Jotain vikaa kirjastojärjestelmissä? - Kirjastolehti. Jarmo Saartilta (kuvassa) ja Pirjo Tuomelta ilmestyi tänä vuonna teos: Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää?
Kirjastot.fi:n Kaapelikeskusteluissa on nähtävissä pettymys uusiin järjestelmiin. Koetaan, että vanhat järjestelmät toimivat paremmin kuin uudet. Järjestelmän toimittajia syytetään siitä, että he myyvät keskeneräistä tuotetta ja käyttävät kirjastoja koelaboratoriona järjestelmänsä kehittämiselle. Kun esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto vuonna 2010 uusi kirjastojärjestelmänsä ja samalla korvasi entisen PIKI-haun Arena-hakuliittymällä, asiakkaat pettyivät. Uudistusta pidettiin epäonnistuneena. Asiakaspalautteesta 90 % oli kielteistä ja niissä toistuivat muun muassa käyttäjätunnusongelmat, uutuushaun puute, tiedonhaun hankaluus ja hitaus. Myös HelMet-kirjastojen uutta Encore-järjestelmää pidetään aiempaa huomattavasti suppeampana. ”Suurin heikkous nykyisissä järjestelmissä on, että on yritetty taittaa vanhaa järjestelmää uudeksi”, Saarti sanoo. Mitä pitäisi tehdä? Hedman: LINDAn uudet vaatteet ja aatteet - Tietolinja 02/2003. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo LINDAn uusi Web-käyttöliittymä avattiin tiedonhakua varten tammikuussa 2002.
Haku perustuu Voyager-ohjelmaan, joka oli hankittu yliopistokirjastojen Linnea2-konsortion kirjastoille vuonna 1999. Uuden ohjelmiston myötä toivottiin 1990-luvun alussa määriteltyjen LINDAn palvelujen - yhteinen tietovarasto Linnea-kirjastoille, aineiston paikantamisväline kaukopalvelua varten ja tiedonhaun apuneuvo - parantuvan. LINDAn uusi yhteisjärjestelmäohjelmisto tarjoaa hyvät hakumahdollisuudet.
Kaikki bibliografisiin viitteisiin tallennettu tieto on hakukelpoista, hakuindeksiyhdistelmien luonti, haun kohdistus ja rajaus ovat mahdollisia, ja yhteishaku kaikista yhteisluetteloista (LINDA, MANDA, ARTO, VIOLA) on käytettävissä. Suurin parannus entiseen on hakutuloksessa näkyvä ajantasainen tieto hakukohteen lainaustilanteesta ja mahdollisuus helposti siirtyä halutun kirjaston tietokantaan tekemään lainapyyntö tai varaus. TIETOLINJA. Antti Soini Tietoyhteiskunnasta toitotetaan nykyään kaikissa tiedotusvälineissä aivan kuin se olisi jotakin uutta ja ihmeellistä.
Niin yhteiskunta kuin tietokin ovat olleet olemassa jo ammoisista ajoista alkaen. UKJ vaihtoehtoja : Yhteenveto kirjastojärjestelmäesittelyistä – Tietolinja. Markku HeinäsenahoKansalliskirjasto Tämän artikkelin pysyvä osoite on UKJ-hanke päättyy vuoden vaihteessa, mutta tarve järjestelmien uusimiselle säilyy. Kansalliskirjasto järjesti loka- ja marraskuun aikana joukon järjestelmäesittelyitä, joiden tarkoituksena oli luoda katsaus markkinoilla tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Tarkastelussa oli neljä järjestelmää: Kuali OLE, OCLC WorldShare, Ex Libris Alma ja Innovative Sierra. Lisäksi kirjastoverkkopäivien yhteydessä saimme kuulla Joensuun seutukirjastossa käyttöönotetusta avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmästä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on vetää yhteen esittelyiden ja yleisesti viime kuukausien herättämiä ajatuksia. Tärkein syy uusimistarpeelle on varmaankin kaikille itsestäänselvä: kirjastojen palvelut ja ydintoiminnot ovat 1990-luvun jälkeen levinneet kirjaston tiloista osaksi verkossa tapahtuvaa tiedonvälitystä ja nykyisin suurin osa aineistoista sijaitsee palveluntarjoajien palvelimilla.
Kuali OLE (Open Library Environment) Koha. The National Library of Finland Selects Primo and Primo Central from Ex Libris for Nationwide Use. 25 vuotta sitten: Kirjastojen atk-järjestelmä myöhästyi vuosikausia. Länsimetron ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennusprojektit ovat pysytelleet otsikoissa lähinnä jatkuvien myöhästymisten takia.
