Koulun kello dikittää - Accenture. Koulumaailman – ja koko yhteiskunnan kannalta polttava kysymys on, miten koulujen digiosaaminen ja -asenteet saadaan muovattua tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.
Lukioiden lisähaasteen ovat vuoden 2016 syksyllä käyttöön tulevat sähköiset ylioppilaskokeet, joihin valmistaudutaan parhaillaan kiihkeästi. Mediassa huomio on kiinnittynyt tietokoneiden hankkimiskustannuksiin. Huolena on ollut myös koulujen ja opettajien it-taitojen riittävyys. Opintie ei näytä tyssäävän tietokoneiden puutteeseen. Esimerkiksi Espoo aikoo hankkia omat tabletit kaikille peruskoulu- ja lukio-opiskelijoilleen, ja helsinkiläisten lukiolaisten on mahdollista saada toimeentulotukea oman kannettavan tietokoneen hankintaan.
Digitalisaatiossa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään välineistä ja niiden käyttötaidoista. Digitalisaatiosta ei syyttä puhuta disruptorina, toimintaa perustavanlaatuisesti muuttavana tekijänä. Teknologia ei korvaa opettajaa vaan on kumppani. Lukiosta ei tulevaisuudessakaan pääse lukematta läpi. Suomen innostavinta oppimista. Helsinki Think Companyn Co-Working tilat oppimisympäristönä Tiimilukio toimii Jyväskylän lukioissa. videolla opiskelijat ja opettajat kertovat, millaista tiimilukion opiskelu on.
Tiimilukio on kokonaisuus, jossa lukion tarjoamia kursseja opiskellaan erilaisia tiimiopiskelumalleja ja –metodeja hyödyntäen. Tiimiopiskelumallissa opiskelijoista muodostetaan tiimejä ja eri oppiaineita integroidaan keskenään. Opettajat toimivat opettajatiiminä. Kirjallisuushistoriaa yksilöllisesti oppien. Tervehdys hyvät lukijat!
Yhdeksännen luokan äidinkielessä ja kirjallisuudessa kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa kirjallisuushistorian opiskelua yksilöllisesti edeten. Mukana kokeilussa on kaksi ryhmää, joista toinen oli mukana myös eTabbi-hankkeessa ( Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on kuitenkin molemmille ryhmille tuttua. Työskentely sisältää sekä itsenäistä työskentelyä että ryhmä- tai parityöskentelyä. Opiskelukokonaisuuteen kuuluu sekä oppikirjojen että netistä löytyvän materiaalin hyödyntämistä. Tietoa haetaan eri lähteistä yksin ja yhdessä. Omasta etenemisestä pidetään päiväkirjaa (liite tekstin lopussa), johon myös kirjataan vastaukset nettimateriaalia koskeviin kysymyksiin. Some oppimisen rajoja rikkomassa. Sosiaalinen media on muun digiteknologian ohella soluttautunut osaksi ihmisten arkea.
Somen käyttö ja sen ymmärtäminen ovat osa nykyajan yleissivistystä. Sosiaalisen median käyttö ei rajoitu pelkästään vapaa-aikaan, vaan sen läsnäolo on luontevaa niin työelämässä kuin kouluissakin. Sosiaalinen media voi parhaimmillaan olla koulussa opetuksen työväline siinä missä erilaiset teknologiset laitteet ja oppikirjatkin. Somen opetuskäyttöä ei ole kuitenkaan tehty helpoksi opettajille. Kun tulevatkaan opetussuunnitelmat eivät näytä tukevan riittävästi somen opetuskäyttöä tai sen ottamisesta mukaan oppimissisältöihin, koulut ja opettajat pähkäilevät asian kanssa omillaan ja ovat riippuvaisia toistensa tuesta. Sketchnotes from #TedXOtaniemiED: Teemu Leinonen. DIGI - Yleisten kirjastojen digitoitu aineisto. Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Onko pojille sijaa peruskoulussa? La klo 07 päivitetty versioTOIMITTAJA Sari Helinin samannimisessä ohjelmassa Yle Radio 1:ssä ensi tiistaina 12.5. klo 10.05-11.00 keskustellaan tunnin verran otsikolla "Onko pojille sijaa koulussa".
