background preloader

Lasten fysioterapia

Facebook Twitter

Hyvan kuntoutuskaytannon perusta. Kuntoutus 1 190. 9789513933258. Tyopapereita94. Kuntoutuksen tavoite – kainalopierun oppiminen? - Eija Haapala. 2 min Lapsi haluaa oppia kainalopierun, voiko sen asettaa kuntoutuksen tavoitteeksi?

Kuntoutuksen tavoite – kainalopierun oppiminen? - Eija Haapala

Koko 30-vuotisen työurani ajan on keskusteltu, miten kuntoutuksen tavoitteet asetetaan. 1980-luvulla kainalopierutavoite ei olisi tullut kuuloonkaan. Uutena lääkintävoimistelijana opin tuolloin säännön kuntoutuksen suunnitteluun: ”O S T A” eli Ongelman tunnistaminen, Suunnitelma kuntoutukselle, Tavoitteiden määrittely ja Arviointi siitä, miten olemme tavoitteet saavuttaneet. Tavoitteet asetettiin terapeutin ohjaamana, ja […] Lapsi haluaa oppia kainalopierun, voiko sen asettaa kuntoutuksen tavoitteeksi?

Koko 30-vuotisen työurani ajan on keskusteltu, miten kuntoutuksen tavoitteet asetetaan. 1980-luvulla kainalopierutavoite ei olisi tullut kuuloonkaan. ”O S T A” eli Ongelman tunnistaminen,Suunnitelma kuntoutukselle,Tavoitteiden määrittely jaArviointi siitä, miten olemme tavoitteet saavuttaneet. Tavoitteet asetettiin terapeutin ohjaamana, ja liikkeelle lähdettiin ongelmista eikä asiakkaan mahdollisuuksista. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutuksessa. LOOK-hankkeessa on kehitetty lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavia toimintatapoja.

Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutuksessa

Uudet toimintatavat perustuvat yhteistoimijuuteen ja niitä voi käyttää lapsi, perhe ja kuntoutuksen ammattilaiset yhdessä. Lapsen etu ja sen punninta on keskittynyt LOOK-hankkeessa lapsen osallistumiseen. Lapsen osallistumista tarkastellaan lapselle mielekkäissä arjen toimissa ja lapsen kumppanuutena kuntoutumisprosessissa lapsen oikeuksien ja lainsäädännön puitteissa. Uudet toimintatavat ovat: Raportteja5. Vauvahierontaopas2012. Opaslehtinen5. Pienetlapset20liikkeelle20081007.

TEPA tyovalineita tervhuoltoon web. Toimiva arki visuaalisin keinoin. Etusivu. Papunetin Kuvatyökalu. Käsikirja - Osallistumisen ekologinen arviointi : Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan. Vinkkejä, linkkejä ja tekemistä. Pikku Kakkosen väki suosittelee katsottavaa ja koettavaa netistä.

Vinkkejä, linkkejä ja tekemistä

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO: Huoltajan selviytymisopas koronaviruskaranteeniin ja kotiopetukseen Lastensuojelun Keskusliiton kotiopettajat ja muut asiantuntijat ovat koonneet parhaat vinkkinsä ja linkkinsä huoltajien selviytymiseksi poikkeusajassa. KIRJASTOKINO Kirjastokino on valtakunnallinen suoratoistopalvelu, josta löytyy elokuvia ja tv-sarjoja kirjastojen asiakkaille. Palvelu on saatavilla tällä hetkellä ilmaiseksi kirjastokortilla noin 2 miljoonalle suomalaiselle. LUKULUMO Lukulumo on varhaiskasvatukseen suunnattu digitaalinen työkalu, joka tarjoaa laajan valikoiman kuvakirjoja suomeksi ääneen luettuina. Helppokäyttöisen sovelluksen avulla voit kuunnella suurta osaa kirjoista myös kymmenillä eri kielillä. MARTAT: Aikaa olla kotona Aikaa olla kotona -sivustolla on Marttojen vinkkejä koko perheelle ruokaan, käsitöihin ja muuhun ajanvietteeseen liittyen. KIERRÄTYSKESKUS: Askarteluopas Kierrätyskeskuksen askarteluideoita.

Olohuonesirkus - Neuvokas perhe. Iloon yli esteiden -ideapankki. Perheliikunnan vinkkikortit. Toimintaa lapsille ja perheille - Savas-Säätiö. Erityislapsiperheiden lauantai on Valpas-hankkeen (Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoima hanke, jossa vammaisperheyhdistys Jaatinen ry toimi yhteistyökumppanina) ja Perheentalojen yhteistyössä kehittämä konsepti, jonka tärkein tehtävä on saattaa yhteen paikalliset vammaisperheet sekä muut toimijat ja ammattilaiset, jotka työskentelevät perheiden kanssa.

