background preloader

2015 hallitusohjelma ja mitä sen jälkeen tapahtuikaan..

Facebook Twitter

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen: Ammatillisen koulutuksen vastattava työelämän muutokseen. - Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa katoavien työpaikkojen tilalle on saatava syntymään uusia.

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen: Ammatillisen koulutuksen vastattava työelämän muutokseen

Uudet työpaikat eivät synny pitämällä kiinni nykyisistä rakenteista, vaan koulutusta on uudistettava. Osaaminen ja laadukas koulutus ovat parhaita valtteja kansainvälisessä kilpailussa, ministeri totesi. Osaaminen-ja-koulutus-040915. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta. Hallitus esitteli muutosohjelmansa pääkohdat. Hallitus linjasi maanantaina 31. elokuuta kärkihankkeidensa aikataulua, toimenpiteitä ja rahoitusta.

Hallitus esitteli muutosohjelmansa pääkohdat

Pääministeri Juha Sipilän hallitus haluaa muutosta ja uudistumista viidellä painopistealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä uudet toimintatavat (digitalisaatio, kokeilut ja normien purku). Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa alue- ja keskushallintoa. Muutosohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella, josta miljardi suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016–2018. Panostukset kohdistetaan painopistealueittain seuraavasti: Talousarvioesitys 2016 OKM.

Hallitusohjelma liitteineen

1.7. OKM:n työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeita. 25.6.2015 Valtioneuvoston yleisistunto: Henkilökohtaistamisasetus. Valtioneuvosto nimitti oikeustieteen lisensiaatti Seppo Kolehmaisen Poliisihallituksen poliisiylijohtajan virkaan 1.8.2015-31.7.2020.

25.6.2015 Valtioneuvoston yleisistunto: Henkilökohtaistamisasetus

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille. Valtioneuvosto antoi 25.6.2015 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (HE 11/2015 vp) eduskunnalle laeiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksellä pannaan täytäntöön niin sanottuun avoimuusdirektiiviin (2004/109/EY) tehdyt muutokset (2013/50/EU) sekä tähän liittyen kehittää rahoitusmarkkinoiden toimintaa Suomessa. Avoimuusdirektiivi koskee pörssiyhtiöitä ja muita liikkeeseenlaskijoita, joiden säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on Suomi sekä niiden osakkeenomistajia. Hallituksen esitys (HE 12/2015 vp) eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta.

OKM

YHTEENVETOA - Google Docs. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry AMKE. Kuntaliitto. SAK. OAJ ja AKAVA. 30.6. JHL:n Niemi-Laine: Työelämälähtöinen aikuiskoulutus lakkautusuhan alla. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine pitää aikomuksia yhdistää nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus tarkoitushakuisena aikuiskoulutuksen alasajona. - Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puhuu yhdistämisestä – voihan ajatuksen aikuiskoulutuksen lakkauttamisesta pukea tuollakin tavalla kauniisiin sanoihin, Niemi-Laine toteaa.

30.6. JHL:n Niemi-Laine: Työelämälähtöinen aikuiskoulutus lakkautusuhan alla

JHL:n toimialajohtaja pohtii, että onko hallitusohjelman tavoittelema ammatillisen koulutuksen reformi oikeilla jäljillä vai siirrytäänkö pari piirua menneisyyteen. - Leikkauksia halutaan nyt tehdä rivakasti, tavoitteena nopeat vaikutukset. Mutta onko loppuun asti mietitty, mitä ollaan tekemässä, jos yhdistetään samalle koulun penkille 16-vuotias ja vaikkapa kolmekymppinen, jo työelämän kokemusta omaava, ammattitutkinnon tai jopa useammankin suorittanut henkilö, joka tarvitsisi ennemminkin taitojen täydentämistä kuin perusopintoja, Niemi-Laine mietiskelee.

22.6. STTK: Ikääntyvät pulassa työmarkkinoilla – koulutusta tarvitaan - STTK. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n julkaisemassa tutkimuksessa ”Ammattirakenteet murtuvat- mihin työntekijät päätyvät ja miksi?”

22.6. STTK: Ikääntyvät pulassa työmarkkinoilla – koulutusta tarvitaan - STTK

On seurattu vuonna 1995 kuudessa supistuvassa ammattiryhmässä toimivien työuria vuoteen 2009 saakka. – Tulokset ovat hälyttäviä, eikä tutkimuksen antama yleiskuva ole rohkaiseva. Supistuvista ammateista liian iso joukko työntekijöitä siirtyy työllisten ulkopuolelle, eikä uuteen ammattiin, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio arvioi. Rakennemuutoksesta johtuvat ammattirakenteen muutokset näyttäisivät kohtelevan kaikkein rajuimmin iäkkäämpiä työntekijöitä.

