Ilmiöpohjaisen oppimisen viikko. 21st century skills. 5 Things Teachers Can Learn From Video Games. Players of video games learn how to strategize and how to perform sometimes complex actions in order to achieve a goal.
I believe we can all learn to engage students through studying video games. Here are 5 things we can learn from video games and adapt to the classroom. In school we tend to give students the notes and then ask them to practice. Players of video games rarely read the directions first, they just jump in. The games themselves typically have some scaffolds to help the player learn the game; however, players typically dive in and probably die right away. As teachers we can provide an opportunity for students to experiment with and explore what they need to learn before we tell them what they need to know. One of the first things a player does in a video game is die.
Recording failure into the gradebook can stifle risk taking. Even if the game is a one person game, players connect with each other around the game. The person doing the work is the person doing the learning.
Aikamatkan manifesti.txt. HUOMAA uusi oppiminen ja koulu Oppiminen on yhtä vanhaa kuin ihminenkin.
Elämästä ja työstä erottunut koulu on vain kadottanut sen opetuksiinsa. Oppimista ei voi estää, sitä voi korkeintaan vaikeuttaa tai vahvistaa. Onkin oivallettava, että oppimisen tunnustamisella päästään oppimiseen luottamiseen. Siis luota, älä kontrolloi. Oppiminen on läsnä lapsessa, nuoressa ja aikuisessa. Siis keskustele ja kohtaa, älä esitelmöi ja opeta. Luottamus tiivistyy keskusteluiksi ja niistä tekeytyy tuloksia. Innostu ja suostu kollaasien tuottajaksi ja näkijäksi Se on taidetta, luovuutta. Luottamus, keskustelu ja kollaasi ovat oppimisen ja koulun perustukset. Luota vertaisiisi: keskustelkaa ja luokaa kollaaseja. Suomalainen koulukeskustelu on ollut täynnä sisäistä negatiivisuutta, ahdistusta ja vanhan kontrollivallan kaipausta. Ole läsnä, ihmisenä, oppijana, osallisena Mahdollista oppijalle osallisuus. Opintokortti_vctrs.pdf.
How to Reinvent Project Based Learning to Be More Meaningful. By Thom Markham This is a crucial time for education.
Every system in every country is in the process of figuring out how to reboot education to teach skills, application, and attitude in addition to recall and understanding. Helping students be able to grapple with increased problem solving and inquiry, be better critical and creative thinkers, show greater independence and engagement, and exhibit skills as presenters and collaborators is the challenge of the moment.
That’s why so many educators are using the project based learning (PBL) model. Yksilöllinen oppiminen. Mobiili Verkkokauppa. Lisää kokemuksia yksilöllisestä oppimisesta. Yhteiskuntaopin kurssi, jolle askartelin yksilöllisen oppimisen polun Thinglinkin avulla, on nyt paketissa ja on aika jakaa kokemuksia.
Mukana myös notes to self, eli mitä ensi kertaa varten tulisi huomioida / opetalla / selvittää / tehdä eri lailla. 1. Sekä minä opettajana että opiskelijat nauttivat tuntien kiireettömästä ja rauhallisesta tunnelmasta. Alun ohjeistushässäkän jälkeen rytmi muotoutui ja tunnin alussa opiskelijat alkoivat itsenäisesti töihinsä, minä kiertelin auttamassa ja otin joka tunti jonkin pienryhmän erilleen omaan opetustuokioon. Pienryhmätyöskentely (3-4 opiskelijaa) oli tehokasta: saimme 20 minuutissa enemmän asiota selviksi kuin koko luokan kanssa tunnissa. 2. 3. 4. 5. Oppimisen taidot. Jos olet, olet ehkä saanut tietää olevasi visuaalinen, auditiivinen tai kinesteettinen oppija.
