background preloader

2015 hallitusohjelma ja mitä sen jälkeen tapahtuikaan..

Facebook Twitter

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen: Ammatillisen koulutuksen vastattava työelämän muutokseen. - Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa katoavien työpaikkojen tilalle on saatava syntymään uusia. Uudet työpaikat eivät synny pitämällä kiinni nykyisistä rakenteista, vaan koulutusta on uudistettava. Osaaminen ja laadukas koulutus ovat parhaita valtteja kansainvälisessä kilpailussa, ministeri totesi. - Ammatillisen koulutuksen rahoitusta, rakenteita ja toimintaa uudistetaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta poistetaan raja-aidat. Ministerin mukaan norminpurkutalkoot aloitetaan myös ammatillisessa koulutuksessa. -Annamme kentälle lisää vapautta suunnitella ja toteuttaa opetusta, jotta siitä saadaan entistäkin työelämälähtöisempää ja parempaa.

Ministerin mukaan ammatillisen koulutuksen pitää vastata nykyistä nopeammin työelämän ja yritysten tarpeisiin. - Olemme perinteisesti ajatelleet, että työelämässä tarvittavalle uudelle osaamiselle pitää luoda aina uusi tutkinto. . - Uuden tutkinnon perusteiden valmistelu voi kestää jopa viisi vuotta. Osaaminen-ja-koulutus-040915. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta. -Suomalainen koulutus on tasoltaan maailman huippuluokkaa. Jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään omista lähtökohdista perhetaustasta riippumatta. Tästä me haluamme pitää kiinni. Kärkihankkeiden tavoitteena on tehdä Suomesta koulutuksen kärkimaa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. 300 miljoonan kasvupanos sivistykseen ja tutkimukseen vauhdittaa pysyvää muutosta koulutuskenttäämme, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. - Kansallisesta panostuksesta tutkimukseen ja innovaatioihin on saatava aikaan enemmän uutta liiketoimintaa ja kasvua.

Peruskoulun uudistamisella vauhditetaan uutta oppimista ja liikkuvaa elämäntapaa Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Kärkihanke tuo tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Lisätietoja: Hallitus esitteli muutosohjelmansa pääkohdat. Hallitus linjasi maanantaina 31. elokuuta kärkihankkeidensa aikataulua, toimenpiteitä ja rahoitusta. Pääministeri Juha Sipilän hallitus haluaa muutosta ja uudistumista viidellä painopistealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä uudet toimintatavat (digitalisaatio, kokeilut ja normien purku).

Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa alue- ja keskushallintoa. Muutosohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella, josta miljardi suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016–2018. Panostukset kohdistetaan painopistealueittain seuraavasti: Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa Toimintatavat 100 milj. euroa. Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa. Talousarvioesitys 2016 OKM.

Hallitusohjelma liitteineen

1.7. OKM:n työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeita. Nuorille suunnatun koulutuksen tutkintotarve kasvaa työryhmän esityksen mukaan 2020-luvulla yliopistokoulutuksessa ja vähenee ammattikorkeakoulutuksessa sekä myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkintotarve kasvaa eniten tekniikan ja liikenteen koulutuksessa. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle ja luonnonvara- ja ympäristöalalle tarvitaan pieni lisäys tutkintotuotokseen. Viime vuosia vähemmän tutkintoja tarvitaan kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksesta. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintomäärien lisäämistä ja joustavuuden lisäämistä tutkintojen suorittamisessa. Ammattikorkeakoulujen 2020-luvun tutkintotarve vastaa edellisen hallituksen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkausten tasoa ja niistä seuraavaa tutkintotuotoksen määrää.

Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. 25.6.2015 Valtioneuvoston yleisistunto: Henkilökohtaistamisasetus. Valtioneuvosto nimitti oikeustieteen lisensiaatti Seppo Kolehmaisen Poliisihallituksen poliisiylijohtajan virkaan 1.8.2015-31.7.2020. Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille. Valtioneuvosto antoi 25.6.2015 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (HE 11/2015 vp) eduskunnalle laeiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksellä pannaan täytäntöön niin sanottuun avoimuusdirektiiviin (2004/109/EY) tehdyt muutokset (2013/50/EU) sekä tähän liittyen kehittää rahoitusmarkkinoiden toimintaa Suomessa. Avoimuusdirektiivi koskee pörssiyhtiöitä ja muita liikkeeseenlaskijoita, joiden säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on Suomi sekä niiden osakkeenomistajia. Hallituksen esitys (HE 12/2015 vp) eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta. Valtioneuvosto antoi 25.6.2015 seuraavat asetukset:

OKM

YHTEENVETOA - Google Docs. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry AMKE. Kuntaliitto. SAK. OAJ ja AKAVA. 30.6. JHL:n Niemi-Laine: Työelämälähtöinen aikuiskoulutus lakkautusuhan alla | JHL. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine pitää aikomuksia yhdistää nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus tarkoitushakuisena aikuiskoulutuksen alasajona. - Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puhuu yhdistämisestä – voihan ajatuksen aikuiskoulutuksen lakkauttamisesta pukea tuollakin tavalla kauniisiin sanoihin, Niemi-Laine toteaa.

JHL:n toimialajohtaja pohtii, että onko hallitusohjelman tavoittelema ammatillisen koulutuksen reformi oikeilla jäljillä vai siirrytäänkö pari piirua menneisyyteen. - Leikkauksia halutaan nyt tehdä rivakasti, tavoitteena nopeat vaikutukset. Mutta onko loppuun asti mietitty, mitä ollaan tekemässä, jos yhdistetään samalle koulun penkille 16-vuotias ja vaikkapa kolmekymppinen, jo työelämän kokemusta omaava, ammattitutkinnon tai jopa useammankin suorittanut henkilö, joka tarvitsisi ennemminkin taitojen täydentämistä kuin perusopintoja, Niemi-Laine mietiskelee.

22.6. STTK: Ikääntyvät pulassa työmarkkinoilla – koulutusta tarvitaan - STTK. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n julkaisemassa tutkimuksessa ”Ammattirakenteet murtuvat- mihin työntekijät päätyvät ja miksi?” On seurattu vuonna 1995 kuudessa supistuvassa ammattiryhmässä toimivien työuria vuoteen 2009 saakka. – Tulokset ovat hälyttäviä, eikä tutkimuksen antama yleiskuva ole rohkaiseva. Supistuvista ammateista liian iso joukko työntekijöitä siirtyy työllisten ulkopuolelle, eikä uuteen ammattiin, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio arvioi. Rakennemuutoksesta johtuvat ammattirakenteen muutokset näyttäisivät kohtelevan kaikkein rajuimmin iäkkäämpiä työntekijöitä. . – Tutkimuksen perusteella ammatilla on keskeinen merkitys tulevalle työmarkkina-asemalle. Mitä nuorempi ja koulutetumpi, sitä paremmin supistuvassa ammattiryhmässä toiminut henkilö on onnistunut sopeutumaan työmarkkinoiden muutokseen tutkitulla lähes 15 vuoden ajanjaksolla. – Julkisessa keskustelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomioita ammatti- ja tehtävärakenteissa tapahtuviin muutoksiin.

Helsingin seudun kauppakamari

4.9. hs kommentoi digiloikkaa. Hallitus patistaa opettajat digikoulutukseen – "Koneita ei hyödynnetä tarpeeksi" Hallitus lisää merkittävästi opettajien digitaitojen koulutusta. Koulutusta lisätään sekä opettajakoulutuksessa että nykyisten opettajien täsmäkoulutuksella. Päämäärä on, että kaikilla opettajilla olisi nykyaikana vaadittavat digivalmiudet. "Suomen koulut ovat tietoteknisesti maailman huipputasoa, mutta koneita ei hyödynnetä tarpeeksi", sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).

Hallitus aikoo perustaa myös kokeilukeskuksia, joissa kehitettään parhaita oppimiskäytäntöjä. Asia kävi ilmi, kun opetus- ja kulttuuriministeri Laasonen kertoi tänään perjantaina tiedotustilaisuudessa tarkemmin hänen vastuulla olevien kärkihankkeiden etenemisestä. Digitaalisuuteen ja uuteen oppimiseen hallitus varaa rahaa 90 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin koulutusta ja iltapäiväkerhoja lisätään peruskoulussa kymmenellä miljoonalla eurolla. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen luodaan uusi koulutussopimus. 10.8. Koulutuskeskus Salpaus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut - Koulutuskeskus Salpaus. Sivun sisältö ​Koulutuskeskus Salpauksessa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Yhtymähallitus päätti asiasta maanantaina 10.8.