Helsingin seudun kauppakamari

4.9. hs kommentoi digiloikkaa. Hallitus patistaa opettajat digikoulutukseen – "Koneita ei hyödynnetä tarpeeksi"

4.9. hs kommentoi digiloikkaa

10.8. Koulutuskeskus Salpaus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut - Koulutuskeskus Salpaus. Sivun sisältö.

10.8. Koulutuskeskus Salpaus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut - Koulutuskeskus Salpaus

10.8. Ammatillinen koulutus uudistuu merkittävästi – ”Keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen” Tällä viikolla noin 150.000 opiskelijaa aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen uudistunein tavoittein ja säädöksin.

10.8. Ammatillinen koulutus uudistuu merkittävästi – ”Keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen”

Heistä noin 40.000 on uusia opiskelijoita. Koulutuksen osaamislähtöisyyttä, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyysosaamistavoitteita on vahvistettu. ”Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja uudet sisällöt tulivat voimaan elokuun alusta. Ammatillisen koulutuksen tarkoitukseksi lisättiin yrittäjyyden edistäminen, ja sen keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen”, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu. 23.7. Pekka Lampelto: raportti ammatillisen koulutuksen tehokkuudesta ja Visio Suomen ammatilliselle koulutukselle. Kirjoitan tällä hetkellä AMKE ry:ssä opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa selvitysraporttia ammatilliselle koulutukselle, jonka keskeisenä teemana on ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäinen ja ulkoinen tehokkuus.

23.7. Pekka Lampelto: raportti ammatillisen koulutuksen tehokkuudesta ja Visio Suomen ammatilliselle koulutukselle

Olen ajatellut kirjoittaa johtopäätöksiin visio-osuuden Suomen ammatilliselle koulutukselle. Varmaa ei ole vielä, saako tämä jäädä raporttiin, mutta korjauksia ja ideoita otetaan vastaan tämän hetkiseen versioon. Ammatillinen koulutus on toiseksi suurin osa Suomen koulutusjärjestelmää heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli 314 000 suomalaista nuorta ja aikuista vuonna 2013. Opiskelijoista 171 000 opiskeli nuorille suunnatussa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 67000 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 75 000 ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot).

Visio Suomen ammatilliselle koulutukselle. 21.7. Tammilehto kommentoi Ammattikoulu uusiksi? ”2 + 1” Ammattikoulutukseen kaavailluista 190 miljoonan euron säästöistä ei selvitä täysin kolhuitta, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisesta koulutuksesta vastaavan yksikön johtaja Mika Tammilehto.

21.7. Tammilehto kommentoi Ammattikoulu uusiksi? ”2 + 1”

Uuden Suomen haastattelussa Tammilehto kertoo, ettei ammattikoulututkinnon leikkaamista kaksivuotiseksi suunnitella. Kevään hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan ammattikoulun muuttamisesta kaksivuotiseksi keskusteltiin, mutta lopulta se hylättiin. Huhut leikkauksista jäivät kuitenkin elämään. Tammilehto uskoo, että kyse on väärinkäsityksestä. – Keskustelussa saattoi mennä hieman sekaisin yhtäältä tutkintojen aito lyhentäminen, eli että tutkinnon laajuudesta ja vaatimuksista leikattaisiin ja toisaalta se, voidaanko prosessia tehostaa. Käytännössä 2+1-malli tarkoittaa sitä, että vuosi ammattikoulusta suoritettaisiin oppisopimuksena työssä ja Tammilehto kertoo, että mallia selvitetään ja jatkokehitetään ministeriössä. 5.7. Arviointi: Oppisopimusmallista ei löydy säästökohteita, vaikka hallitus haluaa leikata siitä miljoonia. Oppisopimuskoulutuksessa ei ole osa-alueita, jotka voitaisiin pudottaa kokonaan pois. Näin kertoo Helsingin yliopiston arviointi, jonka on tilannut opetus- ja kulttuuriministreriö. - Tavoite oli etsiä rahareikiä, joita voisi paikata.

