Yle: Säteilyturvakeskus varoittaa turhista röntgenkuvista. Ionisoiva säteily. Terveyskirjasto - Duodecim. Voimme kerätä verkkosivustolta käyttäjän päätelaitetta koskevia tietoja evästeiden avulla seuraaviin tarkoituksiin: Palvelun käyttäminen: Evästeet mahdollistavat sujuvamman käyttökokemuksen.
Käyttäjän ei esimerkiksi halutessaan tarvitse syöttää käyttäjätunnuksia ja salasanoja välttämättä uudelleen kirjautuessaan sivustollemme. Palveluiden kehitys: Evästeiden avulla voimme parantaa verkkosivustomme ja sähköisten palveluidemme toimintaa. Saamme esimerkiksi tietoa mitkä ovat sivuston käytetyimmät sivut. Käytämme evästeitä myös verkkosivujen ja sähköisten palveluiden kävijämäärien tilastollisessa seurannassa. Evästeen tallentumisen voi estää muuttamalla selaimen asetuksia. Verkkosivuillamme voi olla linkkejä ja yhteyksiä kolmansien osapuolien verkkosivuille sekä kolmansien ns. yhteisöliitännäisiä kuten Facebookin tai Twitterin painikkeet.
Miksi radioaktiivinen säteily on vaarallista? Radioaktiivinen säteily aiheuttaa jo melko pieninä annoksina erilaisia soluvaurioita.
Muutokset voivat ilmetä heti tai vasta myöhemmin. Sillä, altistuuko kerralla suurelle säteilyannokselle vai pitkällä aikavälillä pienille säteilymäärille, voi olla vaikutusta vamman laatuun, mutta yleensä radioaktiivinen säteily – samoin kuin röntgensäteily – heikentää nopeasti elimistön kykyä toimia normaalisti. Säteilyvaikutus kohdistuu kaikkiin solunosiin. Kun sekä tuman että muiden soluelinten toiminta häiriintyy, normaali solunjakautuminen estyy. Säteilyaltistus tulee nopeasti esiin verenkuvassa: jo muutaman päivän kuluttua altistuksesta valkosolujen määrä vähenee selvästi. Säteilyn terveysvaikutukset - STUK. Ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää.
Soluvaurion kannalta ei ole merkitystä, onko kyseessä luonnonsäteily vai keinotekoinen säteily. Merkitystä on kuitenkin sillä, saako ihminen säteilyannoksen pitkän vai lyhyen ajan kuluessa. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion. Elävään kudokseen imeytynyt säteily käynnistää fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita, jotka aiheuttavat biologisia muutoksia. Gray (Gy) Absorboituneen annoksen mittayksikkö, jolla ilmaistaan, paljonko energiaa ionisoiva säteily luovuttaa kohdeaineeseen. 1 Gy = 1 J/kg. Säteily ja syöpä Säteilyn aiheuttamat terveyshaitat johtuvat solun perimän eli DNA-molekyylin vauriosta. Pienten säteilyannosten aiheuttamaa syöpäriskiä ei käytännössä voi havaita väestössä, koska syöpä on niin tavallinen tauti. Sievert (Sv) Säteilysairaus. Röntgentutkimusten säteilyannoksia - STUK. Stuk c6. Milloin riittää thoraxkuva, milloin tehdään TT.
Thoraxkuvaus on radiologisista tutkimuksista yleisin.
Tulkinnallisesti se on kuitenkin haastava ja menetelmän rajoitukset on hyvä tiedostaa. Keuhkojen ja rintakehän elinten tärkein jatkokuvantamismenetelmä on tietokonetomografia (TT). Sen tekniikka on voimakkaasti kehittyvä ala, ja uudet laiteversiot tarjoavat uusia sovelluksia. Lähettävän lääkärin on hyvä olla perillä menetelmän mahdollisuuksista diagnostiikassa, mutta koska kysymyksessä on sädetutkimus, myös käyttöaiheet tulee pitää selvinä (taulukko 1Taulukko 1.
