Matkapäiväkirja: Lemmenjoki ja mahtiseidat. Viimeisenä päivänä suuntaamme vielä Inarista etelään.
Sompion luonnonpuiston alueella kiertää useita merkittyjä polkuja, joista Pyhä-Nattasen polku johtaa tunturin huipulle. Juhannustanssit aloitti oikeusriidan ja uskonsodan 50 vuotta sitten – miksi Jumalan pilkkaaminen on Suomessa yhä rikos? Lokakuussa 1964 kustannusosakeyhtiö Otava julkaisi Hannu Salaman neljännen kirjan, Juhannustanssit.
Salaman muun tuotannon tavoin Juhannustanssit oli omaan aikaansa nähden vapaamielinen. Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö. Aikamatka arkeen –radiosarjan viidennen osan aiheena on alkoholinkäyttö.
Ohjelmassa kuullaan myös aiheeseen liittyvää Ylen arkistomateriaalia. Nykyään alkoholia Suomesta saa entiseen verrattuna melko kovin vapaasti. Olutta haetaan lähikioskeista ja huoltoasemilta vaikkapa sunnuntaiaamuina. Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä. Vuonna 1968 tehty dokumentti He uskovat toisin perehtyi viiden vapaan uskonnollisen yhteisön toimintaan ja periaatteisiin.
Tarkastelussa olivat adventtikirkko, vapaakirkko, helluntailiike, Jehovan todistajat ja mormonikirkko. Näitä viittä kirkkoa yhdistää se, että seurakunnan jäseneksi ottaminen ja kastaminen tapahtuvat vasta, kun henkilö on itse tullut uskoon. Körttiläiset. Körttiläisyys eli herännäisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta 1700-luvulla alkanut yksi luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä.
Liikkeen keskeisiä vaikuttajia ovat olleet Paavo Ruotsalainen (1777–1852), Jonas Lagus (1798–1857) ja Niilo Kustaa Malmberg (1807–1858). Yhteisön koetinkivi oli etenkin 1830-luvun loppupuolella pidetyt Kalajoen käräjät, jolloin Ruotsalainen ja Lagus olivat syytettyinä mm. luvattomasta rahankeruusta. Jaakko Ryhänen: Paavon virsi. Sinuhun turvaan Jumala -virren sävel rantautui Suomeen 1700-luvun alussa.
Heränneet puolestaan ottivat sen käyttöönsä 1800-luvulla. Evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virren sävelmän kerrotaan olevan toisinto Pohjois-Savosta, mutta alun perin koraali tulee Ranskasta. Dosentti Pekka Kuoppala kertoo sävelmän matkan olevan seuraava: "Koraali on ranskalaisen chansonin harharetki tänne Pohjolaan. Se on nimittäin alun perin Ranskan hovisäveltäjä Claudin de Sermisyn sävelmä ll me suffit vuodelta 1529. Herätysliikkeet kokoavat kesäkansaa – mutta mistä erottaa körtin ja lestadiolaisen? Suviseurat, Herättäjuhlat ja Evankeliumijuhla liikuttavat reilun viikon sisällä toistasataa tuhatta ihmistä.
Vanhoillislestadiolaisten, herännäisten ja evankelisten erojen mieltäminen on helpompaa kuin määrittely, sanoo professori. Kaikkien liikkeiden edustajat kuitenkin yrittävät. Kotimaa 26.6.2014 klo 08:36päivitetty 27.6.2014 klo 10:53. Kirkko Suomen maisemassa. Herätysliikkeet. Kirjautuneena saat kaiken irti Ylen palveluista.
Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Miksi pyydämme täydentämään profiilia? Nimimerkillä näyt muille käyttäjille esimerkiksi keskustelupalstoilla. Lähetämme salasanan vaihtolinkin sinulle sähköpostitse Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä vaihtaaksesi salasanasi. Elämä lahkon vankina.
Saara Beckman, Leevi Laitinen ja Seija Vilén kertovat hätkähdyttävät kokemuksensa siitä, millaista elämä tiukasti suljetussa uskonlahkossa ahdistavimmillaan on.
Saara ja Leevi Laitisen vanhemmat liittyivät 1930-luvun alussa kartanolaisuudeksi kutsuttuun uskonlahkoon. Alma Kartanon (1885-1954) perustama kristillinen hurmosliike pohjasi ennen kaikkea maailmanlopun odottamiseen. Kun nuori on uskossa. Mitä nuorelle tarkoittaa olla uskossa?