Arvioinnissa ei kuitenkaan löytynyt mitään, mitä ei kannattaisi rahoittaa, kertoo erikoistutkija Arja Haapakorpi. Toukokuussa julkistetussa hallitusohjelmassa mainitaan liki 20 miljoonan euron leikkaus oppisopimuskoulutukseen. Haapakorpi muistuttaa, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkeen ammatilliseen koulutukseen, ja toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistus ei ole vielä valmis. Arvioinnin mukaan oppisopimuskoulutus on yhteiskunnalle edullisempaa kuin oppilaitosmuotoinen koulutus, mutta koulutusten tehokkuudessa ei ole juurikaan eroja. Oppilaitokset palvelevat enemmän nuoria, kun oppisopimuskoulutus suosii varttuneempaa ja kokeneempaa ihmisryhmää. 3.7. YLE: Elinkeinopolitiikka jyrää sivistyksen, tieteentekijäliitto sanoo opetusministeriön koulutuslinjauksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys 2020-luvun koulutustarpeesta perustuu ennustukseen siitä, millä aloilla työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan.

Toisaalta on tehty poliittinen arvovalinta aloista, jotka nähdään kehittämisen arvoisiksi maamme tulevaisuuden kannalta. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan, Petri Koikkalaisen, mukaan kulttuuri ja humanismi eivät selvästikään kuulu esityksen tekijöiden mukaan kehittämisen arvoisiin aloihin. – OKM:n linjaus on elinkeinolähtöinen enemmän kuin sivistyspoliittinen. Linjauksessa on vahvoja viittauksia pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan. Merkittävimmät panostukset tehdään insinööritieteisiin, Koikkalainen sanoo.

2.7. YLE: Kulttuurialan koulutus vähenee rajusti – tekniikkaan ja liikenteeseen lisää tutkintoja. Opetus-ja kulttuuriministeriö on ahkeroinut parhaimpaan loma-aikaan esityksen 2020-luvun koulutustarpeista. Esityksessä linjataan sekä koulutusasteiden että koulutusalojen tulevaisuudennäkymiä. Koulutusaloista eniten leikkuri puree kulttuuriin. Kulttuurialan tutkintoja on vuosina 2011-2013 ollut keskimäärin 5 761 kappaletta. OKM:n esityksen mukaan alan tutkintotarve vähenee ensi vuosikymmenellä 3 630:een. Viime vuosia vähemmän tutkintoja tullaan esityksen mukaan lähitulevaisuudessa tarvitsemaan myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa. 1.7. Opetusministeri Ammattikouluissa tehottomuutta – Tulossa historiallinen uudistus.

STT, Toni Peltonen Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ajaa uudistuksia sekä korkeakouluihin että ammattikouluihin.Päällekkäisyyksiä karsimalla sekä hallintoa virtaviivaistamalla hallitus hakee noin 600 miljoonan euron säästöjä koulutusmenoihin vuoteen 2020 mennessä.Kesän aikana hallitus viilaa toimitussuunnitelmaansa, jossa määritellään käytännössä säästöjen kohteita ja keinoja.- Tärkeintä on, miten hallitusohjelman kirjaukset tulevat lihaksi. Ei pelkkää juustohöylää, vaan uudistuksia, ministeri painottaa.Hallitusohjelmassa korkeakouluihin kohdistuvat 75 miljoonan euron säästöt. Ammattikouluihin mullistus. 1.7. Antti Rinne (SDP): Koulutusleikkaukset hyydyttävät tulevan kasvun. Antti Rinne Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys koulutuksen merkityksestä. 26.6.Lempinen: Ammatillista koulutusta kuritetaan: aloituspaikkoja vähennetään, vastuu siirtyy työpaikoille.

26.6. Amken Lempinen Leikkaukset iskemässä pieniin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. 26.6. MTV: Opetusministeri Keskisuomalaisessa: Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistetään. 15.6. Lisäsäästöjä? Sasky alkaa kasata 900 000 euron säästöpakettia. 3.6. ammatillista koulutusta kahdessa vuodessa? Ammattikoulua saatetaan käydä jatkossa kahdessa vuorossa. Grahn-Laasonen: Koulutuksessa vara tiivistää. Lukiot säästyvät tällä erää leikkurilta, ja lukiomenestyksen painoarvo korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on kasvussa. 29.5. Ammattikouluille kovat säästöt HS. Ammattikouluille kovat säästöt Ammattikouluilla on edessään kovat säästöt, mutta lukiot välttyvät niiltä. Edellisen hallituksen sorvaama ja eduskunnassa loppumetreillä kaatunut 260 miljoonan euron säästöohjelma olisi osin koskenut myös lukioita. Uuden hallitusohjelman mukaan ammatilliselta koulutukselta leikataan yhteensä liki 250 miljoonaa euroa.