Toimintaa lapsille ja perheille - Savas-Säätiö

Näin päästään jakamaan vertaistukea ja tärkeää tietoa vammaisperheitä koskevista asioista. Erityislapsiperheiden lauantait sisältävät asiapitoista ohjelmaa vanhemmille, toimintaa lapsille sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa ja yhdessäoloa vanhemmille. Erityislapsiperheiden lauantai ei tunne paikkakunta- tai diagnoosirajoja, joten tapahtumat on suunnattu kaikille erityislapsiperheille. Erityislapsiperheiden lauantaita voidaan järjestää Perheentaloissa tai missä tahansa muissa mahdollisimman esteettömissä tiloissa. Erityislapsiperheiden lauantai on kevyt konsepti järjestää. Esimerkki erityislapsiperheiden lauantain ohjelmasta: Leikit - Leikkipankki. Leikit - Leikkipankki. ⭐Diplegia spastica -lapsen motorisen toiminnan tukeminen. 1 Diplegia spastica -lapsen motorisen toiminnan tukeminen * ohjevihkonen * Nuoret luontokappaleet eivät voi pitää ruumistaan ja ääntään hiljaa.

⭐Diplegia spastica -lapsen motorisen toiminnan tukeminen

Niiden pitää liikkua mielihyvästä, meluta, hyppiä, juosta, tanssia ja päästää kaikenlaisia ääniä. -Platon- Fysioterapian koulutusohjelma Elokuu 2009 Johanna Jokinen ja Johanna Österlund 2 Johdanto Ohjevihkosen rakentamisen peruslähtökohtana on ajatus, että teoriatieto oireyhtymästä sekä tieto lapselle soveltuvista harjoitteista lisääntyy. Ohjevihkonen on osoitettu lapselle itselleen, hänen perheelleen, päiväkodin sekä koulun henkilökunnalle ja muille lapsen läheisille. Asiantuntijuuteen perustuvien harjoitteiden käyttö tukee parhaalla mahdollisella tavalla diplegia spastica -lapsen motorista toimintaa. 3 Diplegia spastica Diplegia spastica, eli kaksoisjäykkähalvaus on yksi CP-vamman (Cerebral Palsy) spastisista muodoista. 4 nivelten eriytyneet liikkeet ovat haasteellisia. 6 Sivuistunta Näyttääpä hienolta!

Liikuntaa 080109 low. Liikuntapelikansio Kevyt. Tunnemuisti - Miten tunnekokemukset tallentuvat ja miten ne vaikuttavat? - Tunne ja Taida. Puinen lattia narisee allasi hiippaillessasi yöllä vierasmökin vessaan.

Tunnemuisti - Miten tunnekokemukset tallentuvat ja miten ne vaikuttavat? - Tunne ja Taida

Tuttu lämmin tunne läpäisee kehosi – mummola. Mummon turva ja tuoksu tuntuvat elävinä olossasi. Ja entä se leivinuunin lämpö siitä ohikulkiessa! Tunnemuisti – se on toiminut sinussa jälleen. Kuvat: IngImage Tunnemuistista aktivoituu nyt-hetkeen niin miellyttäviä kuin epämiellyttäviäkin kokemuksia, joiden avulla alitajuisesti arvioimme nyt-hetkeä. Aivomme skannaa jatkuvasti ympäristöämme suojellakseen henkeämme ja varmistaakseen hyvinvointimme. Tämän se tekee arvioimalla mahdollisia uhkia tai meille suotuisia elementtejä, jotta se voi laittaa kehomme tarvittaessa salamannopeasti toimintavalmiuteen. Tunnemuisti muokkautuu meihin jokaisen kokemamme vahvan tunnekokemuksen kautta. Aivot keräävät ensihetkistämme lähtien valtavaa kokemusten tietokantaa, johon ne vertaavat nyt-hetkessä tapahtuvaa tilannetta.

Tunteiden salamannopea syttyminen ja niihin reagoiminen on tarkoituksellista. Jokainen tunnekosketus tallentuu sinuun. Kaukinen Janita Pussila Satu. Mutanen Ella. Kankkunen Marianna. Rintala Maija. f4b317f7 aistirikas arki opas. Osallisuuden lähteillä by Savonia UAS.