Aamulehti.ap.richiefi. Timantit, helmet ja muut lisämateriaalit. Kehonkieli on sanoja tärkeämpi! - Vai onko sittenkään? - Sana haltuun. Tutkimuksen mukaan viestistäsi välittyy vain 7 % puhuttujen sanojen kautta.
Äänensävy välittää viestistäsi 38 % ja eleet jopa 55 %. Siis jopa 93 % viestistä välittyy nonverbaalisesti! Vain pieni osa viestistä välittyy sanojen kautta, mutta kuitenkin keskitymme tavattoman paljon siihen, mitä sanomme. Olet kenties lukenut tai kuullut tämän opetuksen aiemminkin, ehkä monta kertaa. Google-haulla käy ilmi, että tämä viisaus esiintyy lukuisilla suomenkielisillä nettisivuilla. Vahinko vain, että tämä “totuus” ei pidä paikkaansa. Ei ole niin, että vain 7 % viestistämme välittyy puhuttujen sanojen kautta ja loput äänensävyn ja eleiden välityksellä.
Tämä opetus on kumottu lukuisat kerrat (esim. klik, klik ja klik). Yleensä tämän ajatuksen tuovat esille sellaiset kirjoittajat ja esiintyjät, jotka eivät ole puheviestinnän ammattilaisia. Ajatus siitä, että vain 7 % viestistämme välittyisi sanojen kautta, on yllättävä ja intuition vastainen. Tätä opetusta eivät kuitenkaan välitä vain alan harrastajat. Virtanen on pakkoraossa keksitty kopionimi – sukunimi kertoo paljon suvun historiasta.
Virtaset ovat uusi keksintö, alle sata vuotta vanha.
Sukunimet Virtanen, Aaltonen, Saarinen ja monet muut -nen-päätteiset nimet keksittiin, koska oli pakko. Suomessa tuli voimaan sukunimilaki vuonna 1921, minkä jälkeen kaikilla oli pakko olla sukunimi, kertoo nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta. Itä-Suomessa sen sijaan oli jo aiemmin ollut Korhosia, Savolaisia ja Vepsäläisiä ja muita -nen-päätteisiä sukunimiä.
Itäsuomalaiset -nen-päätteiset sukunimet kertovat usein kotipaikasta kuten Vepsäläinen ja Savolainen. Osa taas kuvailee kantajaansa. – Tällainen on muun muassa Suomen tällä hetkellä yleisin sukunimi Korhonen. Länsisuomalaiset kopionimet taas ovat erilaisia. Aina -nen-päätettä ei lisätty nimeen. Topelius tuli Toppilasta Osalla suomalaisista oli sukunimi jo 1500-luvulla, mutta moni oli pärjännyt nimilakiin saakka ilman sukunimeä. Itäsuomalaiset sen sijaan olivat liikkuvia kaskiviljelijöitä, joille suku ja suvun tunnistaminen oli tärkeää. Vain yksi jäi: Miten meistä tuli ainoa ihmislaji. Chris Stringer: Vain yksi jäi: Miten meistä tuli ainoa ihmislaji (The Origin of Our Species, 2011) Gaudeamus 2014, 280s.
Suom. Jorma Keskitalo Lähes tarkalleen vuosi sitten meillä keskusteltiin lasten kanssa evoluutiosta. Aivan syyttä pelkäsin tätä kirjaa! Murteet. Murteet.
Suomen kielen matkassa - LIVE. Viime helmikuussa kansa kuohui.
Koko Suomea puhuttanut tapaus näkyi ja kuului niin lehdissä, sosiaalisessa mediassa, kahvipöydissä kuin keskustelupalstoilla. Tuolloin suomen kielen lautakunta hyväksyi alkaa tekemään -muodon virallisen alkaa tehdä -muodon rinnalle. Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, ja se tekee päätöksiä kirjakielen ohjeiden muuttamisesta. Myös Kielitoimisto, joka on Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osasto, antoi periksi. Nyt on sallittua sanoa alan leipomaan sämpylöitä, kun ennen vain alan leipoa sämpylöitä olisi hyväksytty.
"Yksi Kielitoimiston tehtävistä on seurata kielen muuttumista, ja tätä päätöstä on harkittu jo 20 vuotta. Kirjakieli siis taipuu, kun puhekielen paine kasvaa liian suureksi. "Kielen puhujat ovat valtavan luovia ja keksivät koko ajan uusia ilmauksia. Esimerkiksi Twitterin hashtagia eli aihetunnistetta kutsutaan verkossa jo luontevasti häsäriksi, vaikka se ei vielä olekaan Kielitoimiston hyväksymä. 1. 2.
Kielitietoinen opetus. Tiede. Vastasyntyneiden käyttäytymisen perusteella tiedetään, että he erottavat sikiöaikana kuulemansa tutut äänet uusista ja tuntemattomista.
Nyt suomalaistutkijat yhdessä kansainvälisten työtovereidensa kanssa havaitsivat lasten aivojen hermosolujen reagoivan sikiöaikana oppimiinsa äänteisiin. Pnas-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 33 suomalaista naista raskautensa 29. viikolta lähtien aina lapsen syntymään saakka. Puolet naisista kuunteli muutamia kertoja viikossa tallenteita, joissa näennäissana 'tatata' toistui satoja kertoja. Välillä keskellä oleva tavu ta korvautui tavulla to, ja aika ajoin myös keskimmäinen tavu lausuttiin eri äänenkorkeudella kuin toiset.
Lasten syntymän jälkeen verrattiin vauvojen aivojen sähköisiä reaktioita samaan näennäissanaan ja sen muunnelmiin. Vastasyntyneiden aivot erottivat äänenkorkeuden muutoksen sitä selvemmin, mitä useammin tallenteita oli heille soitettu ennen syntymää. Etiopialaisapinan huultenmaiskuttelu voi valottaa ihmiskielen kehityksen alkuhämärää. Pienellä alueella Tanajärven ympäristössä Etiopiassa elävästä tseladasta on tullut aarreaitta kädellisten kommunikointia ja ihmiskielen kehittymistä tutkiville tiedemiehille.
Myös etiopianpaviaanina tunnetun kädellisen on jo aiemmin huomattu käyttävän kommunikoinnissaan huomattavasti monimutkaisempaa ja rikkaampaa ääntelyä kuin yhdenkään muun kädellisen eläimen. Nyt amerikkalaiset tutkijat ovat havainneet, että tseladat käyttävät viestinnässään myös monimutkaista huultenmaiskuttelua, joka rytmiltään ja rakenteeltaan muistuttaa ihmisen puhetta. Havainnot tukevat hypoteesia, jonka mukaan huuliääntely ja kasvoeleet ovat mahdollisesti ihmisen kielen varhaisia esiasteita. Tutkimuksen tehneen Michiganin yliopiston tutkijan Thore J. Bergmanin mukaan ihmiskielen alkuperän selvittäminen on ongelmallista, koska siihen liittyy vanha munan ja kanan ongelma. Havaintoa käsittelevä artikkeli ilmestyi Current Biology -julkaisussa maanantaina 8. huhtikuuta.