Merikotka voi hyvin Saaristomerellä ja koko Suomessa. WWF:n Merikotkatyöryhmän Varsinais-Suomen vastaava Jouko Högmander on ollut mukana Merikotkatyöryhmässä sen alkupäivistä alkaen. Vuonna 1973, kun työryhmä perustettiin, Saaristomerellä pesi arviolta vain viisi-kuusi merikotkaparia. Koko maassa pareja oli kolmisenkymmentä. - Välillä meni Saaristomerellä useitakin vuosia, ettei yksikään pari saanut eläviä poikasia. Tuolloin oli se käsitys, että merikotka häviää koko Suomesta, muistelee Jouko Högmander. Kirottu DDT Syinä merikotkan ahdinkoon olivat ympäristömyrkky DDT ja kotkan vainoaminen. . - Kanta alkoi elpyä pikku hiljaa, ja varsinainen käänne tapahtui 80 - 90-luvun taitteessa, Jouko Högmander sanoo.
Tulevaisuus turvattu Tällä hetkellä merikotkapareja on Saaristomerellä 120 ja koko maassa noin 350. Ainakin Saaristomerellä merikotka voi oikein hyvin - Kyllä se siltä nyt näyttää. 40 vuotta täyteen Merikotkien määrä Saaristomerellä voi vielä hieman kasvaa, mutta sitten uusilta tulokkkailta loppuvat reviirialueet. The Ocean Has Issues: 7 Biggest Problems Facing Our Seas, and How to Fix Them. Photo: MikeBaird/Flickr CC The oceans are among our biggest resource for life on earth, and also our biggest dumping grounds. That kind of paradox could give anyone an identity crisis. We seem to think we can take all the goodies out and put all our garbage in, and then expect them to keep happily ticking away indefinitely. However, while it's true the oceans can provide us with some amazing eco-solutions like alternative energy, they're are undergoing some serious stress factors. 1.
Overfishing is having some serious impacts on our oceans. There is much to be desired in the ways we fish. Reasons for overfishing are obvious in some ways, in that there are a lot of people who like to eat a lot of fish. Knowledge of what seafood can be sustainably eaten, whether that is the species of seafood or the method by which it is caught, is a must in order to help keep the ocean's fisheries healthy. 2. Sharks are top-of-the-food-chain predators, which means their reproduction rate is slow. 3. 4. Muovia se on biohajoavakin linnun vatsassa. Roskaantuminen on yhä suurempi uhka Itämeren eläimille. Suomen ja etenkin Turun edustan rannat ovat Itämeren mittakaavassa poikkeuksellisen roskaisia. Esteettisen haitan lisäksi roskat vaikututtavat merelliseen ekosysteemiin. Itämeren roskaantumisen vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tutkimustietoa. - Tiedämme aivan liian vähän siitä, miten meriroskat vaikuttavat Itämeren ekosysteemiin.
Pohjanmereltä löytyy järkyttäviä esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi linnuilla on vatsat täynnä muoviroskia ja pullonkorkkeja. Linnut kuolevat nälkiintymiseen ja hylkeet tarttuvat hylättyihin kalastusverkkoihin. Itämeren roskatilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin Pohjanmerellä. . - On kysymys asenteista, kun rannoilta löytyy foliokääreitä, kertakäyttögrillejä ja muoviroskaa. Biohajoavista muoveista ei vielä apua Muoviroskan määrä pelkästään Suomen rannikolla on tuoreiden tutkimustulosten mukaan erittäin suuri. Koko maailman muovituotannosta biomuovien osuus on vielä erittäin vähäinen. Hs. Tutkija: Fleecevaatteet lisäävät Itämeren muovikuormitusta Pienet muoviroskat eli mikromuovit ovat luultua suurempi uhka Itämerelle, sanoo Ympäristökeskuksen tutkija Jan-Erik Bruun.
Läpimitaltaan 0,002–0,2 millimetrin muovihiukkaset, jotka ovat peräisin kosmetiikasta, maaleista ja pyykinpesusta, ovat niin pieniä, että ne ohittavat puhdistuslaitosten suodattimet ja päätyvät vesistöihin. "Esimerkiksi fleecekankaissa on paljon tällaisia hiukkasia. Aina, kun fleecepusero pestään, siitä irtoaa liki kaksituhatta muovinpalaa", Bruun kertoo. Hän on ollut tekemässä Itämereen kulkeutuneista mikromuoveista pilottikokeita merentutkimuslaiva Arandan mukana kesällä 2012. "Kävi selväksi, että täälläkin muovia löytyy eläinplanktonista, vaikka tilanne ei olekaan vielä hälyttävä. " "Partikkeleita käytetään myös sitomaan monenlaisia kemikaaleja esimerkiksi antistaattisissa ja voiteluaineissa.
