Kristinuskon ja kirkon tulo Vesilahteen - Vesilahti. 1.
Kalevalainen kulttuuri Euroopassa Kristinuskon tulo Vesilahteen on pitkällinen ja monivivahteinen tapahtumasarja, jonka yleisluonteesta on saatu vasta ylimalkainen käsitys. Ennen Ruotsin vallan alkua ei sen paremmin Vesilahti kuin muukaan Suomi ollut moraalittomien raakalaispakanoiden temmellyskenttää, niin kuin vanha historiankirjoitus on antanut ymmärtää. Vesilahti juhli 1996 seurakuntansa 650-vuotisjuhlia, mutta oletettavasti seurakunta on paljon vanhempi. Kristinuskon tulojuhlana voitaisiin viettää vaikkapa n. 1000-vuotisjuhlia. 2. Yli 1000 vuoden takainen rautakauden yhteiskunta tuntuu nykyihmisestä tuonpuoleiselta ja käsittämättömältä. 3.
Lähetystyö Pohjoisen suuntaan kiihtyi 1000-luvulle tultaessa. Vesilahden Hinsalasta kerättyjen kansantarinoiden mukaan paikkakunnan ensimmäinen kristinuskon levittäjä oli Hunnun Herra. 4. Vaikka Suomi oli rautakaudella vielä melko harvaan asuttu pohjoinen maa, sillä oli maineensa, rikkautensa ja maa kiinnosti ympäristöä. 5.
Ennennäkemätön kirjalöytö Saksasta – 1600-luvun suomenkielinen katekismus ja virsikirja. Rostockissa vuonna 1607 painettu Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria paljastaa vanhimman varman suomalaisen virsikirjan nimen ja tarjoaa tutkijoille uuden näkökulman suomen kirjakielen historiaan sanoo virsikirjatutkija, teologian tohtori Suvi-Päivi Koski.
Etsiessään netin kautta vanhoja suomalaisia virsiä hän törmäsi sattumalta Dresdenin valtionkirjaston kokoelmissa olevaan teokseen, aluksi sen virsikirja osaan. – Tuntui niin uskomattomalta, että sen painopaikaksi ilmoitettiin Rostock ja vuodeksi 1607, Koski kertoo ihmetelleensä. Selvittelyn jälkeen Koski sai virsikirjan digitaalisen version itselleen ja huomasi sen viimeiseltä sivulta häämöttävän jotain tekstiä. Tuohon aikaan oli tavallista sitoa yhteen kaksi tai useampi teos, joten Kosken epäilykset heräsivät. – Olin yhteydessä kirjastoon ja kysyin, että olisiko mahdollista, että siinä olisi esimerkiksi katekismus, muistelee Koski. Todellisia kirjaharvinaisuuksia Virsikirjatutkimus laajeni sitten katekismukseen. Tuntematon Carelius. Koivuntuohikirje kertoo keskiajan matkalaisen vaivoista ja vastuksista.
Moskovan keskustan arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt harvinaisuus keskiajalta: koivuntuohelle laadittu kirje, jossa 1300-luvun matkalainen valittaa huonosta kohtelusta.
Venäjän tiedeakatemian tutkijat löysivät kirjeen ja satoja muita keskiajan elämästä kertovia esineitä Punaisen torin läheltä lähes neljän metrin syvyydestä. Löytöjen joukossa on muun muassa kalkkikivisen hautamuistomerkin sirpaleita ja keraamisen kulhon kappaleita. Koivuntuohi oli keskiajalla tyypillistä kirjepaperia Venäjällä. Kynää ei käytetty, vaan kirjaimet raavittiin tuohen sisäpintaan. Sitten viestin annettiin käpristyä kääröksi. "Hyvä herra.... " Ensimmäiset tuohikirjeet löydettiin Novgorodista 1950-luvulla, ja sittemmin niitä on saatu sieltä talteen yli tuhat, mikä kertoo asukkaiden poikkeuksellisen yleisestä kirjoitustaidosta.
Vanhimmat kirjeet ovat 1000-luvulta. Kirjoittaja, jonka nimi tekstistä ei selviä, aloittaa viestinsä sanoilla "hyvä herra". Viipurin hylätyt suomalaistalot – Vitali ja Kristina etsivät kätkettyjä esineitä. Kulkuri pelasti suomenkielisen kirjallisuuden – Kirja-Matille toivotaan liputuspäivää. Sisäministerille on jätetty hakemus uudesta liputuspäivästä.
