Urval 1. Ikäntyyminen. Recept. Hemvården. Vanhustenhoito. Äldreomsorg+ Äldre + Hemvård. Ålderdom. Äldrevård. Robotit tulevat terveydenhuoltoon – Video: Lahdessa hoivarobotti jumppaa ja turisee. Haluaisitko robotin hoitavan sinua, kun olet vanha? Koti yhä vaarallisin paikka – Näin teet siitä turvallisemman. Kotitapaturmia voi estää tarkastamalla vaaranpaikat vaikka vuosittain ja korjaamalla puutteet mahdollisimman pian.
Esimerkiksi yksinelävien ikääntyvien kodeista voi tehdä turvallisempia melko yksinkertaisilla muutoksilla. Vaikeinta on muuttaa ihmisten asenteita. Kotimaa 16.3.2016 klo 06:58päivitetty 16.3.2016 klo 06:58. Kauppakassirobotti, älylattia, paikannuslaite... – Ikääntyneiden teknologia kehittyy vauhdilla. Ikäihmisille suunnatun teknologian kehitystyö on vilkasta.
Hyvinvointiteknologia on tullut jäädäkseen, ja sitä myötä myös ikääntyneille suunnattuja laitteita ja apuvälineitä kehitetään jatkuvasti. – Paljon on kehitetty ja paljon on kehitteillä. Ikäteknologisilla laitteilla tulee olemaan iso markkinarako jatkossa, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksesta. Osa ikäihmisille kehitetystä tekniikasta on suunnattu kotikäyttöön ja osa esimerkiksi vanhainkotien ja palvelutalojen tarpeisiin. Vanhan ihmisen pitkäaikaishoito on siirtelyä paikasta toiseen. Tampereen yliopiston lokakuun alussa julkaistavan tutkimuksen mukaan vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä eläviä vanhuksia siirrellään paikasta toiseen viimeisen elinvuoden aikana.
Pitkäaikaishoitoon ei voi mennä loppuelämäksi eikä siellä hoideta kuolemaan asti. Kotimaa 25.9.2012 klo 19:36päivitetty 25.9.2012 klo 21:28 Vanhan ihmisen pitkäaikaishoito muistuttaa enemmän pyöröovissa kulkemista kuin pysyvää asumista. Tehostetun palveluasumisen paikoissa, joissa yhä useampi pitkäaikaishoidettava vanha ihminen asuu, siirtelyä oli vielä enemmän kuin vanhainkodeissa. Terveyskylä.fi. Miksi mummo jäi paikoilleen ja mikä hänen pulssinsa on? Uusi tekniikka voi mullistaa vanhuksen arjen.
Kun mummo tai pappa menee yöllä vessaan, ja liike pysähtyy pitkäksi aikaa, uusi teknologia voi tehdä päätelmän, että jokin on vialla.
Tulevaisuuden vanhuspalvelut perustuvat kotona asumiseen. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Jyväskylässä kasvaa kymmenessä vuodessa puolella.
Vuonna 2026 Jyväskylässä olisi lähes 15 000 75-vuotiasta. Jyväskylä 10.2.2016 klo 06:52päivitetty 10.2.2016 klo 06:19 Jyväskylän tulevaisuuden palveluverkkoa vanhuksille aiotaan rakentaa kodin varaan. Tavoitteena on, että jopa 95 prosenttia ikäihmisistä selvityisi kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Prosenttien lisäys ei kuulosta suurelta, mutta näillä kasvu- ja kotona-asumisen prosenteilla kotona asuvien ikäihmisten määrä kasvaisi noin viidellä ja puolella tuhannella. – Niin vanhuksista kuin omaisista hyvin moni toivoo, että kotona voisi olla mahdollisimman pitkään. Kaukaa haettu Jyväskylän tavoite ei ole, sillä Kuopiossa ja Etelä-Karjalassa kotona asuvien vanhusten määrä on noin 93 prosenttia. Visioon sisältyy kuitenkin myös riskejä. Forskare: "Träning gör dig smart"
Har obotlig cancer: ”Hela livet ställs på sin spets” - Efter livet – en serie om döden. Filosofen och ekonomen David Rönnegard, 40, har obotlig cancer.