Arkisto-ohjelmissa 1970-luvulta 2010-luvulle nuoret luterilaiset ja helluntailaiset kertovat ajatuksiaan uskosta. Ohjelmista välittyy kuva arkisesta ja sallivasta luterilaisuudesta ja vahvan hengellisestä helluntailaisuudesta. Kiinnostavia näkemyksiä omasta vakaumuksestaan esitti muun muassa nuori taiteilija Marjo Leinonen. Toukokuussa 1980 Johanneksen kirkon kellot löivät kumeasti.
Koristeellisen kirkon sisätiloissa kävi kova kuhina, kun muutama tuhat luterilaisen kirkon nuorta oli kokoontunut sinne viettämään nuorisopäiviä. Usko ja todellisuus: Luterilaisille nuorille usko on henkilökohtainen asia 24 min. Elämä lahkon vankina. Lestadiolaisuutta Lapissa 1950-luvulla. Rakennemuutos lujitti uskoa. Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä.
"Valeshamaanien johdolla käytetään Suomessa hallusinogeenejä" – Tällainen on oikea shamaani. Karhun kansa saa vihkiä pariskuntia omilla rituaaleillaan – Katso, millaisia uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa on. Karhun kansa on ensimmäinen uuspakanallinen yhteisö, joka on saanut virallisen aseman uskonnollisena yhdyskuntana. Yhdyskunnan jäsenet pitävät taivaallista alkuperää olevaa karhua ihmissuvun kantavanhempana.
Jos uskontoa harjoitetaan piilossa, kukaan ei tiedä, mitä jumalan nimissä tapahtuu. Uskonto on joukkotuhoase, perusteli ystäväni, kun kysyin sosiaalisessa mediassa, pitäisikö uskonnon olla yksityisasia vai ei. Hänen vastauksensa oli kyllä, ehdottomasti yksityisasia. Näin olen itsekin ajatellut. Urho Kekkosen hurja visio Helsingistä vuodelta 1928: juutalaiset ulos keskustasta, ”ryssänkirkko” revittävä alas. Helsinki olisi perin erilainen, jos nuori Urho Kekkonen olisi saanut tahtonsa läpi. Uspenskin katedraalista ei olisi jäljellä häivääkään, Helsingin juutalaisyhteisö olisi kenties ahtaalla, ja Senaatintori muistettaisiin kirjarovion paikkana. ”Minä olin diktaattori”, alkaa marraskuussa 1928 Ylioppilaslehdessä julkaistu pitkä pakina.
Siinä nimimerkki Lautamies kuvailee, kuinka panisi Suomen ja sen pääkaupungin asiat järjestykseen. ”Lautamies” oli itse asiassa 28-vuotias Urho Kaleva Kekkonen, vastavalmistunut juristi ja Ylioppilaslehden päätoimittaja. ”Minua sanottiin Pohjolan Mussoliniksi”, Kekkonen jatkaa. ”Minäpä hallitsin rautaisella kädellä.”
Kirjoittaja summaa hallitustoimiensa olevan ”hyviä”. Uskontotieteilijä kehottaa suhtautumaan kaikkeen uteliaasti: "Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin miltä ne näyttävät" Suomalainen saattaa naureskella enkeleihin uskovalle – Ei kannattaisi, sanoo tutkija. Terhi Utriainen Helsingin yliopiston uskontotieteiden tutkija ja professori. Mistä tunnetaan? Tutkinut esimerkiksi kuolemaan liittyviä rituaaleja sekä enkeliuskovaisia. Kirkko murtaa jäitä. Rukouslauantai on päivä, jolloin nuoret valittavat, ettei heillä ole paikkaa mihin mennä.
Kirkko ja kaupunki ovat nyt lauantaina lyöneet kättä toisilleen pääkaupungissa ja Tampereella sekä järjestäneet suurille nuorisojoukoille rukouslauantai-illat jäähalleihin. Molemmat tilaisuudet, joissa on mukana niin poppia kuin pappejakin, välitetään koko maahan, Helsingin jäähallista radioitse ja Tampereella tv-ohjelma 2:n verkkoon. Maailman katolle. Suomen vapaakirkko sai yli sata vuotta sitten idean lähteä Tiibetiin käännyttämään ihmisiä. Sinne asti suomalaiset eivät koskaan päässeet, mutta Himalajan etelärinteille perustettiin lastenkoti, koulu ja jopa teollinen kankaankudontalaitos. Peikot herättivät kauhua Pohjolassa. Muslimit keskellämme – miten meillä menee? Kun turvapaikanhakijoita tuli viime syksynä Suomeen tuhansittain, netti oli pullollaan pelkoa ja vihaa kauhistuttavia muslimeita kohtaan.