Suomen hallitusohjelmassa kohdistuu ammatillisen koulutuksen rahoitukseen merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät koulutuksenjärjestäjiltä toimenpiteitä tulevina vuosina. Salpauksen yhteistoimintaneuvotteluiden tavoitteena on suunnitella valmistautumista toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 - 2018 edellyttämiin toimenpiteisiin sekä käsitellä muita neuvotteluja edellyttäviä suunnitelmia ja niistä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävinä ovat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin /Koulutuskeskus Salpauksen kaikki toiminnot. Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää lähes 12 milj. euron kulujen karsintaa vuosina 2016 - 2018. Yhteistoimintaneuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen syyskuun loppuun mennessä. Lisätietoja. 10.8. Ammatillinen koulutus uudistuu merkittävästi – ”Keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen” | Talotekniikka-lehti. Tällä viikolla noin 150.000 opiskelijaa aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen uudistunein tavoittein ja säädöksin. Heistä noin 40.000 on uusia opiskelijoita. Koulutuksen osaamislähtöisyyttä, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyysosaamistavoitteita on vahvistettu. ”Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja uudet sisällöt tulivat voimaan elokuun alusta.

Ammatillisen koulutuksen tarkoitukseksi lisättiin yrittäjyyden edistäminen, ja sen keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen”, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu. Kaikille opiskelijoille pakollisena uutena opintokokonaisuutena on Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. ”Työelämäosaamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät opinnot ovat voimakkaasti toiminnallisuuteen perustuvia. ”Lisäksi Suomen Yrittäjät on käynnistänyt laajan opettajien yrittäjyysosaamista kehittävän täydennyskoulutushankkeen lääkintöneuvos Sakari Alhopuron miljoonalahjoituksen turvin”, hän jatkaa.

23.7. Pekka Lampelto: raportti ammatillisen koulutuksen tehokkuudesta ja Visio Suomen ammatilliselle koulutukselle. Kirjoitan tällä hetkellä AMKE ry:ssä opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa selvitysraporttia ammatilliselle koulutukselle, jonka keskeisenä teemana on ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäinen ja ulkoinen tehokkuus. Olen ajatellut kirjoittaa johtopäätöksiin visio-osuuden Suomen ammatilliselle koulutukselle. Varmaa ei ole vielä, saako tämä jäädä raporttiin, mutta korjauksia ja ideoita otetaan vastaan tämän hetkiseen versioon.

Ammatillinen koulutus on toiseksi suurin osa Suomen koulutusjärjestelmää heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli 314 000 suomalaista nuorta ja aikuista vuonna 2013. Opiskelijoista 171 000 opiskeli nuorille suunnatussa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 67000 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 75 000 ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Tutkintoja suoritettiin yhteensä 70 000. Visio Suomen ammatilliselle koulutukselle. 21.7. Tammilehto kommentoi Ammattikoulu uusiksi? ”2 + 1” Ammattikoulutukseen kaavailluista 190 miljoonan euron säästöistä ei selvitä täysin kolhuitta, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisesta koulutuksesta vastaavan yksikön johtaja Mika Tammilehto. Uuden Suomen haastattelussa Tammilehto kertoo, ettei ammattikoulututkinnon leikkaamista kaksivuotiseksi suunnitella. Kevään hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan ammattikoulun muuttamisesta kaksivuotiseksi keskusteltiin, mutta lopulta se hylättiin.

Huhut leikkauksista jäivät kuitenkin elämään. Tammilehto uskoo, että kyse on väärinkäsityksestä. – Keskustelussa saattoi mennä hieman sekaisin yhtäältä tutkintojen aito lyhentäminen, eli että tutkinnon laajuudesta ja vaatimuksista leikattaisiin ja toisaalta se, voidaanko prosessia tehostaa. Tämä 2+1-malli saattoi mennä sekaisin sen kanssa, onko kyse lyhentämisestä mutta sitä se ei tarkoita, Tammilehto toteaa. – Ylipäätänsä pyritään monipuolistamaan niitä tapoja, joilla ammatillisen tutkinnon voisi suorittaa. 5.7. Arviointi: Oppisopimusmallista ei löydy säästökohteita, vaikka hallitus haluaa leikata siitä miljoonia. Oppisopimuskoulutuksessa ei ole osa-alueita, jotka voitaisiin pudottaa kokonaan pois. Näin kertoo Helsingin yliopiston arviointi, jonka on tilannut opetus- ja kulttuuriministreriö. - Tavoite oli etsiä rahareikiä, joita voisi paikata.