"Eläinplanktoneissa ne vähentävät elinkykyä, aikanaan siis myös tätä vähäenergisempää ravintoa syövien kalojen kasvua. IKEA hakkaa ikimetsiä Karjalassa | Luonto-Liiton metsäblogi - ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila. Teksti: Tiina Jalkanen Joukko Luonto-Liiton metsäryhmän vapaaehtoisia inventoi alkusyksystä Kostamuksen lähellä sijaitsevan Maksimjärvensalon metsämassiivin luontoarvoja. Kartoitusretki oli osa Suomen ja Venäjän ympäristöviranomaisten välistä Ystävyyden puiston yhteistyötä. Maksimjärvensalon ikimetsää. Kuva: Tiina Jalkanen Maksimjärvensalon metsä on yksi Venäjän Karjalassa parhaiten ihmistoiminnalta säilyneistä mutta suojelemattomista metsäerämaista. Toistaiseksi yhtenäisenä säilyneellä alueella on metsää, jollaista ei tapaa enää juuri muualta Fennoskandian alueelta ja hyvin harvakseltaan koko pohjoiselta taigametsävyöhykkeeltäkään. Kun Suomessa ja muualla Pohjoismaissa vielä säilyneet koskemattoman metsän alueet mitataan usein muutamissa hehtaareissa, on Maksimjärvensalolla sitä aivan oikeaa aarniometsää yli sata tuhatta hehtaaria.
Maksimjärvensalon ikimetsää. Koskemattoman metsän hakkuita Maksimjärvensalolla syksyllä 2012. Satelliittikuva Maksimjärvensalon metsämassiivista. P.S. Hs. Mehiläishoitajat ja Luomuliitto vaativat mehiläisille vaarallisten kasvinsuojeluaineiden, neonikotinoidien, täyskieltoa ja toivovat, että Suomi äänestää EU:ssa aineiden kieltämisen puolesta. Jos käyttö kuitenkin sallitaan, mehiläisalan toimijat ja luomuviljelijät edellyttävät, että valtio korvaa mehiläisyhdyskuntien tuhoista elinkeinoille aiheutuvat taloudelliset menetykset. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok) luovutetussa kirjelmässä muistutetaan, että mehiläisten arvo tärkeimpien viljely- ja luonnonkasvien pölytyksessä on Suomessa 22,2 miljoonaa euroa. Kannanoton takana ovat Luomuliitto, Mehiläisalan kehittämisyhdistys, Helsingin seudun mehiläishoitajat, Stadin tarhaajat ja hunajafrendit sekä Pohjois-Karjalan mehiläishoitajat. Ne ovat keränneet vaatimuksensa taakse satoja pölyttäjien hyvinvoinnista huolestuneita.
Neonikotinoidit ovat hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita, minkä vuoksi mehiläiset ja muut pölyttäjähyönteiset ovat niille herkkiä. 12 Innovative Ways Technology is Saving Endangered Species. Our human tendency toward innovation and ingenuity, coupled with our advancing technology, is helping to come up with solutions for saving some of the other species on Earth from becoming endangered, or even extinct.
From low-tech ideas used in novel ways, to altogether new technology used in place of older versions, there's a wide variety of concepts for using science and tech and gadgetry to preserve endangered species. 1. Better Mapping and Visualization: Google Earth/Screen capture Google Earth has proven itself to be more than just a way to make maps or get directions, it's become a real tool for the conservation and preservation of species and habitats. New species have been discovered by scientists browsing the globe and endangered species and their vital habitats are being protected by organizations using this powerful software as a mapping and visualization tool to illustrate the threats to their survival. 2. 3.
