Kaivoksien myynti. Suomen suurin kaivos myydään Ruotsiin 650 miljoonalla. Kehyskunnissa vuokrat nousivat roimasti. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat eniten Helsingin kehyskunnissa viime vuonna. Nousua oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan viisi prosenttia. Koko maassa vuokrat nousivat keskimäärin 3,6 prosenttia ja Helsingissä 4,2 prosenttia. Kovin nousu näytti hidastuneen sekä kalleimmalla alueella eli Helsingin kantakaupungissa että ajallisesti vuoden loppua kohden.
Vuokrat nousivat kehyskunnissa jopa enemmän kuin Helsingin kantakaupungissa, jossa nousua oli 4,1 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä vuokrat nousivat koko vuotta maltillisemin eli 2,7 prosenttia. – Asuntosijoittajien katseet ovat entistä useammin siirtyneet kehyskuntiin, jos asunnot ovat työmatkaliikkumisen kannalta hyvällä paikalla, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila sanoo Taloussanomille.
Osa kehyskuntien kasvusta voi selittyä sillä, että Helsingin hintapaine purkautuu asuntojen kysyntänä kauempaa keskustoista. "Lähiöissä odotettavissa renessanssi-ilmiö" Suomen rikkain postinumeroalue ei ole entisensä. Westend on Suomen rikkain postinumeroalue. Espoon "kultahammasrannikon" helmi ei kuitenkaan ole aivan entisensä. Se on saanut osansa rikasta Espoota koettelevista talousvaikeuksista. – Niillä toimialoilla, jotka ovat espoolaisille rahaa tuoneet, menee nyt aika heikosti, sanoo Helsingin kaupungin tietopalvelukeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori. It-alan alamäki on tuonut Espooseen paljon korkeakoulutettuja työttömiä.
Vuoren mukaan Espoossa tulokehitys on kymmenen viime vuoden aikana pysähtynyt, kun sitä verrataan Helsingin kantakaupunkiin ja pohjoisosiin. Kun esimerkiksi vuonna 2012 mediaanitulot olivat Westendissä 35 375 euroa, vuonna 2014 luku oli 35 167 euroa. Espoon rikkaimmista postinumeroalueista mediaanitulot ovat Westendin ohella pienentyneet muun muassa Friisilässä, Mankkaalla ja Nöykkiössä. Lapsiköyhyyden lisääntyminen näkyy jo Helsingissä Tulovertailu paljastaa tiettyjen asuinalueiden välillä suuria eroja pääkaupunkiseudulla.
Eläkeikäisten tulot kasvaneet. Euroalueen teollisuus painui heikoimmilleen vuoteen. Finnwatch: Suomi luovuttaa malmit halvalla – verotuloja menetetty 49 miljoonaa. – Näyttää siltä, että Suomi luovuttaa malmit halvalla. Suomea voi tässä mielessä verrata kehitysmaihin, joiden luonnonvaroja kaivosyhtiöt voivat hyödyntää ilman, että paikallistasolle jää kunnollista korvausta. Näin toteaa kansalaisjärjestö Finnwatch, jonka mukaan vuosien 2011–2014 aikana kaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu on aiheuttanut Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset. Asia ilmenee Finnwatchin julkaisemasta raportista Kaivosverotuksen kehitysmaa. – Veromenetykset ovat valtavat, kun ne suhteutetaan kaikkien Suomessa toimivien 12 metallikaivoksen voitosta maksettuun vain 92 miljoonan yhteisöveroon samalla ajanjaksolla.