Arvioinnissa ei kuitenkaan löytynyt mitään, mitä ei kannattaisi rahoittaa, kertoo erikoistutkija Arja Haapakorpi. Toukokuussa julkistetussa hallitusohjelmassa mainitaan liki 20 miljoonan euron leikkaus oppisopimuskoulutukseen. Arvioinnin mukaan oppisopimuskoulutus on yhteiskunnalle edullisempaa kuin oppilaitosmuotoinen koulutus, mutta koulutusten tehokkuudessa ei ole juurikaan eroja. Oppilaitokset palvelevat enemmän nuoria, kun oppisopimuskoulutus suosii varttuneempaa ja kokeneempaa ihmisryhmää. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneiden työllisyysaste oli arvioinnissa 92 prosenttia, eli 21 prosenttia oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta valmistuneita enemmän.

Oppisopimusopiskelijoista tutkinnon suorittaa vain 56 prosenttia, mutta edes he eivät päädy työttömiksi. 3.7. YLE: Elinkeinopolitiikka jyrää sivistyksen, tieteentekijäliitto sanoo opetusministeriön koulutuslinjauksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys 2020-luvun koulutustarpeesta perustuu ennustukseen siitä, millä aloilla työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan. Toisaalta on tehty poliittinen arvovalinta aloista, jotka nähdään kehittämisen arvoisiksi maamme tulevaisuuden kannalta.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan, Petri Koikkalaisen, mukaan kulttuuri ja humanismi eivät selvästikään kuulu esityksen tekijöiden mukaan kehittämisen arvoisiin aloihin. – OKM:n linjaus on elinkeinolähtöinen enemmän kuin sivistyspoliittinen. Linjauksessa on vahvoja viittauksia pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan. Merkittävimmät panostukset tehdään insinööritieteisiin, Koikkalainen sanoo.

Insinööri suunnittelee ja ekonomi myy Suomalainen koulutusrakenne on Koikkalaisen mukaan ollut jo pitkään kansainvälisesti poikkeuksellinen sikäli, että se on painottunut voimakkaasti tekniikkaan ja kauppatieteisiin. – On ajateltu varmaan siihen tapaan, että insinööri suunnittelee tuotteen ja ekonomi myy sen maailmalle. 2.7. YLE: Kulttuurialan koulutus vähenee rajusti – tekniikkaan ja liikenteeseen lisää tutkintoja. Opetus-ja kulttuuriministeriö on ahkeroinut parhaimpaan loma-aikaan esityksen 2020-luvun koulutustarpeista.

Esityksessä linjataan sekä koulutusasteiden että koulutusalojen tulevaisuudennäkymiä. Koulutusaloista eniten leikkuri puree kulttuuriin. Kulttuurialan tutkintoja on vuosina 2011-2013 ollut keskimäärin 5 761 kappaletta. OKM:n esityksen mukaan alan tutkintotarve vähenee ensi vuosikymmenellä 3 630:een. Viime vuosia vähemmän tutkintoja tullaan esityksen mukaan lähitulevaisuudessa tarvitsemaan myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa. Lisää tekniikan ja liikenteen koulutusta Tutkintotarve kasvaa eniten tekniikan ja liikenteen koulutuksessa. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle sekä luonnonvara- ja ympäristöalalle tarvitaan esityksen mukaan lisää koulutusta.

Lisäystä yliopistokoulutukseen OKM:n esityksessä ilmaistaan huoli siitä, että Suomi on menettämässä asemansa koulutuksen mallimaana. 1.7. Opetusministeri Ammattikouluissa tehottomuutta – Tulossa historiallinen uudistus. 1.7. Antti Rinne (SDP): Koulutusleikkaukset hyydyttävät tulevan kasvun | Satakunnan Kansa. 26.6.Lempinen: Ammatillista koulutusta kuritetaan: aloituspaikkoja vähennetään, vastuu siirtyy työpaikoille.

26.6. Amken Lempinen Leikkaukset iskemässä pieniin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. 26.6. MTV: Opetusministeri Keskisuomalaisessa: Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistetään. 15.6. Lisäsäästöjä? Sasky alkaa kasata 900 000 euron säästöpakettia | Tyrvään Sanomat. 3.6. ammatillista koulutusta kahdessa vuodessa? Grahn-Laasonen: Koulutuksessa vara tiivistää. 29.5. Ammattikouluille kovat säästöt HS.