. © William Burrard-Lucas 4. . © Oregon State University 5. 6. 7. 8. 9. Reilujen tuotteiden myynti kasvoi 48 prosenttia vuodessa. Nicaragualainen kahvinviljelijä Jader Valdivia (Kuva: Reilu kauppa ry / Bernhard Moser)Reilun kaupan tuotteita myytiin viime vuonna lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna ja kaikkiaan suomalaiset ostivat tuotteita 152 miljoonalla eurolla, kertoo Reilu kauppa ry. Jokainen suomalainen käytti keskimäärin 28 euroa Reilun kaupan tuotteisiin, mikä on 9 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Suomessa on myynnissä kaikkiaan 1800 tuotetta ja yhdistyksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista tietää, mitä Reilu kauppa tarkoittaa. Suosituimpia tuotteita olivat kahvi, kukat, viini, banaanit sekä useista eri raaka-aineista tehdyt yhdistelmätuotteet. Eniten myynnin arvo kasvoi yhdistyksen mukaan kahviloissa ja muussa kodin ulkopuolella tapahtuneessa kulutuksessa.
Toiminnanjohtaja Janne Sivosen mukaan tuotteiden lisääntyvä kulutus osoittaa kuluttajien kiinnostuksen tuotteiden alkuperää kohtaan olevan edelleen kasvussa. Se on hyvä uutinen tuottajille. Reilun kaupan järjestelmä on toiminut Suomessa 15 vuotta. Scientists map global routes of ship-borne invasive species. 4 May 2013Last updated at 19:09 ET By Matt McGrath Environment correspondent, BBC News The rapid rise in cargo shipping has helped the spread of invasive species around the world Scientists have developed the first global model that analyses the routes taken by marine invasive species. The researchers examined the movements of cargo ships around the world to identify the hot spots where these aquatic aliens might thrive. Marine species are taken in with ballast water on freighters and wreak havoc in new locations, driving natives to extinction.
The research is published in the Journal Ecology Letters. There has been a well-documented boom in global shipping over the past 20 years and this has led to growing numbers of species moving via ballast tanks, or by clinging to hulls. Some ports such as San Francisco and Chesapeake Bay have reported several exotic new species arriving every year. Scientists mapped the global routes taken by cargo ships over a two-year period The tale of the Zebra mussel. Resurrecting A Forest. For the cover story in the April 2013 issue of National Geographic, I explore an idea that sounds like pure science fiction: bringing extinct species back to life.
What was once the purely the domain of Crichton and Spielberg is becoming a new field of research. Thanks to spectacular advances in cloning, reproductive technology, and DNA sequencing, scientists can now seriously explore the possibility of reviving some species from extinction. If not dinosaurs, then perhaps mammoths or passenger pigeons. “De-extinction,” as its advocates sometimes call it, is part of a bigger trend these days in the world of conservation. Meanwhile, over those same five decades, molecular biologists have become adept at probing and manipulating genes. But conservation biologists have also seen some risks to biotechnology. Despite the potential risks, a number of conservation biologists are gingerly considering making even greater uses of biotechnology in order to protect biodiversity. World’s tropical forests breathe life on Earth Day. Report tracks threats from Europe's alien invasion. 21 February 2013Last updated at 08:33 ET By Mark Kinver Environment reporter, BBC News Japanese knotweed, a widespread invasive plant, is classified as a controlled waste under UK legislation Invasive alien species pose a greater risk to Europe's biodiversity, economy and human health than previously thought, a report has concluded.
The European Environment Agency (EEA) has compiled a list of 28 invaders that highlight the range of threats facing ecosystems in the continent. Non-native species, such as food crops, can also be beneficial, the study adds. The reports have been published ahead of a high-level meeting at the European Parliament to discuss the issue. It is estimated that there are more than 10,000 non-native species in Europe, of which at least 15% are deemed to be "invasive", which are organisms that are known to have negative ecological or economic impacts. "In many areas, ecosystems are weakened by pollution, climate change and [habitat] fragmentation," she says. BBC Nature - African forest elephants decline by 62% in 10 years. 5 March 2013Last updated at 04:26 African forest elephants face extinction if 'drastic measures' are not taken Forest elephant numbers have decreased by 62% across Central Africa over the last 10 years, according to a study.
The analysis confirmed fears that African forest elephants (Loxodonta cyclotis) are heading for extinction, possibly within the next decade. Conservationists said "effective, rapid, multi-level action is imperative" in order to save the elephants. They are concerned the forest elephants are being killed for their ivory. Results of the study, undertaken by researchers from the Wildlife Conservation Society (WCS) and several other conservation organisations, are published in the scientific journal PLoS One. Over 60 co-authors contributed to the study, which was led by Dr Fiona Maisels, a WCS conservation scientist from the School of Natural Sciences, University of Stirling, and Dr Samantha Strindberg, also a WCS conservation scientist.
Data drive The bigger picture.