Samaan aikaan malmeja on louhittu Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér tiedotteessa. Finnwatch pureutuu raportissaan erityisesti kanadalaisten Agnico Eagle Minesin ja First Quantum Mineralsin veronmaksuun Suomessa. Yhtiöiden kaivokset kuuluvat Suomen kannattavimpiin. Verotuloja katoaa. Pörssi romahti Japanissa Nikkeillä suurin päiväpudotus 3 vuoteen. Sijoittajat ovat huolissaan niin öljyn hinnasta kuin Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvun hidastumisesta. Japanissa keskeinen Nikkei-indeksi laski 5,4 prosenttia. Kyseessä oli suurin prosentuaalinen pudotus sitten kesäkuun 2013. Laajempi ja vähemmän vientipainotteinen Topix painui 5,5 prosenttia. Tokiossa suurimmassa laskussa olivat pankkiosakkeet. Kursseja painaa sijoittajien kasvava huoli siitä, että pankkien kattavuus heikentyy keskuspankkien korkopolitiikan vuoksi.
Sama huoli on painanut finanssiosakkeita myös Euroopassa. – Ihmisten odotuksissa keskuspankkien voimaa kohtaan oli kupla. Monjin mukaan sijoittajat hinnoittelevat nyt tosiasian, etteivät keskuspankit enää pysty hallitsemaan markkinoita. – Tämä kävi selväksi Japanin viimeisimmässä elvytyksessä ja nyt vastaava näkemys on vahvistumassa EKP:n osalta. Japanin keskuspankki (BoJ) laski liikepankeilta perittävän talletuskoron 0,1 prosenttia miinukselle tammikuun lopussa. ∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇ Optimismi ottaa valtaa – Outokumpu kirii pörssissä. Vaihdetuimmista yhtiöistä vauhdikkaimmin on edennyt Outokumpu, joka kertoi perjantaina jättäneensä tullihakemuksen kiinalaisille maahantuojille. Myös muualla Euroopassa kurssit ovat nousseet reippaasti Aasian vahvan nousun perässä. Eurooppalaisosakkeiden kursseja kuvaava viiteindeksi Stoxx 600 liikkui aamupäivällä 2,7 prosentin nousussa.
Aasiassa pörssit ovat olleet tänään positiivisessa vireessä Manner-Kiinan pörssejä lukuun ottamatta. Japanissa keskeinen Nikkei-indeksi vahvistui 7,2 prosenttia keskuspankkien lisäelvytyksen toivossa. Taloustiedot Tulos 1000 € Kaikki yrityksen taloustiedot Osaketiedot Katso kurssihistoria Osinkotiedot PO-palautus Tarkista osinkokalenteri ja tulosjulkistuspäivät Kaikki yrityksen taloustiedot Katso kurssihistoria Kaikki yrityksen taloustiedot Katso kurssihistoria Pankkikonserni Nordean osakestrategin Eero Färkkilän mukaan kursseja nostaa viime viikon lopulla syntynyt optimismi.
. – Osakkeet olivat laskeneet maailmanlaajuisesti 20 prosenttia huipuista. EkoJournal - EKOKEM. OECD:n arvioiden mukaan keskiluokkaan nousee 3 miljardia ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä. Raaka-aineiden kysyntä kasvaa ja saatavuus heikkenee. Megatrendeihin tarttuminen vaatii rohkeutta johtamiselta. On päätettävä, onko kehitys riski vai mahdollisuus. Maailma muuttuu nopeammin kuin osaamme ajatella. Digitalisoituminen, kaupungistuminen, väestönkasvu sekä luonnonvarojen rajallisuus ovat vain esimerkkejä globaaleista megatrendeistä, jotka muovaavat tulevaisuuden markkinoita. Jo nykyisin 1,7 miljardia käyttää joka vuosi 1,5-kertaisesti maapallon luonnonvarat. Jotta kehitys olisi mahdollinen, tarvitaan ennakkoluulotonta johtajuutta. Nopea muutos vaatii ketteriä liikkeitä yrityksiltä. Tuntuu, että erityisesti Euroopassa kasvatetaan virheiden välttämiseen, jolloin johtaminen on riskienhallintaorientoitunutta. Katson, että johdon tehtävä on edetä rohkeasti mahdollisuuksien tiellä ja valjastaa organisaation kollektiiviset kyvyt liiketoiminnan kehittämiseen.