikkö: Anita Lehikoinen: Säästöjen on tarkoitettava rakenteellisia uudistuksia - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan hallituksen asettama aikataulu säästöjen toteuttamisessa pitää ja säästöt tulevat voimaan 2017.
Koska hallitusohjelman kirjausten mukaisesti opiskelijapaikkojen määrään ei kosketa, kohdistuvat säästöt todennäköisemmin ensimmäisessä vaiheessa yksikköhintaan. Tervehdyttävät toimenpiteet onkin kentällä aloitettava heti, Lehikoinen hoputti. Anita Lehikoinen kuitenkin korosti, että säästöjen lisäksi ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä, todellinen reformi. Rakenteellisesti keskeinen on yhden putken ohjaus- ja rahoitusmalli.
Keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, jatkuu nyt ministeriössä. Järjestämislupien pakkohakua koulutuksen järjestäjille ei ole tulossa, joten kannustaminen kehittämiseen tapahtuu sekä rahojen vähyyden että rahoitusmallin kautta. 8.6. Amke Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on käynnistettävä heti - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää heti kesällä 2015 ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.
Ammatilliseen koulutuksen kohdistuu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. AMKE ry esittää, että vuoden 2017 leikkauksia jaksotettaisiin pidemmälle ajalle hallitsemattomien henkilöstö- ja toimitilavähennysten estämiseksi.
Vaikuttavuutta toimintatapojen uudistamisesta Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätietoja. 1.6. Mietteitä hallitusohjelman jälkeisessä Suomessa - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Vaalilupausten vastaisesti koulutukseen, erityisesti toiselle asteelle tulee isoja leikkauksia.
Sitä osattiin odottaa. Hyvänä pidän linjausta, jossa nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta tarkastellaan kokonaisuutena OKM:n alaisuudessa. Toivon, että synergiaedut pystytään hyödyntämään ja käyttämään vähenevä raha tehokkaasti. Toki aikuisille ja nuorille tulee tarjota koulutusta omista lähtökohdistaan. Kun resurssit vähenevät, on entistä tarkemmin mietittävä mihin ne käytetään ja onko nykytilanteessa korjattavaa.
Maakunnissa hyvin alkanutta pohdintaa toisen asteen kokonaisuuden toteuttamisesta tulevina vuosina on jatkettava. Tutkinnot ajan tasalle - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Miten ammatilliset tutkinnot vastaavat parhaalla tavalla työelämän muutoksiin? Tätä pohtii opetus- ja kulttuuriministeriön huhtikuussa asettama ammatillisen tutkintorakenteen uudistamisen ohjausryhmä. Koulutuksen järjestäjiä ryhmässä edustavat Eero Pentti Oulun Aikuiskoulutuskeskuksesta ja Petri Lempinen AMKEsta. Toukokuun lopulla julkistettu hallitusohjelma asetti ammatillisen koulutuksen kehittämiselle uusia tavoitteita, joita ei ollut tiedossa työryhmän toimeksiantoa laadittaessa.
Nyt Ville Heinosen (OKM) johtama ryhmä kaataa osaltaan aikuisten ja nuorten ammatillisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Hallitusohjelman mukaisesti ammatilliselle koulutukselle valmistellaan yksi yhteinen ohjaus- ja säätelyjärjestelmä. Mikä on työelämän tarve, johon vastataan? Työn tekeminen ja organisointi muuttuvat. Uudet teknologiat vievät kehitystä eteenpäin asettaen myös uusia vaatimuksia työn tekniselle osaamiselle. Ammattitaito on enemmän kuin teknistä osaamista Tutkintojen kysyntä vaihtelee.