Vetskapen om att döden närmar sig har fått honom att vilja skapa fler gemensamma minnen. – Att göra saker med andra får mig att tänka att jag är med och skapar något som finns kvar när jag är borta. et har gått snart tre år sedan Davids liv förändrades. Det var då han fick sitt cancerbesked. – Först kändes det som en ren dödsdom, allt blev nattsvart. Sen kom insikten om vår förgänglighet. Jag tänker att vetskapen om att vi ska dö är en del av den mänskliga tragedin: Vi är de enda levande varelserna som känner till att vår tid är begränsad, men eftersom ingen vill dö, tänker vi inte på döden förrän vi måste.
Hätäkeskuksia häiritään vuodessa 100 000 kertaa – harvat tapaukset menevät käräjille. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain kymmenkunta tapausta, joissa hätäkeskuksia on häiritty asiattomilla puheluilla.
Määrä on vähentynyt tuomioiden ja niiden uutisoimisen vuoksi. Apuvälineitä vai hoitajien syrjäyttäjiä – Mitä mieltä olet ikäihmisille suunnatusta teknologiasta? YleX. Yleinen käsitys on, että suomalainen sairaanhoitokoulutus on huippuluokkaa.
Etenkin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa suomalaista sairaanhoitokoulutusta ylistettiin maailmalla. Viime aikoina suomalaisen sairaanhoidon tason ylle on kuitenkin noussut synkkä pilvi. Hoitovirheet, kuten Huslabin neulakohu ja Valviran selvittämä vanhustenhuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu, herättävät hälyttävän usein keskustelua – tosin on huomioitava, että kaikki vanhustenhoitajat eivät ole sairaanhoitajia. Toukokuun alussa aihe nostettiin kunnolla tapetille. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kirjoitti yhdessä kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksen, jossa tuotiin esille epäkohtia suomalaisen sairaanhoitokoulutuksen tasosta. - Sairaanhoitajan työtä voi opettaa vaikka kemisti, Mäkisalo-Ropponen tarkentaa YleX:lle. Suomessa hoitaja auttaa päivävuorossaan kahtatoista vanhusta, Norjassa ja Tanskassa kahdeksaa. Suomessa hoitajalla on melkein kaikkina vuorokaudenaikoina enemmän vanhuksia autettavanaan kuin muissa Pohjoismaissa.
Vain yövuorot hoidetaan Tanskassa Suomea pienemmällä hoitajamäärällä. Suomalainen vanhustenhoitaja on kiireisempi kuin hänen kollegansa muissa Pohjoismaissa. Ainakin hoidettavia on naapurimaita enemmän lähes kaikkina vuorokaudenaikoina. – Useimmissa vuoroissa on selvä ero. Suomessa on vähemmän henkilökuntaa suhteessa hoidettaviin kuin muissa Pohjoismaissa, yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta sanoo. Apuvälineitä tarvitaan arjessa entistä enemmän – kysyntä kasvanut rajusti. Kouvolassa kotona asumista helpottavien arjen apuvälineiden tarve on kasvanut selvästi viimeisen kuuden vuoden aikana.
”Värdegrunder ett surrogat för verkliga förbättringar” Värdegrunder är populära och varje offentlig organisation excellerar i tjusiga sådana. Tid, kraft och energi går åt att framhålla sin förträfflighet ifråga om moraliska dygder. Ofta framhåller offentliga organisationer hur intensivt man jobbat med sin värdegrund; att diskutera, utveckla, förankra, revidera och implementera denna. Anspråket är att verksamheten genomsyras av en föredömlig värdegrund. Detta kan ses som ett marginellt fenomen, terapi för ledningar, konsulter och stabsfolk, men är symtomatiskt för en offentlig sektor som ofta fungerar ganska illa men är tjusig på ytan.
Då värdegrunden framhålls som central för välfungerande verksamhet och man påstår sig ägna mycket tid åt detta finns skäl att slå larm. Här är två exempel. Exempel 1. Koti yhä vaarallisin paikka – Näin teet siitä turvallisemman.