Oppimistyyliajattelun mukaan yksilöiden välillä on eroja siinä, missä muodossa esitettyä tietoa he omaksuvat parhaiten. Visuaaliset oppijat hahmottavat asioita näköaistin varassa. He hyötyvät kuvista ja kaavioista. Lukeminenkin sopii heille. Auditiiviset oppijat sen sijaan suosivat kuulemalla oppimista. Olitko yllättynyt testin tuloksista? Jos näin on, en ole yllättynyt. Oppimisen psykologiaa, osa 2. Toimittajan kommentti Jussi Valtonen Millä tavoin oppimista voi parhaiten edistää?
Learning patterns – oppimisprofiileja vai oppimisen ulottuvuuksia? Anne Nevgi Yliopistopedagogiikka-lehden tavoitteena on edistää suomenkielisen yliopistopedagogisen sekä yliopisto- ja korkeakouluopetusta, -oppimista ja tutkimusta koskevan termistön kehittymistä.
Kirjoitin lehden Kongressit ja uutiset -osastolle kuulumisia EARLIn SIG 4 Higher Education -konferenssista. Kirjoituksen loppupuolella kuvatessani David Gijbelsin keynote-puheen sisältöä ja teemoja huomasin yllättäen, että en osaakaan suomentaa learning patterns -termiä. Jan Vermunt (1996, 1998) käytti ensin oppimisen tutkimuksissaan ilmaisua learning styles, oppimistyylit. Tällä käsitteellä hän tarkoitti oppimiseen suuntautuvaa käyttäytymismallia, jossa yhdistyivät sekä kognitiiviset että affektiiviset opiskeltavaan ainekseen kohdistuvat prosessit ja metakognitiiviset oppimisen säätelyprosessit, oppimiskäsitykset ja opiskeluorientaatiot (Vermunt & Vermetten, 2004, 362). Lähetin pienen sähköpostikyselyn muutamille kollegoille, joilla arvelin olevan tästä asiantuntemusta. Biggs, J. Do_Learners. How We Suppress Genius and Create Learning Disability: Scott Sonnon at TEDxBellingham.
Miksi koulu on hanurista? Little Less, Little Better. Muutetaan oppimisen aikataulutus oppilaslähtöiseksi ja luodaan innokkuutta ja motivaatiota tukeva koulu. Tässä tekstissä kuvatut yksinkertaiset muutokset voidaan tehdä nykyisen koulujärjestelmän sisällä.
Ne eivät maksa mitään eivätkä ne lisää opettajien kokonaistyömäärää, mutta ne todistetusti lisäävät opettamisen mielekkyyttä. Oppilailla ne puolestaan lisäävät työskentelymotivaatiota, ahkeruutta, autonomiaa, vastuunottokykyä ja sitä kautta parantavat opiskelutaitoja, itsetuntemusta ja oppimisen kokemuksen mielekkyyttä. Nämä muutokset voidaan ottaa käyttöön heti ilman mitään erityistä opettajien kouluttamista tai koulun hallinnollisia muutoksia. Ne sopivat kaikille luokka-asteille ja kaikkiin koulujärjestelmiin. Kuva: kidsbiology.com Nykykoulujärjestelmä sisältää toimintamalleja, jotka johtavat oppilaiden sisäisen liekin hiipumiseen. ”Useimmilla maailman koulujärjestelmillä on yksi yhteinen piirre.
Muutos on tarpeellinen, mutta se myös mahdollistaisi ihmiselle luonnollisempien toimintamallien käyttöönoton. Paras tapa oppia yksilöllisesti: PLE. Verkko-opiskelun keskeinen lupaus on yksilöllisyyden lisääntyminen.
Siihen kuuluvat mm. henkilökohtaiset oppimispolut, opiskelu omaan tahtiin ja itse valituilla välineillä. Kaikkein aidoimmillaan yksilöllisyys toteutuu henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä (PLE = Personal Learning Environment) ja -oppimisverkostoissa (PLN = Personal Learning Network). Tässä artikkelissa pureudun ensin mainittuun.
Standardoidun opetuksen loppu Personalized Learning Foundation on yksi yksilöllisen oppimisen äänitorvi.