Kyseessä on Matti Pohdon eli Kirja-Matin liputuspäivä. Liputuspäivän tarvetta perustellaan sillä, että hakijoiden mukaan kulkuri Matti Pohto pelasti suomenkielisen kirjallisuuden 1800-luvulla. Kun Turku paloi vuonna 1827, tuhoutui myös yliopiston kirjaston kokoelmien nelisentuhatta suomenkielistä kirjaa. Mitään varakokoelmaa ei ollut, joten kirjastonhoitaja Fredrik Wilhelm Pipping määrättiin kokoamaan ja luetteloimaan siihenastinen suomenkielinen kirjallisuus uudelleen. Tehtävä tuntui mahdottomalta, kunnes Pipping kuuli kirjoja keräävästä kulkurista Matti Pohdosta. Pohto syntyi vuonna 1817 köyhiin oloihin, mutta oppi kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan isoin kirjaimin. 40 Maps That Will Help You Make Sense of the World.
If you’re a visual learner like myself, then you know maps, charts and info graphics can really help bring data and information to life.
Maps can make a point resonate with readers and this collection aims to do just that. Hopefully some of these maps will surprise you and you’ll learn something new. A few are important to know, some interpret and display data in a beautiful or creative way, and a few may even make you chuckle or shake your head. If you enjoy this collection of maps, the Sifter highly recommends the r/MapPorn sub reddit. You should also check out ChartsBin.com. 1. Map by Google 2. Map via Wikimedia Commons 3. Map by Stuart Laycock (via The Telegraph) 4. Map by eatrio.net via Reddit Pangea was a supercontinent that existed during the late Paleozoic and early Mesozoic eras, forming about 300 million years ago.
Tervetuloa Suomen muinaispoluille. Näkökulma: Otimme hatkat. - Olisko ollut oikea tapa ottaa hatkat, kun Suomi oli sodassa?
Perussuomalaisten Timo Soini kysyi Svenska Ylen eurovaalikeskustelussa torstaina. Soinin kysymys liittyi puheenjohtajatentin pohdiskeluun, pitäisikö Euroopan unionin alueelle tulevia paperittomia siirtolaisia jakaa tasaisemmin EU-maiden kesken. Poliitikon kommentti koskettaa harvoin niin kuin Soinin heitto. Se loukkasi syvästi. Olen maansisäisen pakolaisen lapsi. Vaija oli rintamalla, mummo ja lapset pääsivät valtion järjestämään junakuljetukseen Räisälän asemalta juhannuksen alla. Karjalasta ”hatkat ottaneille” valtio järjesti junamatkan. Silti meille tapahtui kauheita. Kesäkuun 20. päivänä 1944 Räisälän evakkoja kuljettanut juna pysähtyi Elisenvaaran asemalle. Jos elämä olisi mennyt toisin, isä olisi saattanut kertoa tarinaa, jossa hän kävi hakemassa asemaravintolasta mehua sisaruksille, koska päivä oli kuuma ja kaikilla jano. Suomen vaiettu historia: pikkupoikia ja –tyttöjä vietiin ”luksusorjiksi. Keskiajalla ja vielä uuden ajan alussa useita tuhansia suomalaisia joutui orjuuteen.
Erityisen haluttuja olivat vaaleahiuksiset, sinisilmäiset suomalaiset pikkutytöt- ja pojat. Heitä päätyi useita satoja ”luksusorjiksi” Välimerelle, Keski-Aasiaan tai Lähi-Idän alueiden suurvaltoihin. Orjiksi kaapattujen kohtalo ei kuitenkaan ollut karmein mahdollinen, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela. Korpela on tutkinut Suomea koskenutta orjakauppaa 1100-1500-luvuilla. Asiaa käsittelevä artikkeli ilmestyi tässä kuussa arvostetussa amerikkalaisessa Russian history –tiedejulkaisussa. - Ensimmäiset merkinnät orjakaupasta olivat viikingeiltä 1100-luvulta, Korpela kertoo Uuden Suomen haastattelussa. - Uusimmat kaappaukset tapahtuivat 1560-luvulla, jolloin tataarit vangitsivat joitain satoja suomalaisia. Aiemmin tiedot Suomeen kohdistuneesta orjakaupasta ovat olleet hataria.