Keuhkojen alueen TT-tutkimusten aiheita.). Thoraxkuva on edullinen, helppo ja yleensä hyvin saatavilla oleva perustutkimus. Thoraxkuva on kuitenkin summaatiokuva, jossa rintakehän kolmiulotteiset rakenteet on projisoitu kaksiulotteiseen kuvaan. Nykyisillä TT-laitteilla saadaan nopeasti tarkkaa kolmiulotteista kuvaa rintakehän elimistä. Spiraali-TT-kuvauksessa röntgenputki ja detektori pyörivät potilaan ympäri ja kuvauspöytä liikkuu yhtäjaksoisesti kuvauksen aikana. Terveyskirjasto - Duodecim. Radiologisia kuvantamismenetelmiä eli röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksia käytetään diagnoosin tekemiseen ja hoidon tehon tarkkailuun.
Menetelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Niillä pystytään tutkimaan erityyppisiä asioita – esimerkiksi ultraäänitutkimus soveltuu luiden tutkimiseen huonosti, maksan tutkimiseen hyvin. Natiivikuvaus tarkoittaa ilman varjoainetta tehtyä perusröntgentutkimusta. Joissakin tutkimuksissa, esimerkiksi monissa tietokonetomografiatutkimuksissa, käytetään varjoainetta, jotta eri kudokset näkyvät paremmin kuvissa. Röntgensäteilyä käyttävät tutkimukset Natiivi-, tietokonetomografia- ja läpivalaisututkimuksissa kuvan muodostamiseen käytetään röntgensäteilyä. Röntgensäteily läpäisee kehon kudoksia. Säteilyn haitallisuuden vuoksi röntgenkuvausten tarpeellisuus harkitaan erityisen tarkkaan. Alla on esimerkkejä joistakin yleisimmistä tilanteista, jolloin röntgenkuvauksen tarvetta harkitaan.
Nilkkavamma – tarvitaanko röntgenkuvaa? Terveyskirjasto - Duodecim. STUK opastaa oikeutus 2015. Duo91424. Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin. Heljä Oikarinen LT, radiologian erikoislääkäri OYS, Kuvantaminen helja.oikarinen@ppshp.fi Petra Tenkanen-Rautakoski DI, ylitarkastaja Säteilyturvakeskus petra.tenkanen-rautakoski@stuk.fi Säteilyä voidaan käyttää monin tavoin terveyden tutkimiseen ja edistämiseen.
Säteily aiheuttaa pienen tilastollisen lisäriskin yleiseen syöpäsairastuvuuteen. Lasten ja nuorten tutkimusten perusteista tulee olla erityisen tarkka. Jokaisen röntgen- ja isotooppitutkimuksen tarve on harkittava potilaskohtaisesti. Säteilylle altistavan tutkimuksen tulee vaikuttaa potilaan diagnoosiin tai hoidon valintaan. On arvioitu, että jopa 20–50 % säteilytutkimuksista ei olisi tarkoituksenmukaisia (55 Malone J, Guleria R, Craven C ym. Suomessa kuvantamisesta aiheutuu väestölle vähäisempi säteilyaltistus kuin monissa muissa EU-maissa, mutta meilläkin tehdään turhia tutkimuksia. Noudattamalla lähettämissuosituksia voidaan turhia tai vääriä tutkimuksia vähentää.
Remes Jenni. Katsaus sateilyn terveysvaikutukset 8 2009. Hyvaa tietaa sateilysta. 38030431. Säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus, sovellutuksia - ppt lataa. Kirja4 09. Potilaan Lääkärilehti - Raskaana töissä. Raskauden ensimmäinen kolmannes on sikiön kehityksen kannalta herkintä aikaa.
Sen takia ennakkotoimenpiteet ovat tärkeitä raskaudenaikaisten työolojen turvallisuudessa. Työssä altistumisen vähentäminen on kaikkien työntekijöiden terveyden kannalta tärkeää, mutta erityisesti raskaana olevan työaltistuminen on aina pyrittävä minimoimaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on arvioitava mahdollinen työssä tai työoloissa raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle aiheutuva vaara. Jos vaaratekijää ei voida poistaa, on työnantajan pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin työtehtäviin. Työnantajan on ilmoitettava naistyöntekijöille sikiönkehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta ja tarpeellisista varotoimenpiteistä sekä annettava työnopastusta ja koulutusta vaaran torjumiseksi.
Ohessa vaaratekijöitä, jotka työntekijän tulisi ottaa huomioon. Kemialliset tekijät 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.