Tiipiit : Sosiaalimuoto on edelleen... Etusivu. Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012).
Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten. Pääjohtaja Aulis Pitkälä allekirjoitti määräykset uusista perusteista 22.12.2014. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. 2012 NSSME Report of the 2012 National Survey of Science and Mathematics Education.
Eric R.
Banilower, P. Sean Smith, Iris R. Weiss, Kristen M. Malzahn, Kiira M. Campbell, Aaron M. February 2013 The Report of 2012 National Survey of Science and Mathematics Education details the results of a survey of 7,752 science and mathematics teachers in schools across the United States. The Report may be downloaded as one large, 3.5 megabyte document or one chapter at a time: All instruments and reports are available in PDF format and require Adobe Acrobat Reader. Download Complete Report Report of the 2012 National Survey of Science and Mathematics Education (PDF, 3.5M) updated 11/13/13; see Errata for changes. Pedagoginen ikkuna koulumaailmaan. Muuttuva oppimaisema. Uutiskirje n:o 1/2013 Opetustilan ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi oppilaiden oppimistuloksiin Salfordin yliopiston tutkijat Barret, Zhang, Moffat ja Kobbacy päätyivät tammikuussa 2013 Building and Environment julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessaan siihen, että oppilaan arvosanojen paranemista ja oppimistuloksia voidaan ennustaa sen perusteella, minkälaisessa opetustilassa oppilaat ovat opetusta saaneet.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään sitä, että voiko koulurakennuksen suunnittelu vaikuttaa suoraan oppilaiden arvosanoihin peruskoulussa. Tilojen vaikutusta tutkittiin keräämällä 751 oppilaan oppimistulokset 34:ssä eri luokkahuoneessa ja seitsemässä eri koulussa. Tutkimus tehtiin Iso-Britanniassa. >>>Lisää Oppimaisema.fi iskulausekilpailun tuloksia Olimme EDUCA 2013- tapahtumassa esittelemässä oppimaisema.fi palvelu- ja toimintakonseptia.
Kysyimme siis sitä, että minkälainen sanoma tai iskulause on oppimaisema.fi- hieman mystisenkin logon takana. KIVA- paikka- kilpailu >>>Lisää. Tulevaisuuden luokkahuoneesta ei tule huvipuistoa. Tulevaisuuden luokkahuoneesta ei tule huvipuistoa Tulevaisuuden oppimisympäristöissä yhdistyvät erilaiset tilat ja palvelut, kontaktiopetus ja digitaaliset välineet sekä verkko- ja mobiilipohjaiset työskentely- ja oppimisalustat. – Tulevaisuuden luokkahuoneesta ei tule huvipuistoa teknologisista apuvälineistä huolimatta, toteaa kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka. – Teknologia ei ole koulussa viihde- vaan opetuskäytössä, oppimisen ja opetuksen apuna.
Lonka johtaa World Design Capital Helsinki 2012 –hanketta ELE (Engaging Learning Environment), jossa rakennetaan innostavia oppimisympäristöjä opettajaksi opiskeleville. Opiskelijat pystyvät näin kohtaamaan oppilaansa, diginatiivit, heidän omilla välineillään. Rakenteilla on myös tulevaisuuden luokkahuone. Tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat sulautuvia, niissä yhdistyvät erilaiset tilat ja palvelut, kontaktiopetus ja digitaaliset välineet sekä verkko- ja mobiilipohjaiset työskentely- ja oppimisalustat. Teknologia ei korvaa opettajaa. Opasvideoita. Erot koulukirjarahoissa eriarvoistavat oppilaita - yhdelle iPad ja toiselle resuinen Aapinen. Joensuun Marjalan koulun kolmasluokkalaiset ovat saaneet uudet matematiikan tehtäväkirjat.
Kun laskut on opittu, osan koulutarvikkeista oppilaat saavat pitää. - Kyniä, kumeja ja sitten kaikki tehtäväkirjat olen saanut. Ja ykkösluokalla sain Aapisen, kertoo kolmasluokkalainen Taija Kainomaa. Hänen opettajansa Jaana Ihme kertoo, että kirjojen myös kierrätetään tottuneesti. - Meillähän tietysti on kierrätettykin kirjoja melkein vuosikymmeniä, eli pitkä aika.
Kierrätyksessä on hyviäkin puolia, mutta opettajaa harmittaa muun muassa se, ettei kirjoihin voi tehdä merkintöjä kuten alleviivauksia. Suuret erot summissa eriarvoistavat oppilaita Kunnissa alakoulun kirjoihin ja muihin tarpeisiin käytettävä summa vaihtelee suuresti. Osassa kuntia budjetissa on määrätty, paljonko oppimateriaaleihin saa käyttää. Riippuu siitä missä kunnassa asuu minkä sisältöisiä ja laatuisia opetuspalveluita saa Lahtinen kiittää opettajien ammattitaitoa ja luovuutta materiaalien keksimisessä.