Ohjelmassa on tarkoitus käsitellä poikien mahdollisesti hankalampaa asemaa peruskoulumaailmassa, sen syitä, ilmenemismuotoja ja seurauksia. Sain ystävällisen kutsun vieraaksi suoraan lähetykseen Pasilaan. Toiseksi studiovieraaksi tulee erityisopettaja Kirsi Ihalainen. TÄRKEÄ ja vaikea teema. Ajattelin hieman työstää ajatuksiani tässä blogissa. Arviointikulttuuri muutoksessa. Laura Tuohilampi ja Pekka Peura aloittavat OPS-hautomoiden vieraskynä-sarjan artikkelilla ja videosarjalla arviointikulttuurin muutoksen tarpeesta.
Kouluissa arviointia ja arvosanoja käytetään usein työkaluina toiminnan ja käyttäytymisen ohjauksessa. ”Älä enää myöhästy ja lintsaa, muuten lasken arvosanaasi.” ”Opettele nämä asiat, niitä saatetaan kysyä kokeessa.” Tällä toki tarkoitetaan vain hyvää, eli sitä, että oppilas on koulussa läsnä ja pänttää tietoja. Tämä toiminta on kuitenkin irrallaan siitä, mitä arvioinnin OPS:n tai lain mukaan pitäisi olla. Arvioinnin todellisena tarkoituksena olisi parantaa oppilaiden itsetietoisuutta, minäkuvaa ja itsetuntoa. Lisäksi arvioinnin todellisena tavoitteena on myös oppilaiden korkeamman tason ajattelutaitojen kehittäminen. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. – Perusopetuslaki ja lukiolaki vuodelta 1998.
Pelimessupelit 2015 Google Play Kaupassa / Game Expo Games 2015 in Google Play Store. Paikkatietopelit. Mobiilioppiminen. Uusi koulutus. Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon.
Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin? Kuinka vaalimme koulutuksellista tasa-arvoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa? Miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen?
Tulisiko koulutusjärjestelmän perustua perinteisten oppiainejakojen sijaan ilmiölähtöisyydelle? Sitra kokosi 31 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon pohtimaan, mitä on tulevaisuuden uusi koulutus. Keskustelu ja uuden koulutuksen kehittäminen jatkuu Koulutuskeskiviikko-tapahtumien sarjana. Alla olevaan työkirjaan keräsimme foorumin ajatuksia ja materiaaleja foorumin edetessä. Työkirja 5 0 by Uusi koulutus -foorumi. Tabletkoulu - A New Way to Learn and Teach. Osallistava oppiminen – osallistava oppimateriaali. Award-winning learning management system for teachers and school administrators. Kirsti Lonka: Lukuintoa digikansalaisille? - Kirjastokaista. Livestream-tallenne Lukuinto-teemavuoden päätöstapahtumasta Helsingistä.
Tässä esityksessä professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta puhuu otsikolla ”Lukuintoa digikansalaisille? – haasteita ja mahdollisuuksia”. Videon aluksi päivän juontajina toimivat Lukuinto-lähettiläät Siri Kolu ja Aleksi Delikouras pohjustavat Lonkan esitystä. LUMA.fi: Geomediataidot uudessa OPSissa: jotain vanhaa ja jotain uutta. OPS2016 tuo maantieteen opetukseen geomediataidot.
Termi on monelle tuntematon: mitä geomediataidot ovat ja miten käy niiden sisällyttäminen opetukseen? Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa käyttöön ilmaantunut termi geomedia herättää ihmetystä. Mistä onkaan kysymys, mitä uutta nyt olisikaan syytä taas opetella? Tällä kertaa voimme kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä geomedia on useille jo ennestään osa arkea. Uuden termin takana tuttuja juttuja Termi on otettu käyttöön kokoamaan yhden käsitteen alle pääosin jo nykyisin maantieteen opetuksessa käytettyjä sähköisiä aineistoja.
Tällaisia ovat yksinkertaisimmillaan esimerkiksi verkossa toimivat karttapalvelut ja maantiede-aiheiset videot. Esimerkkejä geomediasta opetuskäytössä ovat ainakin satelliittipaikaanuksen käyttö, Google Mapsin, Google Earthin, digitaalisten karttapalveluiden sekä paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntäminen. Perinteinen kartanlukukin kuuluu geomediataitoihin Lisätietoa geomedian hyödyntämisestä opetuksessa: Oppiminen — Rehtorien visertämää.