Vaan osattiinpa sitä ennenkin. Pääkaupunkiseudun kirjastot olivat 1980-luvun lopulla tilanneet uuden kirjastojärjestelmän, joka ei tuntunut valmistuvan millään. Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan yhteisprojekti oli polkaistu käyntiin jo 1988, jolloin järjestelmä oli tilattu yhdysvaltalaiselta Computer Library Systems Internationalilta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmä piti ottaa käyttöön jo 1990, mutta vielä vuoden 1992 helmikuussakaan laitteita ei ollut näkynyt mailla eikä halmeilla.
ATK yleisissä kirjastoissa. Hakala: Kaksi vuosikymmentä kirjastoautomaatiota - Tietolinja 01/2007. Syvä on menneisyyden kaivo, sanoi jo aikanaan Thomas Mann.
Kirjastojen tietotekniikassa ämpäri kolahtaa muistelijan onneksi pohjaan varsin pian, jo 1960-luvulla. Tammikuusta 1987 helmikuun loppuun 2007 kestänyt pestini Opetusministeriön Tieteellisten kirjastojen atk-yksikössä ja sittemmin Helsingin yliopiston kirjaston / Kansalliskirjaston tietokantapalveluissa kattaa kirjastoatk:n historiasta noin puolet. Tietolinjan päätoimittaja lupasi ystävällisesti mahduttaa lehteensä kirjoitelman kirjastoautomaation menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Viimeinen Tietolinja-artikkelini tämä ei ole; nykyisestä asemapaikastani kansalliskirjaston hallintopalveluista vastaan edelleen esimerkiksi kirjaston hankkeista ja tietopalvelualan standardoinnista, joista molemmista riittää kerrottavaa.
Mitään suurta yhteenvetoa tai tilinpäätöstä en yritäkään kirjoittaa. Kirjastojen automatisointia käsittelevässä artikkelissa on vaikea sivuuttaa elektronista julkaisemista. Palvelimet Tallennusvälineet. Ilva: Tieteellisten kirjastojen keskitetyn atk-suunnittelun alkuvaiheet - Tietolinja 01/2006. Kuten kaikki tiedämme, uusien tietoteknisten järjestelmien rakentaminen ei aina etene suunnitelmien mukaan.
Jos ongelmat ja viivästykset ovat arkipäivää vielä nykyäänkin, millaista mahtoi olla elämä 1970-luvulla, jolloin kirjastojen atk-suunnittelu otti vasta aivan ensimmäisiä askeliaan? Tässä artikkelissa palataan aikaan, jolloin maamme tieteellisille kirjastoille pystytettiin yhteisvoimin ruotsalaista online-kirjastojärjestelmää, joka toimi ainoastaan Saab-tietokoneilla. 1.
Artikkelin lähtökohdista Tämän artikkelin aiheena on Helsingin yliopiston kirjaston tietokantapalvelujen varhaisin edeltäjä, vuonna 1974 opetusministeriön alaisuudessa toimintansa aloittanut tieteellisten kirjastojen atk-työryhmä. Artikkelini perustuu suurelta osin tieteellisten kirjastojen atk-työryhmän arkistoon, joka sijaitsee nykyään HYK:in tietokantapalveluiden arkiston yhteydessä Teollisuuskadulla. 2. 2.1. 2000-luvun kirjastonkäyttäjä istuu mukavasti kotona. 1. Mark D. 2.2. 2.3. 3. 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. Kirjasto ilman seiniä - tieto- ja viestintätekniikan kehitys suomalaisissa yleisissä kirjastoissa 1970-1990-luvuilla. Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto. Muuttuva suomalainen kirjastojen tietoinfrastruktuuri ja tiedonjärjestämisen uudet mahdollisuudet. Tietohuollon tuleva tekniikka.
Nic.funet. Funetin historiasta - Funet - Eduuni-wiki. Funet - Suomen tie internetiin Kirja kertoo elävällä ja mielenkiintoisella tavalla Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkon historian 1970-luvulta 2000-luvulle.
Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet on huikea menestystarina. Se on turvannut tiedemaailman valtakeskuksista katsottuna syrjäisen kolkan tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille pääsyn tiedon lähteille ja tiiviiseen yhteyteen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Funetin nousu maailman eturiviin on vaatinut paljon pioneerityötä ja onnistuneita valintoja. Uusia tekniikoita on otettu käyttöön usein ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Funetin menestyksen takana on ollut asiantuntevia ja asialleen omistautuneita työntekijöitä. Endeavor Information Systems, Inc. Tietolinja 2/1994.